Hanssin-Jukan lennot 1941

[Jussi Harola 90]

Hanssin-Jukka ehti olla uransa aikana monessa mukana. Nyt mielenkiinnon kohteena on koneen rooli lentävänä radioasemana. Ilmavoimien komentaja hyväksyi koneen varustamisen radiolähettimellä heinäkuun alussa 1941 ja dokumenttien mukaan siihen asennettiin 600 watin! lähetin. Hajatiedot kertovat suuntimon virhekäyrän lennosta Porissa ja maaradioaseman vaihdon tuuraamisen Joroisten kentällä. Lähetin ilmeisesti purettiin koneesta joskus heinä-elokuun vaihteessa.

Olisiko kenelläkään tarkempaa tietoa koneen lennoista tuon heinä-elokuun aikana?

Jussi

[Juha Suomalainen 12]

Isoisäni Jouni Suomalainen oli Hanssin-Jukan miehistössä osalla radiokokeilulennoista ja nimenomaan radistina. Mutta hänen sotapäiväkirjan merkinnät lennoista ovat vasta ajalta 24.10.-29.10.41. Jos kuitenkin kiinnostaa niin voin laittaa päiväkirjamerkinnät tuolta ajalta nähtäväksesi. 

Juha

[Jussi Harola 90]

9 tuntia sitten, Juha Suomalainen kirjoitti:

Isoisäni Jouni Suomalainen oli Hanssin-Jukan miehistössä osalla radiokokeilulennoista ja nimenomaan radistina. Mutta hänen sotapäiväkirjan merkinnät lennoista ovat vasta ajalta 24.10.-29.10.41. Jos kuitenkin kiinnostaa niin voin laittaa päiväkirjamerkinnät tuolta ajalta nähtäväksesi. 

Juha

Kyllä kiinnostaa. Hanssin-Jukasta ei ole muutenkaan juuri merkintöjä digitoiduissa sotapäiväkirjoissa ja tuohon aikaan Ilmavoimien tilanneilmoitukset eli bertat ovat hyvin ylimalkaisia.

Jussi

[Jukka Nisula 2 265]

Matti Hämäläisen kirjassa "Hanssin-Jukka - Douglas DC-2 - Marskin hovikoneen tarina" mainitaan, että kone kuului jatkosodan alussa edelleen Lentolaivue 46:n kalustoon. Lainaus kirjasta: "Heinäkuun alussa DC-1 suunniteltiin muutettavaksi viestilentokoneeksi, joka varustettaisiin voimakkaalla radiolaitteella. Heinäkuussa Päämajan viestiosasto tutustui erilaisiin radiolaitteisiin ja jotain hankittiinkin. Suunnitelmia hidasti Hanssin-Jukan oma radio, joka oli usein epäkunnossa ja jota jouduttiin monta kertaa korjaamaan. Näihin radiokokeiluihin liittyen lentomestari Väänänen lensi usein Luonetjärven ja Mikkelin väliä. Viimeisenä lentonaan hän suoritti puolitoista tuntia kestäneen radiosuuntimalennon. Elokuun alussa todettiin, että radiokokeilut olivat onnistuneet hyvin, mutta Hanssin-Jukkaa tarvittiin muihin tehtäviin."

Löysin yhden kuvan, jossa näkyy Hanssin-Jukka juurikin Mikkelissä noina aikoina. Siinä Lentolaivue 44:n Blenheim laskeutuu sotalennolta Mikkeliin kuvan päiväyksen mukaan 30.7.1941. Metsänreunassa vasemmalla toinen Blenheim-kone sekä oikealla Ilmavoimien Esikunnan käytössä ollut DC-2 ”Hanssin-Jukka” -kuljetuskone. Kuva: SA-kuva

Jukka

Muokattu: Syyskuu 22, 2020, käyttäjä: Jukka Nisula

[Jukka Nisula 2 265]

Tässä Ilmavoimien Esikunnasta Viestikomentajan sotapäiväkirjan merkintöjä 11.6.- 6.9.1941. Lähde: digikansalliskirjasto.

[Juha Suomalainen 12]

Tässä lyhentämättömänä isoisäni sotapäiväkirjan kirjaukset 21.10-2.11.41. Kovin paljoa ei varmaan tuo lisää valaistusta itse lentotoimintaan. Ehkä enemmänkin ajankuvaa. Tekstiä on paljon ja suurin osa menee ohi aiheen mutta menköön. 

Isoisäni oli ennen sotia ja talvisodan syttyessä kauppalaivoilla radistina ja jatkosodassa, ensin karattuaan laivalta, hetken aikaa Mannerheimin junassa radistina ja sen jälkeen Ruotsista hankitun radioauton päällikkönä.

