Kuvaaminen filmillä

[Tarmo Kallio 239]

Kommentoin vielä näitä foorumilla näkyviä kuvia. Ja jälleen sitä ensimmäistä punaisen ladon kuvaa. Sama koskee kaikkia laittamiani kuvia. 

Tuon punaisen ladon seinä ei ole noin "hailakan" punaisen värinen. Kun vertaan kuvaa alkuperäiseen skannattuun kuvaan, niin värivirhe on merkittävä. Kaikki kuvan värit vaikka vihreä heinikko ovat pielessä. Ei kuva ole oikeasti tuollainen!  Ladon seinän väri on lähettämässäni skannatussa 52,4 Mt:n 10224 x 6816 pikselin JPG-kuvassa "syvän" tumman punainen.

Mistä johtuu näin iso värivirhe? Tämä koskee kaikkia laittamiani kuvia tuon punaisen latokuvan jälkeen.

 

 

Muokattu: Marraskuu 18, 2020, käyttäjä: Tarmo Kallio
Lisätty resuluutio

[Jorma Laiho 446]

Tähän kysymyksen voi olla vaikeaa vastata vain foorumin keskustelussa. Värimäärittely ja värien hallinta on aivan oma ”tieteensä”. Väreillä vaikutetaan myös lopputuloksen ”taiteellisuuteen”, vrt. vaikka palstan yöllä otetut lentokonekuvat.

Matka sen punamultaladon seinästä singonneista fotoneista vaikkapa tällä kirjoittamani iPADin näytölle on todella pitkä. Kameran optiikka, kamera, filmi, kehitysprosessi, skannaus, kuvan siirto forumille ja lopulta itsekunkin näytöt. näytöissä on todella isoja eroja ! Koko reitti pitäisi ensin jotenkin kalibroida. Asiasta saa kalpean aavistuksen tutustumalla vaikka tähän. 

 https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/105678/Jaakkola_Mikko.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Tuon lisäksi me emme näe edes värejä samalla tavalla. Osa ihmistä on jopa enemmän tai vähemmän värisokeita. Mutta tässä on toki ensisijassa kyse monista muunnoksista eri välineiden ja vaiheiden välillä. Toki voit itse vaikuttaa lopputulokseen eri vaiheissa. Juuri siihen meillä on nämä Photoshopit jne. Mutta muista, joka ikinen konversio muuttaa lopputulosta. Eri formaatteihin vääntäminen yleensä vähentää informaatiota. Muunnoksia on monenlaisia.

Aiheesta löytyy toki oppikirjoja. Palstan paremmin asiaa tuntevat voinevat kommentoida ?

Hauska harrastus tuo retroilu toki on. Vähällä rahalla voi nyt hankkia vehkeet, joihin ei ikinä ollut koulupoikana varaa ! Prosessin nopeudessa digitouhu on kuitenkin lyömätön. Olen myös nähnyt, miten 10-vuotias poika tai tyttö ottaa hienoja kuvia melkein out-of-the-box kameralla. Onhan niitä fooruminkin sivuilla nähty. 

Kiitos skannerin testauksesta. Täytyy itse harkita samanlaista vanhojen kuvien käsittelyyn. Tasoskannerin kyvyt ovat kyllä rajalliset.

ja on hyvä muistaa, että toistaiseksi emme ole vielä päässeet lähellekään silmän ja aivojen suorituskykyä. Väriavaruus ja dynamiikka jne....mutta myös aivojen kyky ”paikata” näkemääämme. 3 D touhu on sitten aivan oma juttunsa.

 

[Tarmo Kallio 239]

Kokeilen punaisen ladon kuvan lähettämistä TIF-muodossa. Kuvan koko on 198 Mt.

Foorumi ei hyväksynyt kuvamuotoa. Sitä vähän epäilinkin. 

[Seppo Koivisto 200]

Yleensä tiedostotyypin tai -koon muuttaminen ei vaikuta värisävyihin. Foorumin softa voi kuitenkin tehdä jotain automaattisäätöjä, varsinkin jos kuva sisältää taivasta ja valossa olevia kohtia sekä varjossa olevia kohtia. Parhaiten muutokset näkee vertaamalla skannatun ja foorumilla olevan kuvan histogrammeja.

[Tarmo Kallio 239]

Minulla ei ole mitään kaupallista erillistä ostettua kuvankäsittelyohjelmaa. En muokkaa kuvia mitenkään. Tallennan digikameran ja iPhonen kuvat sellaisina kuin ne ovat. Samoin teen filmiskanneri Plustek OpticFilm 8200i Ai:n kuville. 

