Kuvaaminen filmillä

[Tarmo Kallio 244]

Tämän rengassalaman ohjeluku on 18, eli sillä voi kuvata noin kahteen metriin saakka. Tai riippuu objektiivin valovoimasta. Minun vanhalla Canon FDn 50mm f/1.2 objektiivilla matka voi olla paljon pitempi täysin pimeässä. Laite toimii jatkuvana valona säädettävällä valonvoimakkuudella, sekä paljon kirkkaampana välähtävällä salamalla. Mukaan tullut suodin alentaa värilämpötilaa.

En laita enää  laitteen ohjainta filmirungon, enkä digirungon varustekenkään, kun se sotkee manuaalisen kuvauksen kameroissa. Laitan kamerarungot jalustoille ja käytän filmirungossa lankalaukaisinta ja digirungossa etäkäyttönä vaikkapa iPhonea. Filmirungossani on nyt ISO-200 värinegatiivifilmi paikoillaan ja on nolla kuvaa otettu. Otan tällä rengassalamalla oikeita valokuvia sekä Canon FDn 50mm f/3.5 macro, että Canon FDn 50mm f/1.2 objektiiveilla. Laitan kuvia mahdollisesti kuukausien kuluttua! 

Testaan ehkä yhden kuvan vielä digirungolla filmikauden objektiivilla ja laitan sen ehkä näytille, jos kuva onnistuu 

[Tarmo Kallio 244]

Kuvittelin ennen makrokuvauksen olevan helppoa ja hoituvan tuosta vaan! Vielä mitä!  

Toki riippuu kameroista ja objektiiveistä tietenkin. Omista makrokuvausvehkeistä melkein kaikki tarvikkeet olen ostanut käytettyinä digipuolella. Filmipuolella kaikki. Leikkasin tänään omasta aidasta pienen keltaisen kukan ja laitoin sen nuppineulalla mustaa kangasta vasten. Noin pari senttimetriä koholla. Kukka oli märkä ja tuli valaistusongelmia. Led valokehä heijastuu kukan märistä pinnoista pilaten kuvan. Kaikki kuvat menivät piloille! En laita edes mallikuvaa...

Kuvasin näin: Keltainen kukka oli noin 4-9 senttimetrin etäisyydellä rengassalaman Meike MK-FC110 etureunasta. Seuraavaksi on maaliskuussa 1984 valmistunut Canonin FDn 50mm f/3.5 macro-objektiivi. Sen takana oli Canon Extension Tube FD-25. Tässä on se vanha Breech-lock-lukkorengas, jolla tämä kytkeytyy FD-M4/3 adapteriin. Adapterissa on manuaalinen himmentimen avaus/ lukitus haluttuun arvoon. Seuraavaksi tulee digirunko. Minulla se on käytettynä ostettu Panasonic Lumix. Rungossa on viisiakselinen kennovakain, eli se mahdollistaa kuvaamisen myös vintake-objektiiveilla...  Nykyään on sekä rungossa, että objektiivissa vakain ja ne toimivat samanaikaisesti Unohdin kertoa kuvan tiedot. Ne ovat 1/125 sekuntia, f/11 ja ISO 640.

Laitan kuvan kuitenkin:  

 

 

Muokattu: Lokakuu 13, 2023, käyttäjä: Tarmo Kallio

[Tarmo Kallio 244]

Etsin aina harvinaisia käytettyjä osia halvoilla hinnoilla. Löysin tänään filmirunkooni sopivan tarvikkeen varsin edullisesti. En tiennyt tällaisia olevankaan! Kyseessä on Canonin filmirungon IR, eli infrapunavalolla toimiva kaukosäädin. Toimii näköjään maksimissaan 60 metrin päästä. Hinta oli 29 Euroa. Hinta uutena on ollut varmasti aivan toinen!

Tuskin käytän tätä koskaan 60 metrin etäisyydeltä. Minun pisin FD-putki on 2X-telejatkeella 600mm, eli tällä voisi ottaa selfien 60m etäisyydeltä  No tuskin teen niin. Jos laite toimii, niin käytän sitä vaijerillisen lankalaukaisimen sijaan aivan vierestä kuvatessa vaikkapa makrokuvausta jalustalta. Silloin ei ole mitään tärähdyksen vaaraa.