21.10 Aamupäivällä ilmoitti Ville juhlallisesti rappusilla että minun oli lähdettävä Joensuuhun, jossa lentokonelähettimet tultaisiin kokeilemaan – ei siis Tampereella. 

Antennilaitteet purettiin, auto lähtökuntoon ja aamiaisen haukattuamme painuimme taipaleelle. 

Latausgeneraattori meni epäkuntoon, ja matka-nopeusmittarin vaijeri katkesi. Ne eivät kuitenkaan estäneet matkantekoa ja Varkauteen saavuttuamme nautimme siellä päivällisen + oluet. –Illan alkaessa jo hämärtyä jatkettiin matkaa. Lunta ei ollut Mikkelissä sanottavasti, mutta täällä se alkoi jo haitata. Suurin osa matkaa oli autolla ajamatonta ja me saimme puhkaista tien hankeen. Eräässä mäessä oli heiluttava oikein lapioiden kanssa koska pyörät pyörivät tyhjää ja vaunu liukui taaksepäin. Perillä Onttolassa, Höytiäisten kasarmilaueella olimme klo 20.30, jossa ilmoittauduin lentolaivue 44 esikunnassa. Vastaanotto oli ystävällinen ja tarjottiin kahvit – viinapullosta. Minut majoitettiin radioasemalle vääp. Simpasen kanssa ja muut kasarmirakennukseen. 

22.10 Aamulla kävin heti touhuamaan asemaa pystyyn. Kasarmialueen keskellä oli urheilukenttä ja sinne vedettiin sähköjohdot ja ajettiin auto. Loppupäivä kului uusiin oloihin tutustumisessa. Ateriat nautin pientä lisämaksua vastaan upseerikerholla. Seuraava päivä, 23/10 meni samoin. 

24.10 Järjestin Teinilälle loman Turkuun. Lupasi mennessään tuoda sellaiset tuliaiset, että olisin vaakasuorassa asennossa. 

Sovittiin kokeiluissa käytettävät aallot sinne saapuneiden, ins.luutn. Maaniemen, virk-ev.luutn. Sallavuoren, tekn. Nylanderin ja vääp. Jokisen kanssa. 

Kokeiluja varten olimme saaneet käytettäväksemme amerikkalaisen Douglas-liikennekoneen (DC-1) ”Hanssin Jukan”. Vääp. Lehtinen, joka oli saapunut Tampereelle toiseksi sähköttäjäksi, asensi aamupäivän kuluessa laitteet koneeseen – suomalaisen pommikoneaseman P-12-14 ja ruotsalaisen painoksen pommikonelähettimiä. 

Mieleni teki luonnollisesti lujasti mukaan, ja kun lähtö oli käsillä, kysyin Maaniemeltä asiaa, johon tämä vähän laskeskeltuaan suostuikin. Iloni oli hitonmoinen. 

Klo 14.25 oli ”Jukka” valmiina starttiin. Kone oli valtavan suuri, kaksimoottorinen matkustajakone, jossa oli paikkoja 16 matkustajalle. Sinne oli laitettu sisään tilapäinen kokeilupöytä radiolaitteilta varten.  

Startti tapahtui varmasti ja ilman sanottavia hyppelyjä, mutta varmuuden vuoksi pidimme radiolaitteista lujasti kiinni. 

Lentäminen tuntui omituiselta ja vaikka olinkin kerran pikkupoikana jo ennen lentänyt, oli elämys uusi. Ilmakuoppia ei sanottavasti ollut, mutta pari kertaa ”putosi” kone sentään ja silloin tuntui kyllä vähän häijyltä vatsanpohjassa. Kiertelimme ja kaartelimme muutaman kilometrin säteellä kentästä ja yhteyksiä autoon kokeiltiin ja saatiin. Auto näkyi siitä – lähemmäs 1000 metrin korkeudesta vielä varsin selvästi. Lento kesti 1.10h. Kokeilut onnistuivat hyvin ja olin ottanut muutamia valokuvia. 

Illalla pohdittiin seuraavaa koematkaa, ja silloin sain Jokisen ehdottamaan minua toiseksi sähköttäjäksi koneeseen, mikä ehdotus tyytyväisyydekseni hyväksyttiin. Syynä oli Lehtisen heikko sähkötystaito. 

25.10 Aamiaisen syötyämme paineltiin jälleen autolla lentokentälle, josta startattiin klo 12.50 kohti Luonetjärveä. Yhteydet onnistuivat hyvin mutta ilma oli sakeata ja jäätymisvaara suuri. Laskeuduimme onnellisesti klo 13.50. 

Koneessa piti tehdä jokin pikkukorjaus ja muuttaa öljyt, mutta kun ne oli suoritettu, oli ilma myöskin entisestään huonontunut, emmekä katsoneet enää sinä päivänä voivamme jatkaa matkaa. 