Mietin miten saisin katsottua ja tallennettua histogrammeja. Käyttöjärjestelmä on Windows 10 Home versio 20H2. Filmiskannerin ohjelmistossa (SilverFast Ai Studio 8.8.Or 24) on tietenkin hyvä histogramminäyttö ja säätöjä on hirvittävästi. En ole koskenut niihin laisinkaan. Histogrammi näkyy skannauksen eri vaiheissa. En tiedä pystyykö ohjelmistoa käyttämään erikseen ilman skannausta muihin kuviin. Ohjelmiston lisenssi on kytketty skanneriin. Skannerissa pitää olla virta päällä ja kytkettynä tietokoneeseen. Vasta sitten Ai Studio ohjelma käynnistyy.

 

 

[Tarmo Kallio 239]

Asia alkoi kiinnostamaan ja latasin ilmaisen GIMP-ohjelman. Kokeilin testimielessä punaisen ladon kuvaa. Tuli heti seuraava ilmoitus: Kuva sisältää väriprofiilin Adobe RGB (1998). Ja muunnetaanko vai säilytetään?

Skannerin ohjelmisto päivittyy varsin usein. Edellisessä versiossa (noin kuukausi sitten)  väriprofiili oli joku aivan toinen. En muista numerosarjaa. Uusimmassa päivityksessä väriprofiili on jälleen Adobe RGB (1998). Skannerin ohjelmassa pystyy laittamaan värinegatiivifilmin tiedot tarkalleen. Niin tein. Eli valitaan filmin merkki, tyyppi ja ISO arvo.

Miten GIMP- ohjelmassa saa histogrammin näkymään? Ja tallennettua? 

Sain lopulta histogrammit näkymään ja vertailin alkuperäistä skannattua kuvaa foorumille tulleeseen kuvaan. Histogrammeissa näkyi foorumin tekevän jotain omia säätöjä! Ja paljon!  En pystynyt laittamaan kuvia tänne, kun ne ovat bmp-muotoisia kuvatiedostoja. Ja foorumi ei niitäkään hyväksynyt.

 

 

 

 

 

 

Muokattu: Marraskuu 20, 2020, käyttäjä: Tarmo Kallio

[Tarmo Kallio 239]

Eilen lataamassani GIMP 2.10.22 ohjelmassa pystyy näköjään laittamaan jokaiselle päävärille oman histogrammin. Se mustavalkoinen "perushistogrammin" käyrä näyttää tietenkin kolmen päävärin yhteisen valoisuuden jakautumisen kuvassa.

Täytyy perehtyä paremmin ohjelmaan. Ohjelma vaikuttaa näin ensituntumalta varsin monipuoliselta.

 

 

[Tarmo Kallio 239]

Taisin laittaa filmikeskusteluun vähän liikaa digipuolta. En tee enää niin. Vaikka lataisin mitä tahansa ohjelmia, niin en muunna alkuperäisiä kuvia lainkaan. Ja jos laitan tänne foorumille jotain kuvia, ne ovat kaikki muokkaamattomia. 

 

Sitten jälleen filmipuolen keskusteluun. Luin Canonin AE-1  kamerarungon alkuperäistä Suomenkielistä käyttöohjekirjaa. Tämä on varmaan vuodelta 1976. Filmikamerassa pystyy ottamaan kuvan vain painamalla laukaisinta. Valaistusolosuhteissa valoarvolla EV-1 saadaan valonmittaustulos 0.04 sekunnissa. 

Kamerarungossa on todella pieni kuuden voltin (4sr44) paristo. Ohjekirjan mukaan paristo kestää 20000 suljinlaukaisua.  Normaalikäytössä noin yhden vuoden. Canon AE-1- rungossa on sähkömagneettilla laukaistava pystysuuntainen verhosuljin. Pitäisi varmaan ottaa kuvia, eikä höpötellä turhia. 

Mielestäni Kodak Ektacrome E-100 diafilmi on ollut ehkä parempaa, kuin Kodak värinegatiivifilmi Portra 400. Näitä ei voi verrata keskenään. Ne ovat täysin erilaisia filmejä. Ja kuvat ovat erilaisia. Diafilmin skannatut kuvat ovat mielestäni filmin kaltaisia!  Kodak Portran kuvat ovat enemmän lähellä digikuvia. En sitä eroa nyt tarkenna. Lukemani perusteella Kodak Ektar-100 värinegatiivifilmi olisi kaikkein lähinnä digikuvaa. Täytyy sitäkin testata.

