Guest Rikuuho

Lyhenteiden selityksiä

43 viestiä aiheessa

Nimenomaan QFE:ssä laitetaan paikallinen paine (maan pinnalla) ja QNH:ssa merenpinnan tasolle palautettu paine, eikö niin.

 

Ei. QNH:ssa laitetaan paikallinen eli kyseisen paikan ilmanpaine. Silloin se näyttää "oikeaa" korkeutta. QFE:ssä nollataan. Väsyneenä en mitään laskutoimitusta jaksa tehdä... Yksi hehtopascal lisää on 27 jalkaa tai 8 metriä...

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

QFE on paine lentokentällä. Sen kun laittaa korkeusmittariin, niin mittari mittaa paine-eron lentokentän ja lentokoneen välillä ja näyttää täten korkeuden kenttään nähden (pystyetäisyys kenttään).

 

QNH on paine, joka on mitattu esim. lentokentällä, mutta mittaustulos on matemaattisin laskutoimituksin "normalisoitu" merenpinnan tasolle. Tämän kun laittaa korkeusmittariinsa, niin näkee korkeutensa merenpintaan nähden (pystyetäisyys merenpinnan tasoon).

 

EDIT:

 

Sitten se kolmas paine eli 1013 mbar. Se on ilmanpaine merenpinnassa määritellyissä standardiolosuhteissa. Sillä ei ole mitään tekemistä vallitsevan paineen kanssa. Tämän kun ruuvaa korkeusmittariin, niin se mittaa virtuaalista korkeutta merenpinnasta (Pressure Altitude), ei todellista.

 

Tästä on se hyöty, että ei tarvitse tietää lentoreitin varrella vallitsevia todellisia painelukemia. Haitta on se, että ei oikeasti tiedä etäisyyttä maahan, siksi tätä 1013 mbar -painetta käytetään vain niin korkealla että törmäysvaaraa maahan ei ole. Myös koska kaikki koneet käyttävät samaa 1013 mbar -lukemaa, ovat koneet keskenään samaa mieltä lentokorkeuksista.

 

Korkeus, jossa vaihdetaan todellisen ja 1013 mbar-paineen välillä on nimeltään Transition Altitude. Tämä korkeus vaihtelee eri maissa riippuen maan vuoristojen korkeudesta, esim. USA:ssa 18 000 jalkaa. Transition Altituden yläpuolella puhutaan Flight Leveleistä (esim. FL350, 35 000 jalkaa), ei enää Altitudesta.

 

sasu

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

QFE on paine lentokentällä. Sen kun laittaa korkeusmittariin, niin mittari mittaa paine-eron lentokentän ja lentokoneen välillä ja näyttää täten korkeuden kenttään nähden (pystyetäisyys kenttään).

 

QNH on paine, joka on mitattu esim. lentokentällä, mutta mittaustulos on matemaattisin laskutoimituksin "normalisoitu" merenpinnan tasolle. Tämän kun laittaa korkeusmittariinsa, niin näkee korkeutensa merenpintaan nähden (pystyetäisyys merenpinnan tasoon).

 

EDIT:

 

Sitten se kolmas paine eli 1013 mbar. Se on ilmanpaine merenpinnassa määritellyissä standardiolosuhteissa. Sillä ei ole mitään tekemistä vallitsevan paineen kanssa. Tämän kun ruuvaa korkeusmittariin, niin se mittaa virtuaalista korkeutta merenpinnasta (Pressure Altitude), ei todellista.

 

Tästä on se hyöty, että ei tarvitse tietää lentoreitin varrella vallitsevia todellisia painelukemia. Haitta on se, että ei oikeasti tiedä etäisyyttä maahan, siksi tätä 1013 mbar -painetta käytetään vain niin korkealla että törmäysvaaraa maahan ei ole. Myös koska kaikki koneet käyttävät samaa 1013 mbar -lukemaa, ovat koneet keskenään samaa mieltä lentokorkeuksista.

 

Korkeus, jossa vaihdetaan todellisen ja 1013 mbar-paineen välillä on nimeltään Transition Altitude. Tämä korkeus vaihtelee eri maissa riippuen maan vuoristojen korkeudesta, esim. USA:ssa 18 000 jalkaa. Transition Altituden yläpuolella puhutaan Flight Leveleistä (esim. FL350, 35 000 jalkaa), ei enää Altitudesta.

 

sasu

 

 

Väitän silti vastaan... Olen joskus noita laskeskellut, mutta jopa virkeänä sen hahmottaminen on hankalaa... Ja kuten äskeisestä voi päätellä olen edelleen väsynyt ja itseasiassa heräsin 12 minuuttia sitten.

 

PS. Sasu ilmailussa käytetään hPa eikä millibaaria, vaikka eroa yksiköissä on vain nimi ;)

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

PS. Sasu ilmailussa käytetään hPa eikä millibaaria, vaikka eroa yksiköissä on vain nimi ;)

 

Juu, lainasin yksikön kirjasta Trevor Thom: The Air Pilot's Manual 3 Air Navigation. Siellä se kirjoitetaan muodossa 1013 mb(hPa).