Vääp. Jokinen kutsui Lehtisen ja minut luokseen yöksi koska hänen kotinsa oli siellä ja vaimonsa Pohjanmaalla. Saimme kuitenkin päähämme lähteä linja-autolla Jyväskylään syömään. Bussia oli odottamassa n.90 henkeä ja kun se vihdoin myöhästyneenä tuli, alkoi aika rynnäkkö. Kaikki mahtuivat kuitenkin sisään – ihme kyllä – ja matkan varrelta tuli vielä pari ihmistä lisääkin – katolle. 

Söimme hyvin parissa ravintolassa ja joimme viiniä päälle. Olimme tyytyväisiä maailmaan ja maailma meihin. 

Takaisin pääsimme väsyneinä poikina armeijan bussilla klo 24, jonka Jokinen järjesti. Nukuimme Jokisen kanssa koko matkan Lehtisen jutuista huolimatta. Asunnolle saavuttua tarinoitiin vielä hetkinen ja otin valokuvan magnesiumilla, jolloin poltin ison mustan läiskän seinään. Nauratti. Reilu mies se Jokinen. 

26.10 Lumipyryä ja räntäsadetta koko päivän, joten matkan jatkamisesta ei tullut mitään. Kiihkeätä odotusta koko päivä – tähyiltiin aukkoja taivaalla. 

27.10 Jo aikaisin oltiin taas koneen luona odottamassa lähtöä. Aamu valkenikin kauniina ja kirkkaana ja klo 08.30 startattiin takaisin Joensuuhun. 09.25 perillä. 

Koska sää oli suotuisa, päätettiin yrittää samana päivänä vielä – Helsinkiin. Olin iloinen kuin apina enkä tuskin koskaan ole toivonut hartaammin kaunista säätä kuin silloin. 

Klo 13.20 startti kohti Mikkeliä, jonne saavuttiin 14.05. Kun aikaa ei ollut paljoa ja halusin käydä komppaniassa poikia tervehtimässä, soitin Pulliaiselle, joka lähetti auton minua hakemaan. Jokinen tuli mukaan ja Rauta kylässä pistäydyttyämme palasimme koneelle, jonne juuri saapui samassa majuri Virva, jonka oli määrä tulla mukaan Helsinkiin. 

Startattiin heti, klo 15.00 ja huononevassa säässä saavuttiin Helsinkiin klo 15.55. Aeron Bussi oli juuri lähdössä kaupunkiin ja ehdimme juoksujalkaa kiiruhtamalla siihen. 

Lasipalatsin luona erottiin ja menin ensin parturiin. Sieltä soitin kotiin, jossa äiti hämmästyneenä vastasi. Sen jälkeen kipin kapin Pohjoisrantaan jossa äiti pulasta huolimatta hyvine illallisine odotti. 

Oli ihmeellistä taas olla kotona. Söin ensin, keskustelin sitten äidin kanssa ja soitin sitten Otsolle, joka lupasi tulla tervehtimään minua Santahaminasta. Hänen saavuttua jatkoimme kolmisin keskustelua ja tutkimme Viipurissa ottamani valokuvat. Lähdin sitten Otson kanssa Beckereille, jossa Harry + Atti ja Lasse + Allikin jo olivat. Tarinoitiin puolisen tuntia ja palattiin taas kotiin, jolloin Harry ja Atti tulivat myös mukaan. 

Kauaa ei keskustelumme kuitenkaan saanut kestää, sillä äidin oli päästävä ajoissa nukkumaan – myöhään meni tietenkin. Ja niin nukuin taas omassa sängyssäni hyvässä kodissani. 

28.10. Klo 07 oli jo oltava Aeron konttorin edessä, josta bussin oli määrä lähteä kentälle. Otin sukset mukaani ja vaikka maassa ei ollut sanottavasti luntakaan, marssin ne olallani autolle. Kansaa vähän niin kuin hymyilytti. 

Klo 08.30 startattiin ja sakenevassa säässä tehtiin välilasku Uttiin klo 09.05. Aamiaisen jälkeen sikäläisellä upseerikerholla – loistosapuskat – jatkettiin taas sään parannuttua matkaa Mikkeliin klo 15.55. Perillä klo 16.25. Vain 5 min pysähdyksen jälkeen taas ilmaan, suuntana Luonetjärvi. Ilma oli sakea ja peevelin kuoppainen. Yhteyksien saaminen oli välillä hankalaa, mutta saatiin niitä sentään. Oli jo melko hämärää kun laskeuduimme Luonetjärvelle klo 17.05. 