Canon Wireless Controller LC-2 - Accessory – Kamerastore

[Tarmo Kallio 244]

Kukaan ei varmaan huomannut, että fimirunkoni Canon AE-1 ja siihen kytketty moottoroitu filminsiirrin Canon Power Winder A ei toimi mitenkään edellämainitulla kaukosäätimellä. Laitteissa ei ole tarvittavia pistokkeita.

Eipä hätää! Saan systeemin toimimaan. Melko varmaan...  Onneksi harrastin elektroniikkaa pienenä poikana. Tutkin ensin mittareilla vastaanottimen liittimestä mitä sieltä tulee. Jos on vain pelkkä on/ off (releen) kautta, niin on varsin helppoa tehdä kytkentä. Jos on pelkkä jännitelähtö, niin ei siinäkään ole ongelmia myös lainkaan. Käytän alkuperäistä Canonin vaijerillistä lankalaukaisinta rikkomatta sitä. Ostan jonkun pienikokoisen mustan rasian jostain elekroniikkakaupasta ja muut osat myös. Teen rasiaan sopivan hahlon, tai siivun johon saan  pujutettua helposti vanhan lankalaukaisimen. Laukaisimen päähän etsin jonkun sopivan mekaanisen "releen", tai käytän jotain pientä servomoottoria omalla pienellä ohjaimella Tarvittaessa. Laitan rasiaan erillisen virtalähteen tarvittavilla jännitteenalentimilla. Ehkä 9V Litiumparisto. Pieni virtakytkin tarvitaan tietenkin ja pieni punainen himmeä  3mm led-valo, että näkee laitteen olevan päällä.  

Minulla on kunnollinen sähköinen säädettävä juotosasema. Kiinnostaisi tehdä jälleen piirilevytöitä...Ja syövytystä ferrikloridilla vaikka se kupari sinne nesteeseen vain liukenee. Ei ole kovin vaarallista  Huiluttelin ennen näitä seoksia vaikka kuinka paljon harrastukseksi... Ehkä teen tämän piirilevyn  aivan viimeisen päälle.

 

[Tarmo Kallio 244]

Laite tuli kotiin ja tutkin osia tietenkin heti mielenkiinnosta . Käsikapulaan menee kaksi AA-paristoa. Laitteessa on edessä neljä IR-lähetindiodia punaisen suojuksen takana. Kapulassa on kaksi valittavaa kanavaa A ja B. Toisella valintakytkimellä on valittavisa tilat: Normaali, hidastettu ja Auto sensing. Tässä viimeisessä tilassa IR-ledit palavat jatkuvasti. Laite käyttää tietenkin jotain modulaatiota ja koodausta. Laitteen tomivuus oli helppoa tarkistaa vanhalla kännykällä, jossa on kamera. Uudemmilla kännyköillä ei näköjään toimi. Ei ainakaan ensimmäisen sukupolven iPhone SE-mallissa. Nokian N8-kännykällä toimii, kun laittaa puhelimen kameran päälle ja osoittaa ohjainta kännykkään sekä katsoo näyttöön samalla painaen kaukosäätimen painiketta, niin IR- ledit palavat sinisellä valolla. 

Toinen ongelma tuli vastaanottimen paristosta. On sen verran vanha paristotyyppi, että sitä on hankalaa ostaa mistään. Ostin neljä kappaletta LR44-nappiparistoa ja teippasin ne yhteen. Normaalisti käyttäisin ohutta kutistemuovia. Jännite on normaali 6.31 V. Neljään pakattu paketti sattuu olevan noin 1-2 mm liian lyhyt. En ala alkuperäistä rikkomaan, vaan Laitan väliin vaikka ohuen kuparisen jousen...