 

Tarkennuksesi lienee paikallaan. En ole pilotti, vaan simupilotti, eli niitä kirottuja kirjaoppineita. ;D

 

EDIT: Se 1013 mbar(hPa) on näköjään nimeltään QNE.

 

EDIT: Kyllä tuota mb-yksikköä näytti netistä löytyvän, esim. onnettomuusraporteista.

 

EDIT: Eli vielä kerran paineiden vaikutus korkeusmittariin:

 

QFE - korkeus lentokentästä,

QNH - korkeus merenpinnasta,

QNE - Flight Level, käytetään vain Transition Altituden yläpuolella, paineluku aina vakio 1013 mbar(hPa).

 

sasu

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Juu, lainasin yksikön kirjasta Trevor Thom: The Air Pilot's Manual 3 Air Navigation. Siellä se kirjoitetaan muodossa 1013 mb(hPa).

 

Tarkennuksesi lienee paikallaan. En ole pilotti, vaan simupilotti, eli niitä kirottuja kirjaoppineita. ;D

 

EDIT: Se 1013 mbar(hPa) on näköjään nimeltään QNE.

 

EDIT: Kyllä tuota mb-yksikköä näytti netistä löytyvän, esim. onnettomuusraporteista.

 

EDIT: Eli vielä kerran paineiden vaikutus korkeusmittariin:

 

QFE - korkeus lentokentästä,

QNH - korkeus merenpinnasta,

QNE - Flight Level, käytetään vain Transition Altituden yläpuolella, paineluku aina vakio 1013 mbar(hPa).

 

sasu

 

 

Aivan, mitäpä sitä turhaan miettiä mistä se tulee, jos se vain sekoittaa... Tärkeintä tosiaan muistaa ett QFE:ssä nollataan kentällä, QNH:ssä laitetaan ilmoitettu paineasetus (tai laitetaan näyttämään kentän korkeutta) ja QNE:ssä laitetaan standari ilmanpaine.

 

Tuota millibaaria voi hyvinkin löytää vielä. Se muuttui tässä jokin aika sitten hehtopascaliksi.

 

Edit: Aivan kiitoksia. Typon poikanen pääsi joukkoon mukaan... Kyllä QNH:ta tarkoitin

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Aivan, mitäpä sitä turhaan miettiä mistä se tulee, jos se vain sekoittaa... Tärkeintä tosiaan muistaa ett QFE:ssä nollataan kentällä, QNE:ssä laitetaan ilmoitettu paineasetus (tai laitetaan näyttämään kentän korkeutta) ja QNE:ssä laitetaan standari ilmanpaine.

 

Tuota millibaaria voi hyvinkin löytää vielä. Se muuttui tässä jokin aika sitten hehtopascaliksi.

 

Tarkoitit siis: QNH:ssä laitetaan ilmoitettu paineasetus (tai laitetaan näyttämään kentän korkeutta). Vai että sekoittaa... kun on toistakymmentävuotta näitä asioita opettanut lentäjänplantuille, pitää niille keksiä jotain muistisääntöjä. Totuus on, etteivät ne niitä muuuten muista.

 

Tuosta TA/TRL -asiasta vielä.

 

Siirtokorkeus (TA) on korkeus (QNH), jonka yläpuolelle noustessa siirrytään käyttämään standardiasetusta (QNE) 1013,25 hPa. Suomen TA:ksi on mittarilentopaikoilla määrätty 1500 m (5000 ft) AMSL.

 

Siirtopinta on siirtokorkeudella tai sen yläpuolella oleva ensimmäinen 5/10 -pinta. TA perustuu vallitsevaan QNH-arvon ja määritelläään seuraavasti:

 

FL 70 942 - 959,9 hPa

FL 65 960 - 977,9 hPa

FL 60 978 - 995,9 hPa

FL 55 996 - 1012,9 hPa

FL 50 1013 - 1030,9 hPa

FL 45 1031 - 1050,9 hPa

FL 40 1051 - hPa

 

(Jos käytätte arvoa 1 hPa = 27 m, voitte laskeskella näihin perusteet)

 

Laskeuduttaessa siirtopinnan alapuolelle siirrytään käyttämään paikallista QNH/QFE -asetusta. Mikäli ilma-aluksen lentorata on koko ajan laskeva, voidaan siirtyminen tehdä jo siirtopinnan yläpuolella.

 

Näihin liittyy myös käsitteet Lowest Available Flight Level (LAF, alin käytettävissä oleva lentopinta), jota käytetään vain sähkeissä sekä Lowest Usable Flight Level (LUF, alin käyttökelpoinen lentopinta), joka perustuu ennustettuihin QNH-arvoihin.