Majoitusta ei siellä saatu järjestäytymään, joten oli lähdettävä taas Jyväskylään autolla. Menimme hotelli Jyväshoviin, josta meille oli tilattu huoneet. Illalla istuimme ravintolassa ja joimme kahvit, mutta kun muut siirtyivät viinikannalle, selitin olevani väsynyt ja menin säästäväisyyssyistä huoneeseeni.  

Huone oli ensiluokkainen upeine sänkyineen ja loistavine nojatuoleineen. Huoneeseen kuului vielä hieno kylpyhuone, jossa käydessäni havaitsin sinne tulevan lämmintä vettäkin. Päätin kylpeä, mutta seinällä olevassa lapussa mainittiin, että kylpy oli tilattava siivoojattarelta ja että se maksoi 10:-! Koska olin melkein p.a. päätin kylpeä kuitenkin, mutta – salaa! 

Minua nauratti ”salaakylpemisen” keksintö ja laskin niksejä käyttäen veden kuulumattomasti ammeeseen. Ja sitten tämä poika kylpi. Harvoin se toimitus on ollut niin hauska ja nautinnollinen kuin silloin. 

29.10 Jo klo 07.00 tuli auto meitä hakemaan ja siinä kiireessä jäi minulla maksamatta Kylanderille  huoneestani 50:-, joka on vieläkin maksamatta – bagatelli. 

08.50 Noustiin ilmaan ja pantiin nokka kotiin -  Joensuuhun, jonne kuoppaista tietä saavuttiin klo 10.00. Olin silloin päättänyt lopetta lentämisen tällä kertaa kahdesta syystä: koska Lehtinen käyttäytyi siihen malliin, että hänkin oli etevä sähköttäjä ja koska olin nyt käynyt kotona ja saanut nauttia jo tarpeekseni lentämisestä. Olin tullut olleeksi ilmassa 7,35h ja tehnyt matkaa 2000 km. 

Joensuussa oli satanut lujasti lunta ja autot eivät päässeet meitä kentältä hakemaan, joten oli jalan tultava kasarmeille, Minua huvitti kun toiset kahlasivat lumessa ja minä – hiihdin! Kaukonäköisyys taitaa olla viisautta! 

”Jukka” lähti vielä samana päivänä Mikkelin kautta Luonetjärvelle, jolloin kokeilut lopetettiin pariksi päiväksi. Maasta tosin oli muutamia yhteyksiä. 

31.10 Teinilä tuli päivän myöhästyneenä lomalta ja oli aika ”tunnelissa”. Hän toi meille vielä 4 pottia tullessaan, vaikka olikin junassa ”dokannut” jo toiset 4. 

Iltaa istuttiin autossa ja kun Teinilä alkoi olla liikaa päissään lähetin Nymanin viemään häntä nukkumaan. Matkalla mies alkoi kuitenkin huutaa suoraa huutoa, jolloin ohi kulkenut vänr. Suhonen järjesti hänet putkaan! 

Sitten tuli Huuhtanen hulluksi – rikkoi lämpömittarin ja mukini – ja minä toimitin omakätisesti hänet nukkumaan. 

1.11. "Jukka” palasi Joensuuhun ja yhteydet lopetettiin. Teinilä oli koko päivän putkassa ja pääsi sieltä vasta illalla pois useiden vaatimusteni jälkeen.  

Koska kokeilut olivat loppuneet, purettiin antennilaitteet ja valmistauduttiin lähtemään matkaan – kohti Mikkeliä – aikaisin seuraavana aamuna. 

2.11. Lähtö viivästyi jonkin verran, koska minun oli annettava lausuntoni kokeiluista ensin. Kehuin kaikessa kiireessä kotimaista laitetta paremmaksi ja sitten painuttiin matkaan. ”Välilasku” Varkaudessa ja Rautakylään saavuttiin parahiksi päivälliselle. Välillä Joensuu – Varkaus oli lunta paljon eikä n. 50 km taipaleella ollut mikään auto ajanut ennen meitä lumentulon jälkeen, joten valtavat oli työt ennen kuin siitä taipaleesta selvittiin. Välillä oli työnnettäväkin eräässä mäessä ja lumiketjut katkesivat. Tasamailla sai ajaa 2:s ja 3:s vaihteella – ylämäet ykkösellä. Nelosta ei voinut käyttää ollenkaan. Keskinopeus oli n. 15 km/h. 

Juha

[Juha Ritari 243]

Onko isoisäsi muistelmia laajemminkin jossakin painetussa muodossa? Todella hyvää ajankuvausta ja rikasta kieltä.

[Jussi Harola 90]

Kiitos Jukalle sotapäiväkirjan otteista. Nuo Ilmavoimien esikunnan viestikomentajan sotapäiväkirjan merkinnät ovat harvoja minunkin löytämiä mainintoja Hanssin-Jukan urasta 150 kg painavan lähettimen alustana.