[Tarmo Kallio 244]

Vanha Canon Wireless Controller LC-2-systeemi toimii hienosti. Mittasin yleismittarilla vastaanottimen kaapelista liittimen päästä toiminnon, kun painaa nappia lähettimessä. Kyseessä näyttää olevan jonkinlainen sulkeutuva kytkin. Mittarin näyttämä menee melkein nolla Ohmiin, mutta vain lyhyeksi hetkeksi. Mitään releen naksahdusta ei kuulu. Voi olla tietenkin jonkinlainen puolijohteilla tehty kytkentä. Päätin käyttää mikrokokoista välirelettä ja teen siihen tarvittaessa pienen hidastuksen passiivikomponenteilla. 

Käytän Canon AE-1 filmirungon laukaisuun alkuperäistä Canonin vaijerilankalaukaisinta. Ostan jonkun mattamustan pienen laitekotelon jostain elektroniikkakaupasta. Vaijerilaukaisinta painaa joku mirokokoinen lennokin servo. Voimaa tarvitaan todella vähän ja vaijerin liikerata on maksimissaan muutamia millimetrejä. Käytän servon ohjaukseen erillistä servo-ohjainta, jossa pienellä trimmipotentiometrillä säädetään valmiikksi ennakkoon servon liikerata. Tarkoitus on jännitteen kytkeytyessä ohjaimeen, niin servon varsi kääntyy haluttuun asentoon ja kun jännite lähtee pois, niin servo menee nolla-tilaan. Tarkoitus on käyttää vain yhtä sopivaa litiumparistoa pienessä kotelossa kaikelle toiminnoille. Kotelon kylkeen tulee vain pienikokoinen vanhanaikainen virtakytkin ja 3mm  himmeä punainen led. 

Normaali yleismittari ei näytä kaikkea. Pitää olla oskiloskooppi: Oskilloskooppi – Wikipedia

Tietenkin helpointa olisi käyttää jotain tämäntapaista solenoidia, mutta se vie hiukan liikaa virtaa ja on turhan järeä minun käyttötarkoitukselle: 12v dc imu mikro sähkömagneettinen jousi työntö tyyppi rod solenoidi magneetti 4mm | Fruugo FI

Kaksikanavaisella oskilloskoopilla sai piirrettyä näyttölle vaikka mitä. Opettajani ei siitä tykännyt ja pitänyt! . Tämä tapahtui jo vuonna 1980 !

Muokattu: Lokakuu 25, 2023, käyttäjä: Tarmo Kallio

[Markus Hatakka 30]

Kuvailemaasi laitetta näyttää saavan myös valmiina, esim. https://www.reveni-labs.com/shop/p/remote-control-mechanical-shutter-release

 

[Tarmo Kallio 244]

25.10.2023 at 15.15, Markus Hatakka kirjoitti:

Kuvailemaasi laitetta näyttää saavan myös valmiina, esim. https://www.reveni-labs.com/shop/p/remote-control-mechanical-shutter-release

 

Ok. Alkuperäinen Canonin setti maksoi käytettynä 29 €. Kaikki loppuosat ovat hinnaltaan alle 30 €. Servoja löytyy tosin varastosta jo valmiiksi ja varsinkin servon kääntövarsia. Erillinen servo-ohjain näyttää maksavan 15 € ilman trimmeripotikkaa. 

[Tarmo Kallio 244]

Eilen oli Turussa JAS Tekniikka Oy- JAS Kamerakaupan filmikuvausharrastajien Halloween ilta puutorin vieressä. Mentiin kaverin kanssa noin kello 18:00. Heti tarjottiin kahvia ja keksejä. Liikkeessä on hieno kameramuseo jossa on sivujen mukaan 2000 kameraa, mutta 600 näytillä. Museon lasiovet olivat pääosin auki lukoista, joten vanhoja hienoja tarvikkeita pääsi hypistelemään omin käsin.  Oli niin paljon tarvikkeita, että tutkimiseen menisi kuukausia!