 

Ja kuten edellä kävi ilmi, ilmailussa käytetään ilmanpaineen mittayksikkönä hehtoPascalia [hPa].

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Ok, sitten pieni triviaali:

 

Kun olet asettanut ennen lentoonlähtöä kentällä kaikkiin korkeusmittarieihin (niitähän tarvitaan vähintään 2 IFR-lennolle) vallitsevan QNH:n niin

 

- kuinka paljon mittarinäyttämä saa poiketa totuudesta

- kuinka paljon ne 2 mittaria saavat (keskenään) poiketa toisistaan

 

... jotta saat aloittaa lennon?

 

Peter

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Jouni, mutta eikö se ole 27 jalkaa yksi hehtopascali? Eli 8 metriä... Toki se voi tuolla korkeammalla olla eri, mutta koska en pahemmin siellä lennä, en ole tutustunut asiaan, joten kommentoin nyt tästä :P

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Jouni, mutta eikö se ole 27 jalkaa yksi hehtopascali? Eli 8 metriä... Toki se voi tuolla korkeammalla olla eri, mutta koska en pahemmin siellä lennä, en ole tutustunut asiaan, joten kommentoin nyt tästä :P

 

Ylpeys käy lankeemuksen edellä. Juuri kun pääsin toista oikomasta kirjoitusvihreestä niin saan itse samaa lääkettä. Aivan oikein on.

 

1 hPa = 27 ft = 8 m

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Paastetaan vahan paineita: threadin alkupuolella mainittu brittien CAA on joskus saanut sydamistyneiden ilmailijoiden mielessa merkityksen Citizens Against Aviation :)

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Ok, sitten pieni triviaali:

 

Kun olet asettanut ennen lentoonlähtöä kentällä kaikkiin korkeusmittarieihin (niitähän tarvitaan vähintään 2 IFR-lennolle) vallitsevan QNH:n niin

 

- kuinka paljon mittarinäyttämä saa poiketa totuudesta

- kuinka paljon ne 2 mittaria saavat (keskenään) poiketa toisistaan

 

... jotta saat aloittaa lennon?

 

Peter

 

Heitetään arvaus:

- 50 ft ( 2. arvaus 75 ft)

- 20 ft (hmm.... tai jos mittareita on kaksi ja niiden toleranssi on +-20 ft, niin sittenhän keskinäinen ero voisi olla 40 ft. Ehhh... en kyllä tiedä aiheesta pätkän vertaa.)

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Paastetaan vahan paineita: threadin alkupuolella mainittu brittien CAA on joskus saanut sydamistyneiden ilmailijoiden mielessa merkityksen Citizens Against Aviation :)

 

Jotkut teistä ehkä tietävät, mikä on Pölhölä alias Pöhkölä alias Lepakkoluola.

 

Mutta mikä on ilmailuslangissa "Pikkukakkonen"?

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Heitetään arvaus:

- 50 ft ( 2. arvaus 75 ft)

- 20 ft (hmm.... tai jos mittareita on kaksi ja niiden toleranssi on +-20 ft, niin sittenhän keskinäinen ero voisi olla 40 ft. Ehhh... en kyllä tiedä aiheesta pätkän vertaa.)

 

No et, mutta hyvä yritys. ;)

 

Muita ehdotuksia?

 

Peter

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Muita ehdotuksia?

 

Ero keskenään max 90 ft ja todellisesta korkeudesta 60 ft, kertoo lennokin manuaali. Sorry, lunttasin. :)

(luulisin että tuo kyllä vaihtelee vähän konekohtaisesti riippuen mitä varusteet on kiinni.. ja onhan tuo pykälissäkin määritelty, lukua en ulkoa muista)

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

No tulihan se sieltä. :D

Eikä se muuten vaihtele koneiden mukaan.

 

Peter

 

Löytyykös tää tieto paikallisista määräyksistä vai mistä?

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Mutta mikä on ilmailuslangissa "Pikkukakkonen"?

 

Arvaan, että Tampereen aluelennojohto, tai joku muu tamperelainen ilmailuun liittyvä instanssi?

 

(Kukapa ei tuntisi Ransua tai osaisi laulaa Pikku Kakkosen postilaulua vaikka unissaan? http://www.uta.fi/festnews/fn2002/to/kakkonen.html )

 

"Pikku kakkosen posti.

Postilokero 347 33101 Tampere 10

 

Pikku kakkosen posti."

http://www.tf.hut.fi/tf/publikationer/sangbok/bihanget/perseesta/pikkukak.html

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Luo uusi käyttäjätunnus tai kirjaudu sisään

Sinun täytyy olla jäsen osallistuaksesi keskusteluun

Luo käyttäjätili

Rekisteröi uusi käyttäjätili helposti ja nopeasti!


Luo uusi käyttäjätili

Kirjaudu sisään

Sinulla on jo käyttäjätili?


Kirjaudu sisään