Kiitos myös Juhalle todella mainiosta ajankuvasta. Isoisäsi oli ilmeisesti Viipurissa torjumassa venäläisiä radiomiinoja ennen komennustaan radiokokeiluihin?

Kun jäljitin ruotsalaisten radioautojen vaiheita, selvisi luutnantti Harjun lähtö Joensuuhun syyskuussa ja sotilasvirkamies Suomalaisen paluu Joensuusta 2.11.41. Luutnantti Maaniemen laatimassa raportissa mainitaan radioauton toimineen lentokoneen vasta-asemana, mutta nyt tarkentui että sinne lähdettiin varta vasten 21.10. ja tuo syyskuun käynti on jotain muuta. Noihin kokeiluihin liittyen Hanssin-Jukkaan asennettiin myös suomalainen ja ruotsalainen hävittäjäradio, mutta niiden kokeilu jäi yhteen lentoon sään vuoksi.

Jussi

[Jukka Nisula 2 265]

Mikä tuon 600 watin lähettimen valmistaja ja tarkka tyyppi oli? Tuossa sotapäiväkirjassa mainitaan "Hbg A-600", tai sinnepäin. Löytyykö valokuvaa k. o. laitteesta?

edit: oli siis ilmeisesti sama kuin lentojoukkojen käyttämä maaradio? Tässä Suulajärvellä oleva HBG-radiolähetin.

" Radioasemalta käsin pidetään yhteyttä torjuntalennolla oleviin hävittäjiin.
Suulajärvi, HLeLv 24. 1944.05.12". SA-kuva.

Jukka

Muokattu: Syyskuu 22, 2020, käyttäjä: Jukka Nisula

[Jukka Nisula 2 265]

Sain Matti Saloselta DC-1:n lentotietoja kesältä 1941. Kiitos Matille!

Seuraavassa on ne lennot, joissa mainitaan radio. Ohjaajana kaikilla lennoilla lentomestari Frithiof Väänänen. Kolminumeroinen luku tarkoittaa lentokorkeutta. Huomattavaa, että varsinaiset radiokokeilulennot olivat vasta lokakuussa.

 

- 11.7.41 klo 16.35 -19.30 Pori - Pori radiolento 300, Aero Oy:n peilauslaitteen virhekäyrä

- 19.8.41 klo 14.10 - 15.40 Luonetjärvi - Luonetjärvi 600 radiosuuntimalento

- 24.10.41 klo 14.25 - 15.35 Höytiäinen (= Joensuun lentokenttä eli Onttola) - Höytiäinen 900 radiokokeilulento

- 25.10.41 klo 12.50 - 13.50 Höytiäinen - Luonetjärvi 100 radiokokeilulento

- 27.10.41 klo 8.30 - 9.25 Luonetjärvi - Höytiäinen 300 radiokokeilulento, 2 radiomiestä

- 27.10.41 klo 13.20 - 14.05 Höytiäinen - Mikkeli 200 radiokokeilulento, 6 miestä

- 27.10.41 klo 15.00 - 15.55. Mikkeli - Malmi 300 radiokokeilulento, 7 miestä

- 28.10.41 klo 8.30 - 9.05 Malmi - Utti 300 radiokokeilulento

- 28.10.41 klo 15.55. -16.25 Utti - Mikkeli 200 radiokokeilulento

- 28.10.41 klo 16.30 - 17.05 Mikkeli - Luonetjärvi 300 radiokokeilulento

- 29.10.41 klo 8.45 - 9.55 Luonetjärvi - Höytiäinen (siirtolento Joensuuhun, ei mainintaa radiokokeilusta)

- 29.10.41 klo 15.50 - 16.30 Höytiäinen - Mikkeli 300 radiokokeilulento

- 29.10.41 klo 16.35 - 17.05 Mikkeli - Luonetjärvi 200 radiokokeilulento

- 1.11.41 klo 13.00 - 14.00 Luonetjärvi - Höytiäinen 400 radiokokeilulento

Jukka

Muokattu: Syyskuu 22, 2020, käyttäjä: Jukka Nisula

[Juha Suomalainen 12]

2 tuntia sitten, Juha Ritari kirjoitti:

Onko isoisäsi muistelmia laajemminkin jossakin painetussa muodossa? Todella hyvää ajankuvausta ja rikasta kieltä.

Painetussa muodossa on kyllä. Valitettavasti ei laajasti. Kirjoitin pari vuotta sitten sotapäiväkirjan puhtaaksi ja painatin siitä kirjan, jonka painos kokonaiset kaksi kappaletta. Toinen meni faijalle syntymäpäivälahjaksi ja toinen omaan hyllyyn. Enempää ei viitsinyt ottaa kun tuli aika hintavaksi jo tämäkin eikä enempää menekkiä ollut tiedossa.

