Miten flapsien toiminnan puute vaikuttaa koneeseen?

[Guest pilot22]

Moi! Kuulin tuossa, että muutama viikko sitten SAS:in kone oli kääntynyt Turun kohdalla takaisin Helsinkiin, koska koneen laipat eivät toimineet, olivat ilmeisesti jumissa. Matkustajat kuulemma aivan hädissään. Mikä on tälläisen tapahtuman todellinen vaikutus koneeseen laskeuduttaessa? Vauhtia on tietysti enemmän, mutta onko kyseessä mikään hengenvaara? Koneena muistaakseni md80-sarjalainen.

 

Terv. Ilja

[Joonas Häkkinen 0]

Nopeasti veikaten ainut vaara on kiitotien yliajaminen, tilanne on varmaan aika samanlainen, kuin purjekoneella laskeutuminen ilman jarruja... Tosin hyvällä kelillä ainakin pitäisi onnistua Helsingin kokoisilla kentillä kevyesti Mädärin alastuominen laipatta. Pitääpä mennä kokeilemaan simuun ->

 

//basse

 

[Olli Vainio 3]

Koneen laskuasento on myöskin normaalia enemmän nokka alhaalla koska ei ole solakoita -> ei voi olla kohtauskulmaa niin paljoa. Sitten on tosiaan se että nopeutta voi olla paljonkin enemmän niin renkaat tietty on kovemmalla ja tarvii enemmän pysähdysmatkaa ym.

 

http://www.airliners.net/open.file/822959/L/ <- tuossa tilanne jossa on solakot ylhäällä ja laippaa normaalia vähemmän...

[Guest pilot22]

Kiitos vastauksista. Eli mitään hirmusuurta vaaraa ei kuitenkaan aiheudu. Tälläiset tilanteet käydään varmaan simulaattoreissa moneen kertaan läpi.

[Guest Turvamies]

 

 

Terv. Ilja

"Turun kohdalla takaisin Helsinkiin, koska koneen laipat eivät toimineet, olivat ilmeisesti jumissa"

Tuo kohta herätti kysymyksiä. Kone oli ilmeisesti lähtenyt Helsingistä, koska palasi takaisin, mutta mikä oli sen määränpää, Turkuko ? Jos se oli menossa kauemmas, niin senhän on täytynyt olla määrätyllä lentopinnalla. Miten laippavika voi ilmetä matkalennon aikana korkealla ja kovassa nopeudessa, eihän niitä siellä käytetä ?

 

[Guest Henkka]

"Turun kohdalla takaisin Helsinkiin, koska koneen laipat eivät toimineet, olivat ilmeisesti jumissa"

Tuo kohta herätti kysymyksiä. Kone oli ilmeisesti lähtenyt Helsingistä, koska palasi takaisin, mutta mikä oli sen määränpää, Turkuko ? Jos se oli menossa kauemmas, niin senhän on täytynyt olla määrätyllä lentopinnalla. Miten laippavika voi ilmetä matkalennon aikana korkealla ja kovassa nopeudessa, eihän niitä siellä käytetä ?

 

 

Jos sitä vikaa "pähkäiltiin" tuonne Turkuun asti ja päätös paluusta lähtökentälle tehtiin vasta noilla kohdilla, jostain syystä? Esimerkiksi miehistön ja/tai tekniikan päätös?

Eihän tuo ajallisesti ole niin pikällä lentää suihkulla.

[Guest pilot22]

Tuo kohta ihmetytti myös minua. Matkalla jonnekin Ruotsiin. Kuten kirjoitin kuulin tälläisen jutun. Hyvä vastaus kuitenkin tuli jo Henriltä.

[Guest vvaisane]

Mun käsityksen mukaan tilanne, jossa flapseja ei saada ulos, on todella kriittinen ja tarvitaan aikamoinen kiitotiepituus. Onko tämä 80:nen tosiaan tullu vaurioitta alas sileässä lentoasussa? Eikös sakkausnopeudet sileänä ole Md-80-kokoluokan koneissa jotain 200kt:n luokkaa? Sehän tarkoittaa sitä, että rataan tullessa pyörien suurin sallittu maksiminopeus ylitetään ja Maximum Brake Energy Speed myös.

 

 

[Jaakko Kuusisto 3]

Huomauttaisin: 8)

 

Laipat lisäävät vastusta ja

suurentavat nostovoimakerrointa, samalla kohtauskulmalla.

 

VAIN etureunasolakot sallivat suuremman kohtauskulman

[Guest pilot22]

Kyllä jälleen kuuleman mukaan ehjänä alas. Pienillä töyssyillä kuitenkin.

[Guest Turvamies]

Jos sitä vikaa "pähkäiltiin" tuonne Turkuun asti ja päätös paluusta lähtökentälle tehtiin vasta noilla kohdilla, jostain syystä? Esimerkiksi miehistön ja/tai tekniikan päätös?

Eihän tuo ajallisesti ole niin pikällä lentää suihkulla.

Mutta miten vika ilmeni startin jälkeen. Oma käsitykseni on, että laipat ja slatit on jumineet siihen asentoon, kuin ne startissa oli eikä niitä ole saatu sisään. ??? Jos koneen laippoja ja slateja ei saada ulos ennen starttia, niin eihän sillä lähdetä ollenkaan.

