Kuvaaminen filmillä

[Tarmo Kallio 239]

Näitä vanhoja filmikameroita valmistettiin isoja määriä. Toivoisin mahdollisia kokemuksia muilta molemmista filmikameroista 

Canon AE-1 on jo riiittävän tuttu. Yashica Electro 35 ei ole lainkaan.(vielä).

[Tarmo Kallio 239]

Yashica on vielä huollossa... Ei ole tosin kiirettä, kun kameralla kuvattiin viimeksi yli 50 vuotta sitten.

JAS:illa näyttää olevan myynnissä vanha Canon 50mm f/0.95 objektiivi. Tämä on tosin Leica M- bajonetilla. Objektiivi näyttää Canonin vanhalta FL-sarjan objektiivilta, mutta miksi on Leican kiinnitys? Liekö jokin prototyyppimalli? Tuolla täydellä 0.95 aukolla onkin sitten varmaan "mukava" kuvata  Minulla on Canonin 50 mm f/1.2 ja sekin on jo varsin hankala. Täydellä aukolla ja tarkennettuna äärettömyyteen kuva on on ainakin omassa objektiivissa varsin pehmeä. En tiedä mitään tuosta f/ 0.95 objektiivista. Mielestäni pystyn käyttämään omaani parhaiten lähietäisyydeltä muoto, tai potrettikuvissa täydellä aukolla, kun on himmeä valaistus, tai on hyvä salamalaite varustekengässä. 

(Väärin meni jälleen).  Canonin oma filmikauden salamalaite Canon AE-1 filmirungossa ohjaa ja säätää väkisin mekaanisesti ja sähköisesti filmirunkoon laitetun FD- objektiivin himmennintä, jos se on A-asennossa. Tuohon f/1.2 aukkoon ei päästä salamalaitteella mitenkään.( Paitsi manuaalinen asetus himmentimelle f/1.2.)  Toisin on sitten digirunkoon kytketyllä objektiivilla adapterin kautta ja salama. Se on toinen juttu se.

Tarkkana saa olla silti tarkennuksen kanssa. Näissä kuvissa kasvot pyritään saamaan teräviksi, mutta hiukset menevät jo osittain ohi tarkan terävyysalueen. 

Uskon tämän vanhan f/0.95 objektiivin olevan liitettävissä melkein mihin tahansa nykyaikaisiin peilittömiin digirunkoihin sopivalla adapterilla. Tarkennus ja aukon säätö on sitten aina käsipeliä. Itse en tiedä mitä noin suurella valovoimalla tekisin. Tässä vielä tämä ja ei ole mikään mainos. Kunhan laitoin: Canon 50mm f/0.95 "Dream Lens" - Leica M (jaskamerakauppa.fi)

 

Muokattu: Kesäkuu 10, käyttäjä: Tarmo Kallio

[Tarmo Kallio 239]

Pitäisikö laittaa OH-LRB   

[Tarmo Kallio 239]

Nyt pitää etsiä uusi kehittämö dia-, mustavalko- ja värinegatiivifilmeille. Turkulainen Kuva- Paijula ajautui konkurssiin. Surullinen juttu  Turkulainen Kuva-Paijula ajautui konkurssiin – ovet ovat auki viimeisen kerran perjantaina - Konkurssit - Turun Sanomat (ts.fi)  Filmiharrastus on kumminkin maailmalla todella suosittua ja uusia filmimerkkejäkin tulee jatkuvasti lisää. Lähinnä värinegatiivifilmejä.

Hieman ylempänä näkyvä diakuvan kehityksen Convairista on myös hoitanut Kuva-Paijula aikoinaan.  Otin kuvan noin 1978-1979. Diafilmi oli Kodak Ektachrome 200.

 

Muokattu: Kesäkuu 12, käyttäjä: Tarmo Kallio

[Tarmo Kallio 239]

Ricoh Pentax on julkaissut juuri uuden tuliterän filmikameran. Se on Pentax 17. Kamera ottaa ns. puolikuvia kinofilmille. Kameran "normaalissa" käyttöasennossa tulee pystykuvia. Jos haluaa kuvata vaakakuvia, niin kamera pitää kääntää pystyasentoon   Kuvan koko on 17x24mm. Siitä ehkä nimikin. Eli yhteen kinoruutuun mahtuu kaksi kuvaa. Siitä tuo nimikin varmaan tulee. Kamera on käsitarkenteinen. Tällä matematiikalla 36 kuvan filmirullaan mahtuu 72 kuvaa: PENTAX 17 | RICOH IMAGING (ricoh-imaging.co.jp)

Minulla tuli mieleen ensin optiikan laatu. Se on vain f/3.5. 25mm optiikka vastaa noin 37 mm kinofilmikokoluokassa. Lyhin suljinaika on 1/350 sekuntia ja himmennin taitaa mennä vain f/16-lukemaan. Se selittää paljon. Jollain paremmalla objektiivilla ei kuvata mitään kirkkaassa auringonpaisteessa. Tämäkin riippuu tietenkin  filmistä. Tuossa kamerassa filmin ISO-lukemat ovat 50-3200. Se on aivan ok. Painoa laitteella on 0.535 Kg. Eli ei ole mikään muovirimpula! 

