Rullausnopeus

[Guest Havana]

Mikä mahtaa olla lentokoneen rullausnopeus noin niinku yleensä?

[Lauri Lahtinen 3]

Varmaan semmoset 20 kts max.

[Otto Kilpirinne 0]

Ja aika kone kautta olosuhde kohtaista.

[Tuomas Filppula 2]

Itse muistelisin, että keskimäärin suoraan rullattaessa maksiminopeus olisi n.30 kts, mutta sitten yli 45 asteen käännöksissä pitäisi olla alle 15 kts. Konekohtaista on.

[Guest TLinkku]

Moi.

 

Ei oo vielä Piperissa nopeusmittari rullatessa värähtäny. Kuten sanottu konekohtaset maksimit on olemassa, mut perstuntuma ainakin pienkoneissa on hyvä - kyllä sen huomaa jos menee liian kovaa.

 

TLi

[Otto Kilpirinne 0]

Moi.

 

Ei oo vielä Piperissa nopeusmittari rullatessa värähtäny. Kuten sanottu konekohtaset maksimit on olemassa, mut perstuntuma ainakin pienkoneissa on hyvä - kyllä sen huomaa jos menee liian kovaa.

 

TLi

 

Niinpä. Rullaapa jollakin Cessnalla 20 kts. Sehän lähtee jo ilmaan pian.

[Joonas Häkkinen 0]

Kuten jo pariin kertaan todettiinkin, niin kovasti yli 20kts menee jo hurjastelun puolelle. Kurveissa 15 kuulostaa kyllä jo myös aivan ehdottomalta maksimilta, kymmenen olisi enemmänkin järkeenkäypä. Näin siis ihan "kunnon" matkustajakoneiden saralla. Tiukoissa paikoissa saa sitten hillitä enemmänkin, ettei käy niinkuin Heathrow'lla, kun oli revitty kaverin sivuperäsimeen wingletin muotoinen reikä... Tosin tämä tapahtui konetta hinatessa.

 

//basse

[Jukka Ruoti 1]

Boeing 757-200 koneella suoraan rullatessa ei saisi käyttää yli 20 kts nopeutta, loivissa mutkissa pudotan nopeuden n. 10 kts ja jyrkissä mutkissa, esim. portille käännettäessä, 6 kts on hyvä nopeus. Konetta ei kannata päästää pysähtymään rullauksen aikana koska varsinkin painava kone vaatii melkoisesti tehoa uudelleen liikkumiseen. Isoilla suihkumoottoreilla voi saada paljonkin vahinkoa aikaan jos tehoja käyttää liian reippaasti esim. asematasolta poisrullaukseen. Suihkumoottori kiihtyy hitaasti tyhjäkäynniltä, joten paras keino on asettaa tehovivut pikkuisen tyhjäkäyntiä suuremmalle asetukselle ja odottaa kaikessa rauhassa että moottorit ehtivät reagoida. 757:n tyhjäkäynti EPR (Engine Pressure Ratio = tehoasetuksen mittari) Rolls & Royce moottoreilla on 1.02 ja liikkeellelähdössä tehoja joutuu yleensä nostamaan 1.05 kieppeille. Liikkeelle päästyä kone rullaa yleensä tasamaalla varsin hyvin ihan tyhjäkäynnilläkin, mutkissa pieni tehonlisäys ulkokaarteen puolelle pitää masinan mukavasti liikkeessä.

 

Kiitoradalle päästyä, lentoonlähdön alussa, tehot nostetaan manuaalisesti 1.20 EPR, odotetaan että molemmat moottorit kiihtyvät tähän arvoon ja stabiloituvat. Sitten lyhyt painallus "EPR" napista joka aktivoi autothrottlen ja lentoonlähtökiihdytys voi alkaa...

 

 

[Torsten Kihlman 1]

Suuri syy myös tiukkoihin nopeusrajoituksiin on matkustajakoneitten jarrut, jotka ylikuumenevat todella helposti.

 

Tietääkseni rullausteillä maks nopeus on 30 solmua, sitä ei saa ylittää.

[Olli Vainio 3]

Isoilla suihkumoottoreilla voi saada paljonkin vahinkoa aikaan jos tehoja käyttää liian reippaasti esim. asematasolta poisrullaukseen.

Joo-o, Finskin pojjat PW-mottiensa(757:lla siis) kanssa onnistuivat aiheuttamaan aidan vieressä olleille spottereilla varsin tuuliset olosuhteet hetkeksi. Sen jälkeen on oppinu että otetaan kuvat nopsaa ja sitten kun koneen persuus alkaa osottaa kuvaajaa päin ei kannata olla enää siinä aidan vieressä jos sattuu kohtaan missä pääsee linjalle motin kanssa...