Sähköisenä löytyy edelleen, joten voisihan sitä ajatella sen "julkaisua" jos kiinnostuneita löytyy. 

Juha

[Juha Suomalainen 12]

1 tunti sitten, Jussi Harola kirjoitti:

Kiitos myös Juhalle todella mainiosta ajankuvasta. Isoisäsi oli ilmeisesti Viipurissa torjumassa venäläisiä radiomiinoja ennen komennustaan radiokokeiluihin?

 

Mukava kun kiinnostusta löytyy. Päiväkirjan mukaan hän tosiaan osallistui radiomiinojen torjuntaan Viipurissa. 

Itselleni oli mielenkiintoista että löysit maininnan "sotilasvirkamies Suomalaisesta". Päiväkirja kun ei muistaakseni taida mainita mitään hänen omasta sotilasarvosta tai asemasta pl. radioauton päällikkö. 

[Jussi Harola 90]

1 tunti sitten, Jukka Nisula kirjoitti:

Mikä tuon 600 watin lähettimen valmistaja ja tarkka tyyppi oli? Tuossa sotapäiväkirjassa mainitaan "Hbg A-600", tai sinnepäin. Löytyykö valokuvaa k. o. laitteesta?

edit: oli siis ilmeisesti sama kuin lentojoukkojen käyttämä maaradio? Tässä Suulajärvellä oleva HBG-radiolähetin.

" Radioasemalta käsin pidetään yhteyttä torjuntalennolla oleviin hävittäjiin.
Suulajärvi, HLeLv 24. 1944.05.12". SA-kuva.

Jukka

A 600 oli ennen talvisotaa ihan Ilmavoimien maa-asemaksi tilattu lähetin ja vähän matalampi kuin tämä. Yksi on ainakin sa-kuvanumerolla 30929.

Tähän laittamasi kuvan Hellberg on jokin puolestakymmenestä laivalähettimestä, joita käytettiin johto- ja ohjausasemilla jatkosodan aikana. Niiden tyyppimerkinnät menevät määräaikaisilmoituksissa iloisesti sekaisin. Kyseisenä aikana HLeLv 24:llä oli OHA-600, mutta sama sarjanumero esiintyy myös muodossa OH2/500 ja OH-600. Kun tarkalla tyypillä ei ollut mitään käytännön merkitystä, se ilmeisesti kirjattiin ulkomuistista vähän sinne päin. Pääasia että sarjanumero täsmäsi.

Jussi

[Jussi Harola 90]

1 tunti sitten, Jukka Nisula kirjoitti:

Sain Matti Saloselta DC-1:n lentotietoja kesältä 1941. Kiitos Matille!

Seuraavassa on ne lennot, joissa mainitaan radio. Ohjaajana kaikilla lennoilla lentomestari Frithiof Väänänen. Kolminumeroinen luku tarkoittaa lentokorkeutta. Huomattavaa, että varsinaiset radiokokeilulennot olivat vasta lokakuussa.

 

- 11.7.41 klo 16.35 -19.30 Pori - Pori radiolento 300, Aero Oy:n peilauslaitteen virhekäyrä

- 19.8.41 klo 14.10 - 15.40 Luonetjärvi - Luonetjärvi 600 radiosuuntimalento

- 24.10.41 klo 14.25 - 15.35 Höytiäinen (= Joensuun lentokenttä eli Onttola) - Höytiäinen 900 radiokokeilulento

- 25.10.41 klo 12.50 - 13.50 Höytiäinen - Luonetjärvi 100 radiokokeilulento

- 27.10.41 klo 8.30 - 9.25 Luonetjärvi - Höytiäinen 300 radiokokeilulento, 2 radiomiestä

- 27.10.41 klo 13.20 - 14.05 Höytiäinen - Mikkeli 200 radiokokeilulento, 6 miestä

- 27.10.41 klo 15.00 - 15.55. Mikkeli - Malmi 300 radiokokeilulento, 7 miestä

- 28.10.41 klo 8.30 - 9.05 Malmi - Utti 300 radiokokeilulento

- 28.10.41 klo 15.55. -16.25 Utti - Mikkeli 200 radiokokeilulento

- 28.10.41 klo 16.30 - 17.05 Mikkeli - Luonetjärvi 300 radiokokeilulento

- 29.10.41 klo 8.45 - 9.55 Luonetjärvi - Höytiäinen (siirtolento Joensuuhun, ei mainintaa radiokokeilusta)

- 29.10.41 klo 15.50 - 16.30 Höytiäinen - Mikkeli 300 radiokokeilulento

- 29.10.41 klo 16.35 - 17.05 Mikkeli - Luonetjärvi 200 radiokokeilulento

- 1.11.41 klo 13.00 - 14.00 Luonetjärvi - Höytiäinen 400 radiokokeilulento

Jukka

Kiitos Jukka

Selviääkö tiedoista, missä päin kone on lennellyt tai onko pysytellyt jollain kentällä pidemmän ajan heinäkuun aikana? Ison lähettimen käyttö onnistuisi jo virransyötönkin vuoksi vain maassa, joten nämä lentojen väliset ajat ovat myös kiinnostavia.