Nyt on kameraan ladattu täysi 36 kuvan Kodak Portra 400 negafilmi. Jääkaapissa on tosin toinen samanlainen, kaksi kappaletta Fujicrome Velvia ISO 50 diafilmiä ja yksi Kodak Ektacrome E100 diafilmi. Nyt pitäisi vain kuvata.

 

 

 

 

 

 

Muokattu: Marraskuu 23, 2020, käyttäjä: Tarmo Kallio

[Tarmo Kallio 239]

Yksi objektiivi olisi vielä kiinnostava filmikameraan. Olen hieman etsinyt Canon FDn 14 mm f/2.8 L-sarjan objektiivia. Tämä on harvinainen malli vuodelta 1982.  Hinta taitaa mennä yli minun budjetin paljon. Yksi oli myyty nettihuutokaupassa 1000 Euron hintaan. Muita en löytänyt. Digikameralle nykyinen objektiivi Canon EF 14mm f/2.8 L II USM  on nyt tarjouksessa Rajalassa hintaan 2199 €. Normaalisti hinta on 2300 €.

Canon L-sarjan FD- objektiiveissa on punainen rengas objektiivin etureunassa.

Tätä objektiivia tarkoitin: Canon FDn 14mm F/2.8L (lens-db.com)

Tässä on lista kaikista Canon FD-sarjan objektiiveista (1971-1987): Canon FD Lens Table (canon-photography.com)

 

 

 

 

 

 

 

 

Muokattu: Marraskuu 24, 2020, käyttäjä: Tarmo Kallio

[Tarmo Kallio 239]

Perun puheitani. Tuo laittamani lista Canon FD- sarjasta on erittäin puutteellinen. Pahoittelen. Ei pitäisi kirjoittaa mitään ilman moneen kertaan tarkistettua tietoa!

Missä ovat vaikka FD-sarjan 55 mm objektiivit? Esimerkiksi tämä: Canon FD 55mm f1.2 S.S.C. Lens Review - Lens Legend,  Canon FD 55mm 1:1.2 AL: Canon FD 55mm f/1.2 AL - Wikipedia . Sekä monet muut mallit?

Itse onnistuin löytämään vanhan käytetyn hyväkuntoisen Canon FDn 50 mm f/1.2 objektiivin sopivalla hinnalla. Tämä on minun ehdoton ykkösobjektiivi. En sillä ole tosin kuvannut lainkaan viimeaikoina! 

 

 

 

 

Muokattu: Marraskuu 25, 2020, käyttäjä: Tarmo Kallio

[Tarmo Kallio 239]

Kerroin aikaisemmin myyneeni huippukuntoisen normi Canon FD 50 mm f/1.8 S.C. objektiivin. Sain siitä odotetun hinnan 50 €. Se oli aivan ok. 

Tämä minun objektiivi on nyt myynnissä hintaan 75 €. Kameraliikkeen täytyy tietenkin ottaa voittoa hieman pärjätäkseen. Objektiivi on oikeasti hyvä ja virheetön. Kannattaa ostaa mikäli joku tarvitsee. . Objektiivin sarjanumero on 231255. 

Canon FD 50mm f/1.8 S.C. (jaskamerakauppa.fi)

 

 

Muokattu: Marraskuu 25, 2020, käyttäjä: Tarmo Kallio

[Tarmo Kallio 239]

Menee hieman aiheen ohi, mutta asia liittyy kumminkin filmioptiikkaan. Selatessani nettiä minulle tuli yllätyksenä joidenkin Canon FD-sarjalaisten objektiivien radioaktiivisuuus. Asia oli minulle aivan uusi. 

Joihinkin vanhoihin objektiiveihin on laitettu lasiin radioaktiivista Thoriumia (Thorium dioxide) kuvan parantamiseksi. Tämä koskee kaikkia vanhoja kameramerkkejä. Pääosin vanhempaa Kodak optiikkaa. Nämä Canon FD-sarjan objektiivit ovat säteileviä: Eli vain muutama.