Laippojahan otetaan startin jälkeen ulos vasta lähestyttäessä määränpäätä.

[Ari Aho 62]

Olen kerran ollut kyydissä (-93), kun Swissairin MD-80 joutui laskeutumaan sileänä Malagaan. Tltiin aika haipakkaa ja maksimijarrutusta kesti koko radan, joka LEMG:ssä on melko pitkä. Ennen laskua kierreltiin parikymmentä minuuttia, kun laskeskelivat mahtuuko. MD-80:n miniminopeus sileänä on noin 200 kts, pelkillä slateilla n. 180 kts muistaakseni.

Tämän SASin tapaukseesa olettaisin Matin edellä olevan oikeassa, eli laippoja ei ole saatu sisään, silloinhan lasku on normaali, mutta jos olisi jatkanut esim. Köpikseen, olisi polttoaine loppunut suuremman vastuksen vuoksi kesken.

[Juha Klemettinen 28]

Muistaakseni joskus 1990-luvulla Deltan Tristar laskeutui Helsinkiin sileänä. Se on ollut jo aika haipakkaa...

Muistaako kukaan tarkemmin?

Juha.

[Perttu Karivalo 1]

Muistaakseni joskus 1990-luvulla Deltan Tristar laskeutui Helsinkiin sileänä. Se on ollut jo aika haipakkaa...

Muistaako kukaan tarkemmin?

Juha.

 

En tiedä oliko tämä sama tapaus 90-luvulla, mutta Deltan Tristar laskeutui 15:lle ja istutus meni hieman pidemmälle, eli 22/04:n ohi jossa rata putoaa alaspäin, eli kantoi siksi vielä pidemmälle. Oli legendaarisen lekomäen kohdalla joilla main kone istui. Samalla hetkellä kun kone oli radalla, kaikki mahdolliset räppänät jota vain saatiin tuli pihalle ja maksimaalinen jarrutus pyörillä ja reversseillä. Pysähtyi aivan 15:sen päähän ja kääntyi paikallaan 90 astetta että pääsi päädyn rullaustieltä pois. Katseltiin porukalla että nyt menee pitkäksi, mutta pysyi sittenkin radalla.

 

Tuliko laskuun sielänä? En muista.

 

Perttu

[Guest Turvamies]

Kuten kirjoitin kuulin tälläisen jutun.

Nyt vasta kiinnitin huomioni Iljan kirjoituksessa tuohon kohtaan.

Olen itsekkin kuullut elämän varrella kauhutarinoita lentämisestä. Kerrankin eräs tyyppi alkoi baarissa selvittänään edellisenä päivänä tulleen Finskillä Helsingistä Rovaniemelle. Lennon aikana oli kone joutunut hirvittävään turbolenssiin. Lentoemännät olivat kaatuilleet käytävälle, tarjoilukärry oli käynyt katossa mutkin, matkustajat olivat huutaneet ja kiljuneet ja kone oli melkein syöksynyt maahan. Tivasin tyypiltä kuunnellessani, että mikä kone se eilisistä oli. Kun kolmannen kerran kysyin mikä lento oli kyseessä sain kärtyisen vastauksen ja kysymyksen, että menikö perille ja miksi yleensäkään asiaan takerruin.

Vastasin, että olin itsekkin matkustajana kyseisellä lennolla, eikä siellä tapahtunut mitään sellaista mistä hän puhui. Luokittelin ääneen hänen tarinan dramatisoiduksi paskan jauhannaksi ja kehoitin häntä kyselemään iltapäivälehdistä hommia. Asia aiheutti baarissa hilpeyttä, hyvä etten saanu köniin.

Hohhoijaa palataampa maanpinnalle. Ilja ei kysynyt meiltä onko tarinaan perää vaan sitä, pystyykö kasikymppisellä laskeutumaan turvallisesti sileenä. Ainakin minä aloin antamaan vastauksia kysymyksiin joita ei kysytty ja itse kysymykseen en vastannut ollenkaan.

[Guest Henkka]

Mutta miten vika ilmeni startin jälkeen. Oma käsitykseni on, että laipat ja slatit on jumineet siihen asentoon, kuin ne startissa oli eikä niitä ole saatu sisään. ??? Jos koneen laippoja ja slateja ei saada ulos ennen starttia, niin eihän sillä lähdetä ollenkaan.

Laippojahan otetaan startin jälkeen ulos vasta lähestyttäessä määränpäätä.

 

Juu, tuo oli vain tuollaista arvuuttelua.

Olettaisi tuollaiseen jonkinlaisen ns. järkeenkäyvän selityksen löytyvän. Tai ainakin epätodennäköisemmältä tuntuisi että oltaisiin tietoisesti aiheutettu jonkinlaista vitkuttelua, saatikka välinpitämättömyyttä? Onhan kaikki mahdollista, mutta ensiksi olettaisin vain, että tuohon löytyisi jonkinlainen järkeenkäypä vastaus? Tai sitten vika ei ole ollut sellainen kuin ensialkuun voisi kuullostaa. Mene ja tiedä sitten?

