Myasishchev M-25 - äänipommittaja

[Petri Lehtovirta 904]

Myasishchevin suunnittelutoimiston M-25, kutsumanimeltään Teema 25", oli suunnitelma, jonka vihollisiin suunnattu taisteluvaikutus olisi poikennut kaikin tavoin kaikista muista sotilaskoneista. Sen oli tarkoitus vaikuttaa vihollisiin poikkeuksellisen voimakkaalla yliäänipamauksella.

Teoriaa testattiin ensin MiG-21:llä lentämällä erittäin matalalla yliääninopeudella, joka riitti tuottamaan pamauksen, joka kykeni rikkomaan ikkunalasin, mutta ei juuri mitään muuta. MiG-21 oli erittäin aerodynaaminen kone minimaalisella ilmanvastuksella, jolloin kone tuotti myös suhteellisen pienen yliäänipamauksen.

Jotta iskuaallon voimakkuus saadaan kasvamaan, täytyi konetta modifioida vähemmän aerodynaamiseksi. Suunnitelmissa todettiin, että sopivasti suunnatuilla suorilla pinnoilla yliäänipamauksen suuntaa pystyttiin suuntaamaan ja vahvistamaan jopa 5-6 kertaiseksi, niin että yliäänipamauksella voidaan aiheuttaa rakennusten tuhoutumisia ja jopa kuolemia.

Haittapuolena koneen vastuksen kasvamisesta on, että koneessa täytyy olla valtavasti työntövoimaa. Lisäksi ilmanvastus kuumentaa konetta ja aiheuttaa rakenteellisia vaurioita.

1970-luvun alussa M-25 koneen suunnitelma käsitti mallin, jossa koneen alapinnalla olisi ollut ulkonema, joka olisi työnnetty ulos hyökkäyksen tapahtuessa lisäten koneen vastusta 60%. Muotoilussa oli huomioitu myös iskuaallon suuntaaminen koneesta alaspäin. Suunnitelmissa oli erikokoisia ehdotuksia, painoltaan välillä 20-165 tonnia, joista n.110 tonnin painoista versiota pidettiin lupaavimpana.

M-25:n prototyyppiä ei kuitenkaan koskaan rakennettu. Yhtenä syynä siihen pidetään, että Neuvostoliitosta ei ollut saatavissa koneeseen sopivia kyllin suorituskykyisiä moottoreita. Käytettävissä olleilla Lyulka AL-21F -moottoreilla arvioitiin koneen voivan saavuttaa vaivoin yliääninopeuden, mutta iskuaalto olisi ollut voimakkaimmillaan noin 1.4 machin nopeudessa. Toisaalta myös Neuvostoliiton byrokratia puuttui suunnitteluun ja epäpätevät virkamiehet haittasivat kaikkea toimintaa. Niinpä koneen suunnitelma haudattiin vuonna 1972.

Myöhemmin ainakin NASA on tutkinut iskuaaltojen vaikutuksia, ja niiden perusteella iskuaaltojen vaikutukset eivät välttämättä olisi olleet niin dramaattisia kuin mitä 60-70 -luvulla Neuvostoliitossa ajateltiin.

Afganistanin konfliktissa neuvostoliittolaiset käyttivät matalalle lennettyjä yliäänilentoja joskus psykologisessa mielessä pelästyttääkseen vihollistaistelijoita.

Alkuperäinen artikkeli on julkaistu venäläisessä ilmailulehdessä "Isänmaan Siivet", Крылья Родины, vuonna 2017. Alkuperäisteksti on ladattavissa sivulla otsikon alla olevasta linkistä, juttu on dokumentissa sivuilla 154-159.
http://kr-magazine.ru/archive/2017/krylya-rodiny-6-7-za-2017-god.html

(samassa dokumentissa on muuten juttua talvisodasta ja suomalaisista sivuilla 160-167 )

 

Englanninkielinen artikkeli löytyy Aerotime -verkkolehdestä, huomaa että jutussa on kolme sivua!

Muokattu: Lokakuu 5, 2020, käyttäjä: Petri Lehtovirta

[Juha Lampi 275]

Muistaakseni joku suihkarilentäjä olisi tappelutilanteessa täräyttänyt vastapuolen maajoukkoja muiden paukkujen puutteessa juuri tällaisella yliäänipamauksella

[Seppo Koivisto 204]

Myytinmurtajien mukaan Hornetin tämän tyyppinen aseistus ei ole kovin tehokas.

http://www.aero-news.net/AnnTicker.cfm?do=main.textpost&id=d3efb603-f4f2-4120-bafb-3db867c52d90