Juteltiin filmikameroista kaupan pitäjien kanssa... Kaverini kyllästyi, kun hän ei tiedä filmikuvauksesta mitään...  Sitten alkoi huutokauppa. Myytävänä oli kolme tuotetta. Oli yksi kinokokoinen kamera, yksi keskiformaatin ja yksi isoformaatin kamera. Lähtöhinnat olivat 50, 200 ja 100. Hinnat nousivat jonkin verran. Eivät paljoa. Tuo keskiformaatin kamera myytin hinnalla 360 €. 

[Tarmo Kallio 244]

Tuon isofilmisen kameran osti eräs Matti. Hän sai kaupan päälle sovitun kassin. Hän näytti vähän Vintage-valtakuntaTv-ohjelmassa esiintyneeltä Matilta 

[Juha Lampi 281]

Onpa nollia karissut hinnoista sitten markka-ajan  Uudet ”laaki-ja-vainaa”-palkki- ja kenttäkamerat maksoivat tuhansia ja kymmeniätuhansia markkoja.

[Tarmo Kallio 244]

Liikkeessä oli iso kori vanhoja salamalaitteita. Oli kaikkia merkkejä. Hinta oli 10 €/ kpl. Ilmeisesti osa museon kameroista on ostettavissa. Ainakin joistain tuotteista hinnat ovat nähtävisä yrityksen sivuilla. Lasivitriineissä oli paljon "ns" kaksisilmäisiä vanhoja kameroita. Hinnat ovat varmasti korkeita. Yhteen Leican M6 filmikameraan oli laitettu hintalappu 4440 €. Kameramuseossa on sellaisia vanhoja kameroita, joita voi kuvitella olevan ja sellaisia joita ei pysty edes kuvittelemaan 

[Tarmo Kallio 244]

Edesmennyt Perttu Karivalo kertoo tässä kuinka paljon parempi filmi on verrattuna digikuvaan. Hän kirjoitti tämän 30.07.2015. Osa kuvista ja teksteistä on jo kadonnut, eikä Perttu ole enää kommentoimassa. Filmi vs. digital resoluutio - Konespottaus ja Valokuvaus - FlightForum.fi

Olen samaa mieltä. Filmi on ja näyttää paremmalta. Ja filmityyppi vaikutta myös. Jos on kinofilmikamerasa FujiCrome Velvia ISO-50 diafilmi, niin mielestäni sitä voi verrata jopa täyden kennon digirunkoihin. Filmi näyttää paremmalta.  Kun suurentaa kuvaa rajusti, niin pikselöinti ja ruudut tulevat ensin kuvaan digikuvassa. Filmikuvassa niitä ei tule. 

Vielä parempi tilanne on "ns" keskiformaatin puolella. Siinä on filmillä 6x6, 6x8, 6x9 ruutu. Siinä kokoluokassa filmi voitttaa digin VIELÄ 100/0. Tarmo.

 

 

[Tarmo Kallio 244]

Sitten tulevat tietinkin nykyisten diafilmien hinnat ja skannauskustannukset. Parhaimmat diafilmit maksavat jo melkein 36 kuvan rullalta noin 40 euroa. Sitten skannaus ja digitointi. Minulla on oma filmiskanneri ja se on ok. Työtä on paljon. Yhden dian skannaamiseen menee noin 45 minuuttia..

Skannausohjelma on Lasersoft SilverFast 8 64 bit.

Muokattu: Joulukuu 9, 2023, käyttäjä: Tarmo Kallio

[Tarmo Kallio 244]

Digitaalinen "filmi" vanhaan filmikamerarunkoon?

Olen nähnyt joitain kehitelmiä netistä. Kuten tämä: Digital Film Cartridge for Analog Cameras – I’m Back Film Introduced | CineD

Nämä voivat jopa toimia. Nykyään on jo kaikkea melkein mahdollista tehdä teknisesti. Sanon oman mielipiteeni. Jos tuo tulee myyntiin, niin sen pitää olla filmirullan kokoinen. Sinne filmirullaan pitää laittaa kaikki ohjaava elektroniikka ja ehkä myös akut. Alkuperäisen kokoinen rulla pitää valmistaa mahdollisimman ohuesta materiaalista, mutta se olisi silti tarpeeksi tukeva. Filmin kelauspäähän filmin tilalle mahtuu myös elektroniikkaa. ym.. 