[Jukka Nisula 2 274]

Mun käsityksen mukaan tilanne, jossa flapseja ei saada ulos, on todella kriittinen ja tarvitaan aikamoinen kiitotiepituus. Onko tämä 80:nen tosiaan tullu vaurioitta alas sileässä lentoasussa? Eikös sakkausnopeudet sileänä ole Md-80-kokoluokan koneissa jotain 200kt:n luokkaa? Sehän tarkoittaa sitä, että rataan tullessa pyörien suurin sallittu maksiminopeus ylitetään ja Maximum Brake Energy Speed myös.

 

 

 

Muistuu mieleen tapaus omalta kohdaltani n.-90- luvun puolivälistä. Tultiin laskuun Finnairin MD-87:lla Vaasaan illalla kiitotielle 34 suoraan etelästä päin. Oli kevättalvi ja pikkupakkanen, lähes tyyni keli ja kirkasta. Kiinnitin huomiota, että nyt mennään pitkälle, kun kone killui pinnassa tosi kauan, ja istui vasta lekohallin jälkeen. Kovaa jarrutusta käyttäen ja reverssit päällä pysähdyttiin aivan kiitotie 16:n päässä. Katsoin ikkunasta, kun kone kääntyi ja radan estelamput oli melkein alla. Ehkä kymmenen metriä jäi rataa. Vaasan rata oli vielä silloin 2000 metriä pitkä.

Kone oli melkein tyhjä silloin, olisiko ollut kymmenkunta matkustajaa.

Funtsasin, että olisiko ollut reilusti ylinopeutta laskussa, vaiko vähän laippoja. Joka tapauksessa pintakantoa tuntui olevan.

MD-87:ssa on sama iso siipi kuin raskaammassa ja pidemmässä MD-82/83:ssa, liekö tällä ollut vaikutusta "liitämiseen". ???

 

Jukka

[Harri Lonnqvist 0]

Moi!

 

Käsittääkseni nopeuksissa 200kts saattaa renkaista tulla entiset,mikäs niiden nopeusluokka yleensäkään on?

 

Harri

[Guest Turvamies]

Moi!

 

Käsittääkseni nopeuksissa 200kts saattaa renkaista tulla entiset,mikäs niiden nopeusluokka yleensäkään on?

 

Harri

Ymmärtääkseni koneelta vaaditaan turvallista laskeutumista sileänäkin, riittävän pitkälle radalle, ennen kuin se saa lentokelpoisuustodistuksen viranomaisilta.

Olen lukenut Ilmailusta, joskus silloin kun MD-80 sarjan kone oli vielä proto, että protolla tehtiin laskeutuminen simuloidun hydrauliikka häiriön pohjalta, ilman laippoja ja pyöräjarrujen lukkiutumisen estojärjestelmää. Konetta ohjasi FAA:n pilotti ja laskussa päätelineiden pyörät räjähtivät. En muista johtuiko se nopeudesta vaiko lukkiutumisen estonjärjestelmän off tilasta. Kone meni viheralueelle, pyörien lattana jolloin telineet petti lopullisesti ja kone päätyi mahalleen.

Eikä siinä vielä kaikki. (tämä ei ole TV shopin mainos). Kun konetta alettiin autonostureiden avulla nostamaan pyörilleen, petti toisen nosturin puomi ja se putosi koneen rungon päälle aiheuttaen lisävaurioita. Tämähän ei tarkoita sitä, että jokaisessa ilman laippoja tehdyssä laskussa kävisi näin. Ei niitä autonostureita huonoine puomeineen riitä joka paikkaan.

[Guest vvaisane]

Moi!

 

Käsittääkseni nopeuksissa 200kts saattaa renkaista tulla entiset,mikäs niiden nopeusluokka yleensäkään on?

 

Harri

 

Taitaa renkaiden suunniteltu maksiminopeus olla luokkaa 175 - 185kt. Ainakin "Hot&High" - olosuhteissa saattaa estää takeoffin, vaikka baanaa riittäisikin. Voihan se olla, että sileässä laskuasussa tultaessa kahtasataa alas, renkaat kuitenkin sen nopeuden kestää.

[Guest avrorj85]

Noh eräässä nelimoottorisessa koneessa on päätelineiden max speed 190mph ja nokassa 140mph.Jos ylittyy niin fillarit tarkastukseen.

 

 

[Guest helopilot1]

Kuin se on tuo homma noissa tönkkiksissä noin vaikeaa, lentäis semmosilla vehkeillä millä ei tarvii mitään nopeutta laskussa. Eli ainoilla oikeilla lentovehkeillä

[Sami Vainionpää 0]

Kuin se on tuo homma noissa tönkkiksissä noin vaikeaa, lentäis semmosilla vehkeillä millä ei tarvii mitään nopeutta laskussa. Eli ainoilla oikeilla lentovehkeillä

Ei suomessa ole harriereita

[Guest helopilot1]

Ei suomessa ole harriereita

Joo tän homman kyllä tiesinkin jo, mutta kun en tarkoittanutkaan mitään Brittien virityksiä .