Jussi

[Jukka Nisula 2 265]

Eli tässä SA-kuvassa siis kyseinen HBG A-600-radiolähetin.

”Lentolaivueen liikkuva radioasema on saapunut uuteen paikkaan rintaman siirryttyä eteenpäin.
Simpele, Änkilä, Vennovaara 1941.07.31”

Jukka

 

[Jussi Harola 90]

1 tunti sitten, Juha Suomalainen kirjoitti:

Mukava kun kiinnostusta löytyy. Päiväkirjan mukaan hän tosiaan osallistui radiomiinojen torjuntaan Viipurissa. 

Itselleni oli mielenkiintoista että löysit maininnan "sotilasvirkamies Suomalaisesta". Päiväkirja kun ei muistaakseni taida mainita mitään hänen omasta sotilasarvosta tai asemasta pl. radioauton päällikkö. 

Yritin joskus piirtää jatkosodan alun "ajoreittiä" näille radioautoille. Lähdemateriaali ei kuitenkaan ollut aukoton ja autot putkahtelivat esiin milloin missäkin. Autot tunnettiin niiden kulloistenkin päälliköiden nimillä. Se on tietysti mukavaa, mutta näin jälkikäteen myös tieto aseman tyypistä olisi kiva.

Alla on muutama pätkä, joissa isoisäsi esiintyy. Näihin ei ole vielä päivitetty noita päiväkirjan tietoja.

25.8.41 komennuskunta Turkuun noutamaan kolmea radioautoa. Paluumatkalla otettiin koeyhteyksiä ja yksi auto ajoi ojaan.
1.9.41 Ojaan ajanut radioauto korjattavana Lahdessa (Ltn Lehtonen).
2.9.41 Sot.virk. Suomalainen ja Vehmainen saapuivat Mikkeliin kahdella autolla.

24.9.41 Ltn Harju ruotsalaisella radioautolla Joensuuhun.
27.9.41 Sot.virkm Suomalainen radioautoineen (ei ruots.) palasi Viipurista.
2.11.41 Sot.virkm Suomalainen radioautoineen palasi Joensuusta.

Jussi

[Jukka Nisula 2 265]

53 minuuttia sitten, Jussi Harola kirjoitti:

Kiitos Jukka

Selviääkö tiedoista, missä päin kone on lennellyt tai onko pysytellyt jollain kentällä pidemmän ajan heinäkuun aikana? Ison lähettimen käyttö onnistuisi jo virransyötönkin vuoksi vain maassa, joten nämä lentojen väliset ajat ovat myös kiinnostavia.

Jussi

Tiedoista käy ilmi seuraavaa:

- 1.- 2.7.41 välisenä aikana eli kahden vuorokauden aikana kone kävi seuraavilla kentillä: Luonetjärvi-Siikakangas-Mikkeli-Luonetjärvi-Tampere

- 2.7. - 11.7.41  kone oli Tampereelle maassa.

- 11.7 - 11.8. 41 kone oli Mikkelissä maassa. 
 

Eli heinäkuussa on kaksi pitkää jaksoa maassa. Tampere ja Mikkeli.

edit: elokuussa 11.8. - 4.9. 41 kone oli Luonetjärvellä maassa, paitsi lensi yhden radiosuuntimalennon palaten kentälle, se oli 19.8. 

Jukka

Muokattu: Syyskuu 22, 2020, käyttäjä: Jukka Nisula

[Jussi Harola 90]

49 minuuttia sitten, Jukka Nisula kirjoitti:

Tiedoista käy ilmi seuraavaa:

- 1.- 2.7.41 välisenä aikana eli kahden vuorokauden aikana kone kävi seuraavilla kentillä: Luonetjärvi-Siikakangas-Mikkeli-Luonetjärvi-Tampere

- 2.7. - 11.7.41  kone oli Tampereelle maassa.

- 11.7 - 11.8. 41 kone oli Mikkelissä maassa. 
 

Eli heinäkuussa on kaksi pitkää jaksoa maassa. Tampere ja Mikkeli.