Mutta kumminkin. Kennon pitää olla äärimmimäisen ohut ja tietenkin "täysi" kenno. Eli noin 50 MPikseliä. Kaiken pitää mahtua vanhaan filmirunkoon mitään rikkomatta ja vaihtamatta. Myös aitoon filmiin siirtyminen pitää tapahtua nopeasti ja toisinpäin. Vanhasta filmikamerasta ei silti tulisi mitään kuvia muokkaavaa kameraa, vaan se tallentaisi vain sen kennolle, minkä objektiivi piirtää. Mieluimmin raakadatana. Minun vanha Canon AE-1-filmirunko olisi tuollaisella "digifilmillä" silti perinteinen kamera. Tarkennus olisi aina manuaalinen, mutta himmentimen asetus olisi O-A- automaattinen riippuen objektiivista.  Kamera ohjaa himmennintä. Tietenkin manuaalinen aukon asetus olisi mahdollista. Valotusaika olisi aina manuaalinen.

En näe tällä systeemillä paljon etuja. Aidot filmit pystytään nykyään digitoimaan hyvin ja esimerkiksi kaikki Canonin valmistamat FD- FDn objektiivit sopivat melkein mihin tahansa peilittömiin nykyisiin huippudigirunkoihin adaptereilla. Jotkut adapterit ovat vain lyhyitä putkia, jotka siirtävät vanhaa objektiivia hieman eteenpäin kennosta. Toisissa adaptereissa on sisällä korjauslinssejä. Jotkut adapterit pystyvät siirtämään dataa objektiiville kuvatessa  kontatkipintojen kautta. Ja toisinpäin. Yleensä digirunkoon laitettu vanha objektiivi on kokonaan manuaalisesti käytettävä adapterin kanssa. Silti hyvä 

Meni ohi aiheen jo. Tarmo

 

 

[Tarmo Kallio 244]

Minun vanhassa Canon FDn 50mm f/1.2 filmiobjektiivissa on kuva himmennin täysin auki kuvatessa hiukan "pehmeä" ja tarkennusetäisyysväli on vain pari senttimetriä. Bokeh on täydellä aukollla varsin ok. Bokeh ja syväterävyys | Scandinavian Photo

Kun aukko on jotain 5.6 -8 niin kuva on äärimmäisen terävä samalla objektiivilla. Aivan kuin olisi kaksi objektiivia kerralla mukana. Niin paljon se himmennin vaikuttaa. Minun digirunkossa (MFT)  tämä vanha objektiivi on polttoväliltään kaksinkertainen adapterin kanssa. Se on 100mm  f/1.2. 

[Tarmo Kallio 244]

Onko jollain mahdollisesti kokemusta Metabones-merkkisistä adaptereista? Tämä ilmeisesti suurentaa objektiivin valovoimaa kertoimella 0.71? Onko tämä pelkkää huijausta? Minun f/1.2 objektiivista tulisi tällä laitteella f/0.852? 

Hintaa tässä näyttää olevan reilusti. Kameraani sovitin maksaisi melkein 600€. Metabones Canon FD/FL to Micro FourThirdsSpeed Booster ULTRA 0.71x (Black Matt) (aviteh.hr)

 

Muokattu: Joulukuu 31, 2023, käyttäjä: Tarmo Kallio

[Jorma Laiho 450]

Onpa mielenkiintoinen peli !

Ei ole kokemusta. Mutta tässä. Tämän mukaan tuo alle 1 ei tosin onnistu.

objektiivista tulee samalla laajakaistaisempi. Esim. 50mm muuttuu 35 mm .Apertuurihan ei muutu, mutta polttoväli kyllä. Siksi F muuttuu. Noiden suhde.

https://suggestionofmotion.com/blog/metabones-canon-ef-speed-booster-review-7-days/

[Tarmo Kallio 244]

21 tuntia sitten, Jorma Laiho kirjoitti:

Onpa mielenkiintoinen peli !