 

[Pauli Hankonen 663]

18 hours ago, Tarmo Kallio said:

 Kamera ottaa ns. puolikuvia kinofilmille.

Puolikino on metka laite. Faijalla oli Neuvostoliiton ihmemaassa valmistettu Tsaika 3. Ei hän sitä paljon käyttänyt, paitsi joskus 70-80 lukujen vaihteessa. Suurimman osan ajasta se lojui kameralaukun pohjalla kuriositeettinä. Lahjoitin sen faijan poismenon jälkeen toistakymmentä vuotta sitten keräilijälle. Toivottavasti on vielä olemassa.

https://en.wikipedia.org/wiki/Chaika_(camera)

https://www.lomography.com/magazine/31176-chaika-3-half-frame-for-the-space-age

Muokattu: Kesäkuu 20, käyttäjä: Pauli Hankonen

[Timo Hyvönen 205]

Mulla ois käytännössä käyttämätön Nikon F301 parilla putkilolla. Tarrat ja kaikki ovat vielä paikoillaan. Kiinnostaisiko jotakuta OSTAA tämä setti - huom, vähintään 3-numeroisesta summasta puhutaan!! Mukaan myös Canon-laukku

[Tarmo Kallio 239]

10.5.2024 at 18.19, Tarmo Kallio kirjoitti:

Päätin kunnostuttaa ja korjauttaa isäni vanhimman kameran, joka on minulla ollut varastossa vuosikymmeniä. Kamera on Yashica Electro 35. Se alkupään valmistussarjaa. Tämän kameran valmistus alkoi vuonna 1966. Isäni osti kameran ja diafilmin 18.12.1970. Alkuperäinen kuitti, manuaalikirjat  ja takuutodistus on minulla. Onkohan takuu vielä voimassa?  Kamera on kohta 54 vuotta vanha (ostopäivästä), mutta on kuin tehtaalta juuri tullut ja on ulkoisesti virheetön.

Vein kameran tänään Turun JAS Tekniikka Oy - JAS Kamerakauppaan ensin korjausarvioitavaksi, että kannattaako korjata ja onko mahdollista edes korjata. Minä korjautin heillä isäni Canon AE-1 filmirungon noin neljä vuotta sitten ja korjaus onnistui hienosti. Se on minun ykkösfilmikamera nyt. Se on painava ja iso. Minulla on kameran rungon alla filminsiirrin moottorilla. Ym painavat objektiivit..  ja vaikka mitä...

Toinen "ns" pienempi kakkosfilmikamera olisi hyvä. Siksi päätin korjauttaa, tai ainakin kysellä mitä korjaus maksaa. Tässä kamerassa on jokin vakiovika (POD).  Se on jokin sulkimen mekanismiin liittyvä rullan kuluminen tms. Itse kamerassa on keskussuljin.

Tämä Yashica kamera on tehty täydestä raudasta,  alumiinista ja lasista, eli on painava ja hyvännäköinen? Jopa nykyaikana?  Optiikka on varsin valovoimainen 45 mm f/1.7. Jätin huoltoon pelkän kameran + skylight- suotimen ja objektiiviin suojuksen. Alkuperäisen laukun ja laukussa olevan sivussa riippuvan vastavalosuojan kotelon vastavalosuojalla vein kotiin odottamaan huoltoa, tai korjausta.  Yashica Electro 35 GSN (kenrockwell.com)

 

 

Päätin tänään olla kunnostamatta ja korjaamatta vanhaa Yashicaa. Korjauksen hinta olisi tullut suhteettoman kalliiksi. Kunnostuksen arvioinnista maksoin toki. Kameraan pitäisi vaihtaa tietenkin valotiivisteet. Varsinainen vika on valotuksen mittauksen iso virhe mittauksen äärialueilla.  Haen kamerani pois korjaamatta ensi viikolla. 

Kamera saa jäädä kaappiin. Ei toki pölyttymäään, mutta tarkistettuna ja suojat päällä. Kamera on rungoltaan melkein Mint.. Ehkä tämän joku korjaa seuraavan 50 vuoden kuluessa.. 