-Canon FD 17mm f/4

-Canon FD 35mm f/2.0 (versions from the early 1970's - concave front element)

-Canon FD 50mm f/1.2 L (Early versions)

-Canon FD 55mm f/1.2 S.S.C. Aspherical (Measured at 46532 CPM @ front element; S.S.C non-Aspherical is not radioactive)

Tuskin näistä paljon mitään tulee.. . Tässä STUK:n uutiskirje: Radioaktiivinen objektiivi, onko se objektiivisesti turvallinen? - STUK

 

Torium. Puoliintumisaika on 14.05 miljardia vuotta! Ne objektiivit joissa on tätä alkuainetta säteilevät ikuisesti! 

 

 

Muokattu: Marraskuu 26, 2020, käyttäjä: Tarmo Kallio

[Tarmo Kallio 239]

Tuli ostettua ja tilattua Espoosta eräästä kameraliikkeestä käytetty hyväkuntoinen moottoroitu filminsiirrin Canon AE-1 runkoon. (Canon Power Winder A for AE-1). Canon Winder A - Index Page (mir.com.my)

Tällä pystyy ottamaan kaiketi kaksi kuvaa sekunnissa. Kamerasta saa ehkä vielä paremman kuvausotteen, kun AE-1 filmirunko on varsin matalakokoinen. Lisäksi lisääntynyt paino voi vakauttaa kuvaamista.

 

[Tarmo Kallio 239]

Olen vähitellen hankkinut vanhoja hyväkuntoisia Canon FD- ja FDn-sarjan objektiiveja filmikuvaukseen. Kuten supervalovoimaiseksi luokiteltu Canon FDn 50 mm f/1.2.

Tuli mieleen objektiivien mahdolinen hyödyntäminen uusissa peilittömissä digikameroissa. Vaikka Canon EOS RP- digijärjestelmäkamerarungoissa. Canon FD- EOS R(P)- sovittimella se olisi mahdollista. Silloin pitäisi tietenkin tarkennus ja aukon valinta tehdä manuaalisesti. Valotus varmaan onnistuisi aina, jos käyttää aukon esivalintaa kamerarungossa. Kamera hoitaisi itse valotusajan.

Jäi mietityttämään FD-objektiivien himmentien toiminta kuvauksen aikana. Nykyaikaiset digirungot eivät pysty ehkä tekemään mitään vanhan objektiivin himmentimelle. Edes sovittimen kautta. Eli ei saa täysin avattua himmennintä ennnen kuvausta. Sitten himmennen napsahtaa ennen kuvan valotusta säädettyyn lukemaan. Vai pitääkö tihrustella digikameralla hämärää kuvaa pieneen menneellä himmentimellä? 

Nykyisiin peilillä oleviiin Canon digirunkoihin vanhat FD- sarjan objektiiviit eivät sovi edes millään sovittimella. 

 

 

Muokattu: Joulukuu 7, 2020, käyttäjä: Tarmo Kallio

[Tarmo Kallio 239]

Vanha Canon filminsiirrin tuli kotiin.Yllätyin laitteen ulkoisesta laadusta. Kuin olisi juuri tullut tehtaalta. Tuskin koskaan käytetty. Tämä sopii täydellisesti vanhaan AE-1-runkoon.

Hiukan testatessa ja opetellessa meni noin 10 kuvaa Kodak Portra 400 värinegatiivifilmiltä "piloille". Laite toimii hyvin ja loogisesti. Täytyy muistaa virtakytkimen asento. Jos kamerassa on virta päällä ja laittaa siirtimen virran päälle virittyy heti uusi filmikohta. Jos pitää kameran laukaisinta liian pitkään pohjassa kamera ampuu sarjatulella!

Toki voi laittaa siirtimen virran pois päältä. Silloin filmirunko käyttäytyy normaalisti!

 

[Tarmo Kallio 239]

Jäin miettimään vanhojen filmiobjektiivien sopimista uusiin Canon EOS R Ja RP- digirunkoihin. Himmenninongelman lisäksi tuli mieleen tarkennus.

Canon AE-1 filmirungossa on leikko ja mikroprismatarkennin rungon yläosassa peilin yläpuolella. Pitäisikö Canon EOS RP- rungoilla tarkentaa vain käsipelillä arvioimalla kuvan tarkennusta? Pieneksi menneellä f/32 himmentimellä hämäräksi menneellä etsinkuvalla. 