[Jari Häyrynen 0]

Moi

 

Se on vähän niinkuin lentäs ukkosmyrkyn läpi. Mitä nopeamalla lentonopeaudella lennät sinne sisään sen nopeammin sieltä lentää ulos. Nopeammin rullatessa pääsee myös nopeammin hotelliin ja tuopin ääreen ;).

 

Niinkuin Torsten sanoi matkustajakoneiden jarrut kuumenevat helposti, joka varsinkin ennen lentoonlähtöä on varsin huono asia muutamasta syystä. Jarruja ei tietenkään pidetä "päällä" (riding the brakes) koko ajan rullatessa vaan koneen annetaan kiihtyä, jonka jälkeen se hidastetaan ja annetaan taas kiihtyä jne. Tällä tavalla jarrut pysyvät viileimmillään. Olosuhteisiin katsoen voi myös rullata yksi tai useampi moottori sammutettuna (säästää myös polttoainetta 8)).

 

Jäätävillä keleillä joutuu tietysti hidastamaan rullausnopeutta aika lailla ennenkuin yrittää edes kääntää "tilleristä". On meinaan muutaman kerran tullut ajettua risteyksen ohi kiitotieltä poistuttaessaa. Muutaman kerran oikein jäätävillä rampeilla olisi voinut kävellä nopeammin kun me rullattiin.

 

Jos joutuu lähtemään paikaltaan ja kääntämään heti välittömästi tiukassa paikassa, kannattaa valuttaa konetta ensin vajaan metrin ja sen jälkeen vasta kääntää nokkapyörää. Tällä tavalla tarvittavan tehon käyttö vähenee eikä tule pysähtymisiä.

 

JH

 

 

[Kari Virtanen 1]

Sitten on myös poikkeuksia, rullatessa kaarteessa moottorien tehot täysille ja vauhtia kiitotielle saavuttaessa 100km/h

[Guest Flyer]

High speed exiteihin saa ajaa muistaakseni 60kts.

[Guest mhx]

Nopeammin rullatessa pääsee myös nopeammin hotelliin ja tuopin ääreen ;).

 

Tuota näkee aina silloin tällöin, kun on puoleen yöhön töissä. Enpä lähde tässä amatöörinä nopeutta arvioimaan, mutta ei ole mieluisa paikka olla laittamassa bussia telakkaan, kun se saapuu viimeisen varvinsa jälkeen mutkat suoriksi höökien ja nytkähtää lopuksi putkensuulle.

 

<mutu>

Jos normaalisti putkelle saapuminen kestää arviolta noin 10 sekuntia niin väittäisin, että näinä "kiireisinä" iltoina kyseinen loppusuora menee viidessä sekunnissa - vauhti tietysti sen mukaan.

</mutu>

 

Jonakin päivänä vielä joku onneton ramp-mies saa skahalvauksen kun kone ei pysähdykään kohdalleen. Siinä sitten taas ihmetellään. ???

[Jukka Ruoti 1]

Suuri syy myös tiukkoihin nopeusrajoituksiin on matkustajakoneitten jarrut, jotka ylikuumenevat todella helposti.

 

Torsten ja Jari ovat oikeassa, tuosta ylikuumenemisesta on useitakin esimerkkejä joista surullisin lienee vanha Caravelle onnettomuus (04 Syyskuuta 1963). Tässä onnettomassa tapauksessa ohjaamomiehistö hälvensi pintasumua lisäämällä reippaasti tehoja moottoreihin kiitoradalla rullauksen aikana, samanaikaisesti jarruilla seisten. Lentoonlähdön jälkeen he kohtalokkaasti vetivät telineet välittömästi sisään ja punahehkuisiksi kuumenneet jarrut sysäsivät liikkeelle tapahtumasarjan joka tuhosi koko koneen muutaman minuutin kuluttua lentoonlähdöstä.

 

Linkki tapauksesta:

 

http://www.airdisaster.com/cgi-bin/view_details.cgi?date=09041963®=HG-ICV&airline=Swissair

 

 

[Joonas Häkkinen 0]

Joo-o, Finskin pojjat PW-mottiensa(757:lla siis) kanssa onnistuivat aiheuttamaan aidan vieressä olleille spottereilla varsin tuuliset olosuhteet hetkeksi. Sen jälkeen on oppinu että otetaan kuvat nopsaa ja sitten kun koneen persuus alkaa osottaa kuvaajaa päin ei kannata olla enää siinä aidan vieressä jos sattuu kohtaan missä pääsee linjalle motin kanssa...