 

[Tarmo Kallio 239]

Kodakin nykyiset väridiat ovat möys hyviä , Kodak (Ektachdrome E-100)  Fujicromella on paljon parempi diafilmi  olemassa. . Se on Velvia 50:Fuji Velvia 50 Review & Sample Images by Ken Rockwell

[Tarmo Kallio 239]

960E-DS(E).p65 (fujifilm.com) dataa,

[Juha Liukkonen 383]

27.5.2023 at 16.10, Tarmo Kallio kirjoitti:

Skannasin värikkäät purjekoneet kuvan JPG-muotoon skannerin perusasetuksilla. Toki oli päällä IR-kanavan pölynpoisto. Ohjelmisto on LaserSoft SilverFast Ai Studio 8. Kuva näyttää omalla läppärillä ja 55 tuuman OLED-näytöllä paljon värikylläisemältä ja terävämmältä, kuin Foorumilla näkyvät kuvat näkyvät. Ero on varsin selkeä kautta koko kuvan. Jokin Foorumisoftassa muokkaa kuvia lähettämisen jälkeen, sekä muuttaa värejä. Epäilen kaksinkertaista JPG- muunnosta. Ensin filmiskanneri tekee ohjelmistoineen JPG- tiedoston ja kun lähetän tämän tiedoston foorumillle, niin ehkä foorumin softa muokkaa, tai tekee uuden muodon tiedostosta. En tiedä 

Oletko tsekannut mihin väritilaan käyttämäsi skannerin ohjelmisto tallentaa kuvan?

[Tarmo Kallio 239]

Olen tsekannut.

[Juha Liukkonen 383]

3 tuntia sitten, Tarmo Kallio kirjoitti:

Olen tsekannut.

Ja se on mikä?

[Tarmo Kallio 239]

31. heinäkuuta 2024 at 18.29, Juha Liukkonen kirjoitti:

Ja se on mikä?

Mielestäni väritila skannerissani (ohjelmassa) riippuu filmityypistä. (Dia- värinegatiivi- mustavalkofilmi). Eikä siihen pysty itse kaiketi vaikuttamaan. En ole tosin kokeillutkaan. Olen kalibroinut skannerin ajoittain IT-8 targetilla: IT8 Targets for scanner calibration for predictable brilliant colors (silverfast.com)

Käytetty väriprofiili näkyy kyllä skannauksen aikana ohjelmassa. Esimerkiksi: lukee: Adobe RGB. Kuvan bittisyys on 48 bit ja 48/ 24 bit. (24 bittiä/ pixeli). Täytyy perehtyä asiaan paremmin, kun seuraavan kerran skannaan filmiä. 

Muokattu: Elokuu 2, käyttäjä: Tarmo Kallio

[Tarmo Kallio 239]

Palataan varsinaiseen aiheeseen. 

Filmikuvaus ei ole helppoa. Helpompaa on ostaa digikamera ja räpsiä vaan! Filmikuvaus on paljon parempaa 

Ensin pitää olla tietenkin filmikamera ja filmiä! Filmi kannattaa pujottaa kameraan hieman hämärässä olosuhteissa ja tarkistaa, että filmin alkupää on kunnolla kiinni vetopuolassa. Sitten vaan kuvausta. Filmin loputtua pitää filmi kelata takaisin rullalle ennen takakannen avaamista. Ei ole väliä häviääkö filmi rullan sisään. Itse jätän filmiä pari senttiä näkyville. Sen kuulee takaisin rullatessa, kun filmi irtoaa vetopuolalta. On toki filmikameroita, joisa koko filmin siirto on täysin automaattinen. Minullakin oli aikoinaan sellainen. Mutta ei nyt niistä.

Kamerasta irroitettu filmirulla kannattaa laittaa pakkauksessa olevaan tiiviiseen koteloon. Sitten filmi pitää toimittaa kehittämöön, tai kehittää filmi itse. Sekin onnistuu nykyäänkin hyvin. Jos filmin vie kehittämöön, niin pitää päättää mitä filmille tehdään. Pelkkä filmin kehitys on suhteellisen edullista. Filmin toimittaminen kehitämöön ja saapuminen kotiin vie päiviä. Jos kuvaajalla sattuu olemaan oma filmiskanneri, niin filmiliuska kannnattaa pyytää pätkimään skannerin filminpitimien pituisiksi. Itse pyydän filmit kuuden kuvan pätkinä. 