Taidan unohtaa koko jutun. Minulla ei ole ollut vielä koskaan oikeaa digitaalista järjestelmäkamerarunkoa. Canon EOS R ja - RP ovat molemmat varmasti hyviä. Kuten myös monet  muut merkit. En ehkä tule koskaan ostamaan peilillä olevaa uutta digirunkoa, mutta peilittömän käytetyn varmasti ostan. Vaikka Olympus. Ym.  Ostan laitteen tietenkin käytettynä. En pidä nykyisestä kertakäyttökulttuurista. 

Sitten kamerarunkojen eroja: Vanhoissa filmikameroissa peili nousee ylös ja verhosuljin avautuu. Mitään ei ole objektiivin ja filmin välillä. Samoin on tietenkin digirungoissa. Peilillä varustetuissa peili nousee ylös ja valotus tulee suoraan kennolle. Peilittömissä järjestelmäkameroissa on edelleen vanha verhosuljin. Se on siksi äärettömän nopea, kun ei tarvitse heilutella mekaanista peiliä.

Heh, Taitaa sen nykyisen verhosulkimen  toimiminen viedä aikaa = 0,004 sekuntia!

 

 

 

 

Muokattu: Joulukuu 12, 2020, käyttäjä: Tarmo Kallio

[Tarmo Kallio 239]

Tämä taitaa mennä ehkä lievästi ohi filmiaiheen mutta saanen laittaa, kun kyse on vanhoista filmiobjektiiveista. 

Digirungon ja vanhojen FD- objektiivien välisiä adaptereita löytyy jonkin verran kaupoista. Vähemmän kuin oletin. Tämä sopisi minulle Canon FD ja FDn objektiiveihin liitettynä Canon EOS RP- digirunkoon: K&F Concept Canon FD - Canon EOS R - Kameratori

En paljonkaan seuraa uusien kamerarunkojen hintoja. Canon EOS RP- rungosta kiinnoistuin. Canonilla on nyt joku objektiivien hyvityskamppanja uuden digirungon ja objektiivin ostajille. Jopa 1000 Euron hyvitys objektiivista!  Objektiivihyvitys – Etu yhteensopivista objektiiveista - Canon Oy

Katsoin yhtä kamppanjaan kuuluvaa objektiivia. Se olisi sopivin verrattuna minun FD-objektiiveihin. Tästä uudesta olisi hyvitys 250 Euroa. Katsoin tätä: Canon EF 16-35mm f/2.8L III USM - Objektiivit – objektiivit valokuvaukseen - Canon Oy

En sitten katsonut objektiivin hintaa! Kuvittelin objektiivin tulevan jotenkin kamerarungon hintaan. Vielä mitä! Tuon 250 Euron hyvityksen jälkeenkin objektiivi maksaisi lähes 2000 Euroa. Kalleita ovat. Taidan jatkaa pelkkää filmikuvausta 

[Pauli Hankonen 663]

Canonin peilittömään RF-bajonettiin en välttämättä hankkisi uutta EF-obiskaa jos olisi varaa tuollainen hankkia. Toki se rokkaa adapterin kanssa ihan hyvin (minulla on EF 100-400mm f/4.5-5.6L IS II USM jota käytän R:ssä adapterin kanssa).

Valmistajalla on olemassa vastaava tuote suoraan RF-bajonettiin; RF 15-35MM F2.8L IS USM https://www.canon.fi/lenses/rf-15-35mm-f2-8l-is-usm-lens/ Toki tuollakin lasilla on Rajalassa hintaa melkein 2700 eruoa euroa, joten minulta se jäi kauppan hyllyyn ja ostin laajakulmailuun sen sijaan Samyangin RF-bajonetillisen 14mm f/2.8 primen viidelläsadalla eurolla.

Muokattu: Joulukuu 15, 2020, käyttäjä: Pauli Hankonen

[Tarmo Kallio 239]

Onko sinulla Pauli tuo Samyang toiminut odotetusti hyvin? Optisesti ja mekaanisesti? 

Itse olen vähän haikaillut vanhaa käytettyä Canon FDn 14mm f/2.8L objektiivia. Minun pienin on nyt Canon FDn 20mm f/2.8. 

 

[Pauli Hankonen 663]

Tuo Samyang on ollut minulla vasta muutaman viikon, mutta olen tyytyväinen hankintaani. Tässä yksi mallikuva. Kuva on otettu Lopen uimarannalla lännen suuntaan. En muista tarkkaan valotusarvoja, kun tuosta olen exif-tiedot hävittänyt, eikä minulla ole tässä alkuperäistä käden ulottuvilla.  Kuvan tiedot ovat ISO 10000, 15 sek f/2,8.