Ei ole kokemusta. Mutta tässä. Tämän mukaan tuo alle 1 ei tosin onnistu.

objektiivista tulee samalla laajakaistaisempi. Esim. 50mm muuttuu 35 mm .Apertuurihan ei muutu, mutta polttoväli kyllä. Siksi F muuttuu. Noiden suhde.

https://suggestionofmotion.com/blog/metabones-canon-ef-speed-booster-review-7-days/

Tällä Metabones XL 0,64x adapterilla tulee tämän mukaan Canon EF 50mm f/1.2 objektiivista 32 mm f/0.8 objektiivi: Metabones Canon EF To Micro 4/3 T Speed Booster XL 0,64x - Voosestore

[Tarmo Kallio 244]

Jatkan filmi- ja digipuolella. Etsin kaikkia valmistettuja Canonin  "normaaliobjektiiveja"  vain 50mm f/1.2 kokoluokassa.

FL- objektiivisarjaan ei kyseistä kokoa koskaan valmistettu. Ei myöskään alkuperäiseen FD- sarjaan breech-lock kiinnityksellä. Uudenpia FDn objektiiveja valmistettiin kahta eri versiota. FDn 50mm f/1.2. Minulla on tämä ja olen ollut objektiiviin varsin tyytyväinen. Toinen oli FDn 50mm f/1.2 L. Siinä oli yksi asfäärinen linssi enemmän, kuin perusversiossa. Tässä perusmallissa ei siis ollut yhtään asfääristä linssiä. Merkintää "Aspherical" ei tuossa L-objektiivissa kuitenkaan lue. Sitten on tietenkin EF- sarjan 50mm f/1.2 L USM ja uusin kallis RF 50mm f/1.2L USM.  Muita ei ilmeisesti ole valmistettu.

Objektiivi täydellä aukolla f/1.2 on varsin hankala kuvausväline varsinkin käsitarkenteisena.  Syvyysterävyysalue on todella pieni. Toki nämä uudet EF ja RF objektiivit ovat automaattitarkenteisia digirugoissa.

Muokattu: Huhtikuu 8, 2024, käyttäjä: Tarmo Kallio

[Tarmo Kallio 244]

Tämä ei ole mikään mainos, tai muu juttu. Laitan tämän vinkin vain Helsingissä järjestettävästä Vintage- kamerakirppiksestä, joka on osoitteessa Mannerheimintie 160 A. 13.04. 2024. Kello 10.00-15.00. Itse harkitsin reissua Helsinkiin, mutta kun JAS-liike on varsin lähellä kotipaikkaani, niin en tällä kertaa mene. 

Tässä on esite kirpputorista: Vintage-kamerakirppis - JAS Kamerakauppa

[Tarmo Kallio 244]

Varsin hintaviksi ovat muuttuneet diafilmit kinofilmikokoluokassa ja muutenkin. Valmistajia on enää vähän. Kodakin  Ektachrome E100, 135-36 -diafilmiä on vielä varsin helposti saatavilla. Sitten on Fujifilmin kolme erilaista diafilmiä: Provia RDP 100F, Velvia RVP 100 ja Velvia RVP 50. 

Tilasin tuota viimeisintä tuotetta yhden rullan. Laitan sen heti pakastimeen, kun saan sen filmirullan. Kopan päällä lukee: FUJICHROME Professional Velvia 50. Kyseesä on siis hidas ISO-50 diafilmi ja erittäin pienirakeinen filmi. Tämä saattaa olla jopa paras koskaan valmistettu diafilmi?

En itse kerinnyt kuvaaman Kodakin ikivanhoilla hienoilla diafilmeillä. Alkuperäinen Kodak Ektachrome ISO- 200 on tuttu filmi. Kodakilla oli ennen hieno diafilmi.Kodachrome ISO-64  . 

[Tarmo Kallio 244]

Diafilmeiilä on myös värieroja .Ja paljon. Kodakin E-100 diafilmillä värit ovat luonollisen näköisiä, mutta kontrasti on pienenpi. Fujin diafilmeillä kuvan kontrasti on paljon parempi, mutta kuvat ovat sävyltään "sinisiä" . Ja värit ovat mielestäni parempia, ja kirkkaimpia  kuin Kodakin filmissä. 