Sitten filmiliuskat asetetaan skannerin filmipitimeen varovasti. Pitää olla valkoiset nukkaamattomat sormikkaat! Pelkin sormin ei filmiin kosketa. Skannerista ja ohjelmistosta riippuu kuika kauan yhden kuvan skannaus kestää. Minulla on niin vanha läppäri, että menee noin 20-25 minuuttia yhden kuvan muuttamiseksi digimuotoon. Pojan pelikoneella aika on vain pari minuuttia. 

Parasta filmikuvauksessa on tilanteen arvaamattomuus. Otat vain sen kuvan, mikä tulee...

[Tarmo Kallio 239]

Näin taannoin erään mielenkiintoisen ohjelman, jossa verrattiin kinokokoluokan filmiä täyden kennon (noin sama koko) digikameraan ja ohjelmassa puhuttiin filmin resuluutiosta. Tulokset olivat hämmentäviä ja erikoisia. Filmillä ei analogisena tuotteena ole mitään "resuluutiota", vaan kuva tallentuu filmin sisällä oleviin pieniin rakeisiin. Filmissä on vaikka kuinka monta kerrosta ja jokainen pääväri tallentuu oman kerroksen rakaisiin. Näin lyhyesti laittaen. 

Filmin "resuluutio" pystytään mittaamaan viivoilla, tai oikeammin viivapareilla. Esimerkiksi Fujin kinodiafilmisä Velvia 50 on 160 viivaparia/ mm. 960E-DS(E).p65 (fujifilm.com). Se tekee laskemalla 5600 x 3840 pikseliä.  Kodakin nykyaikaisessa mustavalkofilmissä (Kodak T-MAX  ISO 100 ) Se on 200 viivaparia/ mm. Se tarkoittaa resoluutiota 7000 X 4800 pix.

Ohjelmassa oli myös joku erikoinen mustavalkofilmi. (Adox CMS 20 II PRO, ISO 20) Kinokoko. 35x24 mm. On 800 viivaparia/ mm . Se tekee 28000 x 19200 pikseliä. 

Nuo laittamani pikselimäärät pitäisi kaiketi tuplata, kun kyseessä on viivaparit. Tässä kyseinen pätkä: The TRUE Resolution of FILM (youtube.com)

Muokattu: Elokuu 6, käyttäjä: Tarmo Kallio
Lisäsin ohjelman lähteen.

[Tarmo Kallio 239]

Tässä yksi juttu valokuvaamisesta ja yritystoiminnasta: Ovatko pienet valokuvausliikkeet pian historiaa? Yrittäjät kertovat, miten kivijalassakin voi vielä pärjätä - Työ ja yrittäjyys - Turun Sanomat (ts.fi) Juttu ei ole maksumuurin takana. 

Itse asioin esimerkiksi Turussa konkurssiin menneessä Kuva-Paijulassa myös digipuolella. Digitoin heillä välillä vanhoja ns. keskikokoluokan (120)  värinenegatiivi- ja mustavalkonegatiiveja, kun oma kinofilmiskannerini ei niihin pysty.  (4.5x6, 6x6, 7x6 ja 9x6 cm)  Tilasin myös muita digituotteita. Minulla on iso pino tutkimattomia isoja mustavalkonegoja. Kaikkia kokoja. Tutkin niitä ja varmasti teen lopullisen laadukkan skannauksen jossain kivijalkaliikkeessä. Negat ovat vanhoja. Noin vuosilta 1920-1950 ja kuvattu pääosin Turun nykyisellä seudulla.

Mutta mikä olisi paras tapa tutkia vanhoja mv-negoja? Minulla on sopivia säädettäviä LED-valonläteitä ja valonhajottimia. Valo hajottimineen olisi pöydällä ja negatiivi tulisi suoraan hajottimen päälle. Tämän päällä olisi pieni kolmijalka digikameralla kuvaamassa suoraan alaspäin. Saisin vaikka heti kuvan isoon näyttöön kamerasta langallisesti  ja langattomasti realiaikaisesti, mutta miten kääntää kuva positiiviksi? Pitääkö liittää tietokone vielä väliin ja mikä olisi mahdollinen ohjelma tähän? Saako digikamerasta suoraan näkymään etsinkuvan negatiivina? 

Muokattu: Elokuu 19, käyttäjä: Tarmo Kallio

[Tarmo Kallio 239]

Turussa on 31.10.2024. filmikuvaajien Halloween ilta JAS-kaupassa Puutorin varrella. Osoite on Maariankatu 1 Turku. Ilta päätyy kello 20.00. Halloween - JAS Kamerakauppa

Laitoin vain muuten linkin tänne. En ole mitenkään kytköksissä tähän yritykseen. Kunhan laitoin... Menen varmaan paikalle.