Jukka

Lähetin asennettiin varmasti 2.-11.7. koska se tapahtui Lentovarikolla. Irrottaminen elokuun puolella, koska 12.8. se on ollut ainakin pari päivää korjattavana VP10 pajalla, joka sijaitsi Mikkelissä.

Jussi

[Jorma Laiho 448]

Mikä oli operatiivinen idea ? Siis miksi iso lähetin lentokoneeseen ? Miksi kokeiltiin ?

Sen  aikuinen AWACS, ei kai sentään....vai hyökkäysvaiheen liike ja komentopaikkojen siirtoko ?

Toinen kysymys. Mistä radioautoista tässä nyt keskustellaan ? 

[Arne Wallen 72]

Perttu Peitsaran kirjoista tuo homma varmaan selviäisi, valitettavasti olen ehtinyt vain 200 sivua keskimmäisestä teoksesta lueskella.

[Jukka Nisula 2 265]

3 tuntia sitten, Jorma Laiho kirjoitti:

Mikä oli operatiivinen idea ? Siis miksi iso lähetin lentokoneeseen ? Miksi kokeiltiin ?

Sen  aikuinen AWACS, ei kai sentään....vai hyökkäysvaiheen liike ja komentopaikkojen siirtoko ?

Toinen kysymys. Mistä radioautoista tässä nyt keskustellaan ? 

Ilmeisesti tuo isokokoinen 600 watin HBG A-600 lähetin vaati niin paljon virtaa, että sitä voitiin käyttää vain maassa, koneen omat sähköt ei olisi riittäneet. Siis kuitenkin lentokoneella liikutettava, mutta maassa ainoastaan käytettävä. Näin ymmärsin Jussi Harolalta. 

Nuo lokakuun -41 radiolennot ovat siis asia erikseen ja eivät liity tähän heinäkuun kokeiluun. Matti Hämäläinen ei "Hanssin-Jukka" -kirjassaan tiedä noiden lokakuun lentojen tarkoitusta, mutta sehän asia osittain ainakin selkeni täällä. Eli Juha Suomalaisen isoisän muistelmien mukaan testattiin ”suomalaisen pommikoneaseman P-12-14 ja ruotsalaisen painoksen pommikonelähettimiä.”

Näistä lähettimistä olisi myös mukava saada lisätietoja ja kuvia tänne, kun sivuavat kuitenkin tätä alkuperäistä aihetta ja samaa konetta.

edit: no, googlella selvisi P-12-14:

https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/9/98/VRUS_P-12-14_radio.JPG

Jukka

Muokattu: Syyskuu 23, 2020, käyttäjä: Jukka Nisula

[Juha Ritari 243]

Radioauto? Karjalan Lennoston historia 1918 - 1980 -kirjassa on hyvä kuva sivulla 316 ja kuvatekstinä: Suomen armeijalla oli käytössään neljä ns ruotsalaista radioasema-autoa. Auto oli varustukseltaan korkealuokkainen ja sitä voitiin käyttää mm. suuntimiseen ja sen avulla voitiin Brewster-kalustolla tehdä huonon sään lähestymisiä. Edellisellä sivulla vähän heikompi kuva autosta antenni pystyssä.

[Jukka Nisula 2 265]

2 tuntia sitten, Juha Ritari kirjoitti:

Radioauto? Karjalan Lennoston historia 1918 - 1980 -kirjassa on hyvä kuva sivulla 316 ja kuvatekstinä: Suomen armeijalla oli käytössään neljä ns ruotsalaista radioasema-autoa. Auto oli varustukseltaan korkealuokkainen ja sitä voitiin käyttää mm. suuntimiseen ja sen avulla voitiin Brewster-kalustolla tehdä huonon sään lähestymisiä. Edellisellä sivulla vähän heikompi kuva autosta antenni pystyssä.

Eli tällainen. Kuvassa on Päämajan radiokeskuksen ruotsalaisvalmisteinen radioauto TMR VIII. SA-kuva.

"Autoradiokeskus toiminnassa.
Repola 1944.09.27"

Samanlainen auto oli käytössä Utissa ainakin vielä 1950-luvun alkupuoliskolla. Tosin sota-aikainen suojanaamiointiväritys oli muuttunut puna-valko-musta- vaakaraidoiksi.

Jukka

Muokattu: Syyskuu 23, 2020, käyttäjä: Jukka Nisula

[Armin Zuger 238]

Ruotsin sivustolta 'Försvarets Historiska Telesamlingar'  https://www.fht.nu/fv_bilder_radio_fyl_tmr_8.html  löytyy myös kuva

[Jorma Laiho 448]

Kiitoksia kaikille. Nyt vähän selvenee.

Varsinkin yleisnimitys ”radioauto”. Täytyy tutkia myös nuo Peitsaran kirjat. On tuolla ”kirjastovarastossani”.