 

Kannattaapas! Mikää ei oo mukavampaa kun pieni tai vähän isompi suihkaus pejpen kannuista Tampereella olen päässyt kerran koittamaan, kun AFI kävi tekemässä läpäreitä ja siinä sivussa ilmeisesti vaihtoi lentäjää platalla. Saisivat avata vakivuoron 757:lla Tampereelle, ettei tarttis aina vaan kuvia katella.

 

No onneksi huomenna matka vie taas HK:lle, jossa tulee varmasti bongattua pari pitkäsäärisen konetyypin edustajaa

 

//basse

[Pekka Lehtinen 1]

Ja missäköhän aapisessa todettiin joskus, että hyvä rullausnopeus on reipasta kävelyvauhtia. Tämä tarkoitti siis pieniä harrasteilma-aluksia.

[Mikko Sokero 1]

Joskus "ilmarullailtiin" USA:ssa eräällä sotilaskentällä kun kiitotien päähän oli pari mailia. Oltiin C-150:llä noin metrin korkeudella rullaustien päällä...

[Otto Kilpirinne 0]

Joskus "ilmarullailtiin" USA:ssa eräällä sotilaskentällä kun kiitotien päähän oli pari mailia. Oltiin C-150:llä noin metrin korkeudella rullaustien päällä...

'

 

Eikös se ole leijuttamista

[Mikko Sokero 1]

'

 

Eikös se ole leijuttamista

 

Heko-termistössä se on ilmarullausta... Lentsikoissa se voi olla sitten vaikka leijuttamista...

[Guest Henkka]

Aikoinaan oli tilaisuuksia seurata Postin yökoneen lähtöä Ouluun EFHK:lla, aika läheltäkin.

Mukavasti MD-80/DC-9:n kannut hönkivät kerosiinin hajua ja lämpöä, kun lähtivät platalta rullailemaan.

Joskus myös itse rullaaminen tuntui tapahtuvan aika haipakkaa. Liekö kiire Ouluun nukkumaan, ennen aamun pisnesmiesten roudaamista takaisin etelään No, luultavammin se vain näytti vauhdikkaalle.

[Jari Häyrynen 0]

Moi

 

Markus vitsinä minä vaan sen sanoin, toisaalta onhan se tunnettua, että esimerkiksi SWA:n pojat ja tytöt rullaa niinkuin niillä olisi tuli pers... alla. Noin puolitoista vuotta sitten meinasi tulla SWA:n 737 tekemään enemmän tutttavuutta meidän 727:n kanssa Las Vegasissa. Jos kippari ei olisi tehnyt hätäjarrutusta juuri ennen risteävää rullaustietä niin varmasti olisi kajahtanut, koska SWA ei hidastanut vasta kuin sen risteyksen jälkeen jolloin hän varmaan huomasi meidät tai tajusi mitä oli tapahtua.

 

JH

[Guest mhx]

Markus vitsinä minä vaan sen sanoin..

 

Tokihan minä sen ymmärrän - eikä siinä mitään.

 

Tuli vaan mieleen tämä kylmä tosiasia, jonka olen itse töissä huomannut, että iltavuorot rullivat loppumatkan huomattavan kovalla vauhdilla.

..Ja minkäs firman busseja sieltä iltaisin satelee.

[Joonas Häkkinen 0]

Joskus "ilmarullailtiin" USA:ssa eräällä sotilaskentällä kun kiitotien päähän oli pari mailia. Oltiin C-150:llä noin metrin korkeudella rullaustien päällä...

 

Hyvillä jarruilla varustettuja purjekoneita on kuuleman mukaan myös siirrelty päähän iskemällä pilotti sisään ja vetämällä autolla sen verran kovaa, että siivekkeiden teho riitti koneen pitämiseen vaaterissa.

 

//basse

[Miko Verno 50]

Löysin vanhan keskusteln ja jatkan sitä.

 

Otetaan esimerkki, että UPS:n B767 on juuri saapunut Helsinkiin. Poistuu 22L:n jostain exitistä ja rullailee standille sinne rahtiterminaalille.

Kuinka kova vauhti konella on poistuttua kiitoradalta? Kuinka kova vauhti sillä on rullatessa ykkös ja kakkos terminaalien lähellä? Entä Kuinka kova vauhti sen rullatessa radan 15 suuntaisesti? Ylittääessään radan 15/33? Kääntyileessään rahtiterminaalialueella?

 

Mielenkiintoisia vastauksia odotellessa