 

Laitan tämän lisäksi muutaman tuolla 14mm linssillä kuvatun kaupunkikuvan tuonne vapaan keskustelun "kaupunkikuvia" -ketjuun.

Muokattu: Joulukuu 15, 2020, käyttäjä: Pauli Hankonen
lisätty valotustiedot

[P. Juhani Hämäläinen 8]

14.12.2020 at 16.30, Pauli Hankonen kirjoitti:

Canonin peilittömään RF-banjonettiin...

Bajonetti se on, eli bayonet englanniksi. https://fi.wikipedia.org/wiki/Objektiivin_kiinnitys

[Pauli Hankonen 663]

1 hour ago, P. Juhani Hämäläinen said:

Bajonetti se on, eli bayonet englanniksi. https://fi.wikipedia.org/wiki/Objektiivin_kiinnitys

Kiitos huomauttamisesta. En ollutkaan koskaan kiinnittänyt huomiota oikeaan sanaan. Ei siinä mitään, banjokin on kiva soitin 😄

[Tarmo Kallio 239]

Tuossa Paulin tähtitaivaskuvassa taitaa näkyä oma galaksimme kuvattuna kierteisgalaksin keskustaa kohti, tai joku kierteishaaroista. Kuva on kumminkin hieno.

Maanantaina illalla tulisi uutta kuvattavaa . Aurinkokunnan kaasujättiläiset Jupiter ja Saturnus näkyvät sopivasti yhdessä suhteessa maapalloon. Maanantaina taivaalla on ilmiö, jota ei ole nähty 800 vuoteen - Teemat - Turun Sanomat (ts.fi) Juttu on valitettavasti maksumuurin takana. Sääkartat näyttävät maanantai-illaksi varsin huonoilta, mutta sen näkee sitten.

Jos keli on hyvä meinaan kokeilla jalustalta Kodak Portra 400 värinegatiivifilmille kuvaamista. Laitan Canon FDn 50mm f/1.2 objektiivin manuaalisesti asentoon f/1.2 ja käytän Canonin alkuperäistä taipuisaa ohutta lankalaukaisinta. Silloin kamera ei ehkä tärähdä pitkässä valotusajassa asennossa B. Valotusaika pitää vain jotenkin arvioida. Minulla on vanha toimiva 1970-luvun valotusmittari varastossa, mutta tuskin siitä on apua.

 

 

[Tarmo Kallio 239]

Edellisessä viestissäni laittama kuvausjuttu ei onnistunut säätilan takia.

Asiasta toiseen. Menee hiukan aiheen ohi. Olen edelleen pähkäillyt filmikauden objektiivien käyttämistä nykyisissä peilittömissä digikamerarungoissa. Peilittömät rungot ovat ohuita ja linssittömillä adaptereilla saadaan vanhat filmiobjektiivit täsmälleen oikeaan etäisyydeen kennosta. Eli ulommaksi päin. 

Jos olen käsittänyt oiken, niin peilittömän digirungon kennon pitää olla täyden kokoluokan kenno. (24 x 36 mm). Vain silloin ei tule vääristymiä, ym... Vanha objektiivi näkee kuin filmin ja digirunko näkee uutta maisemaa vanhan optiikan kautta.

Meneekö se näin? 

 

 

 

[Hannu Martiskainen 90]

Ei mene, vääristymiä tulee vähemmän kun käyttää FF kennoseen tehtyä lasia croppi rungossa, koska varsinkin laajakulmaisissa objektiiveissa on runsaasti tynnyrivääristymää, vinjetointi ja reunapiirto on huomattavasti heikompi kuin objektiivin keskiosan ja croppirungossa objektiivin heikompi reunaosuus rajautuu pois.

EF-S ja EF-M runkoihin löytyy myös adaptereita FD laseille

https://www.digitarvike.fi/product/103486/kiwi-canon-fd---canon-eos-m--adapteri-lma-fd_cm

https://www.juzaphoto.com/recensione.php?l=en&page=fotocamere_canon

Peilitön on muuten hyvä, mutta sarjakuvaus liikkuvissa kohteissa ei onnistu hyvin kuin uusimmilla ja kalleimmilla rungoilla.

Eli siinä mielessä esim. lentokoneiden kuvaus on huomattavasti halvempaa peilikameralla, jossa on riittävä sarjakuvausnopeus.

Muokattu: Tammikuu 1, 2021, käyttäjä: Hannu Martiskainen
kj