Kumpikaan ei ole hyvä... Kunpa tekisivät jotain yhteistyötä filmikuvauksen kanssa 

 

[Tarmo Kallio 244]

Molempien valmistajien diafilmit ovat oikeasti loistavia. Sekä Kodakin, että Fujifilmin.

Laitoin jo pakastimeen uuden Velvia-filmin. Minulla on nyt pakastin niin täynnä filmirullia, että ei mahdu ruokaa lainkaan ....

Todellisuudessa minulla on vain kuusi filmirullaa pakastimessa.  Diafilmeistä on tämä uusin Velvia RVP 50 ja Provia RDP 100F. Värinegatiivifilmejä ovat Kodak Portra 800 ja Ektar 100, sekä KONO! Delight Art 100.  Mustavalkoisia rullia on vain yksi. Kodak T-Max P3200.

Tuota Velvia 50 diafilmiä ei saa Turusta mistään ja muualtakin on varsin hankala löytää. Tamperelaisesta filmikaupasta löytyi, mutta kaupalla oli filmistä huomautus: "Nyt erä heti toimitukseen.
Tätä kannattaa hankkia nyt ja vaikka pakastaa!
Ei tietoa tuleeko enää koskaan lisää." 

Tässä vielä Velvia 50:n datalehti: VELVIA 50 Data Guide.pdf (ishootfujifilm.com). FUJICHROME Velvia 50:Specifications | Fujifilm [United States]. Filmin tarkkuus on 160 viivaa/ mm kontrastisuhteella 1000 : 1. En tiedä voiko näin edes laskea, mutta 24 x 36 mm tekisi 3840 x 5760 pikseliä, eli non 22,1 Mpix.

 

 

Muokattu: Huhtikuu 25, 2024, käyttäjä: Tarmo Kallio

[Tarmo Kallio 244]

Päätin kunnostuttaa ja korjauttaa isäni vanhimman kameran, joka on minulla ollut varastossa vuosikymmeniä. Kamera on Yashica Electro 35. Se alkupään valmistussarjaa. Tämän kameran valmistus alkoi vuonna 1966. Isäni osti kameran ja diafilmin 18.12.1970. Alkuperäinen kuitti, manuaalikirjat  ja takuutodistus on minulla. Onkohan takuu vielä voimassa?  Kamera on kohta 54 vuotta vanha (ostopäivästä), mutta on kuin tehtaalta juuri tullut ja on ulkoisesti virheetön.

Vein kameran tänään Turun JAS Tekniikka Oy - JAS Kamerakauppaan ensin korjausarvioitavaksi, että kannattaako korjata ja onko mahdollista edes korjata. Minä korjautin heillä isäni Canon AE-1 filmirungon noin neljä vuotta sitten ja korjaus onnistui hienosti. Se on minun ykkösfilmikamera nyt. Se on painava ja iso. Minulla on kameran rungon alla filminsiirrin moottorilla. Ym painavat objektiivit..  ja vaikka mitä...

Toinen "ns" pienempi kakkosfilmikamera olisi hyvä. Siksi päätin korjauttaa, tai ainakin kysellä mitä korjaus maksaa. Tässä kamerassa on jokin vakiovika (POD).  Se on jokin sulkimen mekanismiin liittyvä rullan kuluminen tms. Itse kamerassa on keskussuljin.

Tämä Yashica kamera on tehty täydestä raudasta,  alumiinista ja lasista, eli on painava ja hyvännäköinen? Jopa nykyaikana?  Optiikka on varsin valovoimainen 45 mm f/1.7. Jätin huoltoon pelkän kameran + skylight- suotimen ja objektiiviin suojuksen. Alkuperäisen laukun ja laukussa olevan sivussa riippuvan vastavalosuojan kotelon vastavalosuojalla vein kotiin odottamaan huoltoa, tai korjausta.  Yashica Electro 35 GSN (kenrockwell.com)

 

 

Muokattu: Toukokuu 11, 2024, käyttäjä: Tarmo Kallio