Salamanisku lentokoneeseen

[Guest kartsa]

Iranin ilmavoimien 747 tuhoutui Espanjan ilmatilassa salamaninskun vuoksi 9.5.1976:

http://www.airsafe.com/journal/issue3.htm

 

Tuo vaikuttaa kyllä kohtuullisen uskottavalta. Tutkijalautakunta epäilee siipitankissa höyrystyneen polttoaineen räjähtäneen polttoaineventtiilissä tapahtuneen valokaaren vuoksi ja rikkoneen siiven totaalisesti. Jos se pitää paikkansa, salamanisku ilmassa on tosiaan ollut syynä onnettomuuteen. Tuosta tapauksesta on siis aikaa 30 vuotta.

 

Olisiko sitten niin, että nykyisissä koneissa on osattu ottaa huomioon tankkien suunnittelussa se, että siellä ei saa olla mitään, mikä tuollaisessakaan tapauksessa aiheuttaisi valokaaren? Tulee mieleen, että vastaavia tapauksia pitäisi muuten olla enemmän, salaman osuminen koneeseen ei kuitenkaan ole niin harvinaista ja lentoliikenne on tuon tapauksen jälkeen kasvanut räjähdysmäisesti, jos sallitte ilmaisun näin traagisessa yhteydessä. Myös osa polttoaineesta oli normaalia siviililiikenteen JET A1:tä helpommin syttyvää JP4:ää, mutta sillä ei ehkä ole ollut niin suurta merkitystä.

 

En tiedä miksi, mutta jostain syystä nykyiset liikennekoneet selviävät salamaniskuista pintanaarmuilla. Hyvä niin.

 

Kartsa

[Seppo Pietikainen 0]

Tuo vaikuttaa kyllä kohtuullisen uskottavalta. Tutkijalautakunta epäilee siipitankissa höyrystyneen polttoaineen räjähtäneen polttoaineventtiilissä tapahtuneen valokaaren vuoksi ja rikkoneen siiven totaalisesti. Jos se pitää paikkansa, salamanisku ilmassa on tosiaan ollut syynä onnettomuuteen. Tuosta tapauksesta on siis aikaa 30 vuotta.

 

Olisiko sitten niin, että nykyisissä koneissa on osattu ottaa huomioon tankkien suunnittelussa se, että siellä ei saa olla mitään, mikä tuollaisessakaan tapauksessa aiheuttaisi valokaaren? Tulee mieleen, että vastaavia tapauksia pitäisi muuten olla enemmän, salaman osuminen koneeseen ei kuitenkaan ole niin harvinaista ja lentoliikenne on tuon tapauksen jälkeen kasvanut räjähdysmäisesti, jos sallitte ilmaisun näin traagisessa yhteydessä. Myös osa polttoaineesta oli normaalia siviililiikenteen JET A1:tä helpommin syttyvää JP4:ää, mutta sillä ei ehkä ole ollut niin suurta merkitystä.

 

En tiedä miksi, mutta jostain syystä nykyiset liikennekoneet selviävät salamaniskuista pintanaarmuilla. Hyvä niin.

 

Kartsa

 

Epailisin juuri tuota suunnittelun paranemista ja  JP4:sta luopumista olevan merkittavia syita...

Saa nahda miten kehitys kehittyy uusien ei-metallisten raaka-aineiden kayttoonoton kasvaessa. Olettaisi suunnittelijoiden kiinnittavan asiaan huomiota,

kuten varmasti tekevatkin.

[Seppo Pietikainen 0]

Epailisin juuri tuota suunnittelun paranemista ja  JP4:sta luopumista olevan merkittavia syita...

Saa nahda miten kehitys kehittyy uusien ei-metallisten raaka-aineiden kayttoonoton kasvaessa. Olettaisi suunnittelijoiden kiinnittavan asiaan huomiota,

kuten varmasti tekevatkin.

 

Viela lisayksena - saatutkien yleistyminen?

[Juho Vastapuu 0]

Onkos FS2004 ohjelmoitu tuota salaman iskua koneeseen, sitä kovaa pamausta ja välähdystä yms. ?

[Antton Rintala 0]

luin tämän aiheen vain opeasti läpi, joku on voinut tämän jo kertoakkin, mutta jossain salama ohjelmassa, tais olla viime kesänä, sanottiin että lentokoneisiin iskee salama niin monta kertaa, että jos se jaettais jokaiselle koneelle, se olis 1 per kone... toivottavasti saatte jotaki selvää tosta selityksestä, muttei tullut oikein muitakaan sanoja mieleen

 

[Guest JanneJ]

jeps, mulla on omakohtainen tapaus 20 v takaa jenkkilästä.

 

Lensin yölentoa Arrowilla. Yhtäkkiä kuulin lyhyen hetken jyrinää, ja samassa koneen ulkopinnat alkoivat sähistä kuin tähtisadepuikko. Siis siivenkärjet, johtoreunat ja potkurikehä. Ilmiötä kesti noin 15-20 sekuntia. Mitään varsinaista välähdystä ei syntynyt, mutta sähinä oli häikäisevän kirkas pimeässä yössä.

Koneen laitteet toimivat normaalisti tapauksen jälkeen, enkä itse asiassa edes ihmetellyt asiaa sen enempää enkä tutkinut konetta laskun jälkeen.

 

[Mikko Maliniemi 5]

http://www.airliners.net/open.file/0761893/L/

[Ilkka Mäkelä 1 218]

Norjasta löytyi salamaniskutapaus, jossa olisi voinut käydä todella ikävästi:

 

Kato Airlinen Dornier 228 LN-HTA oli 4. joulukuuta 2003 lennolla Bodöhön, kun koneeseen iski erittäin voimakas salama.

 

Salama kulki koneen nokasta pyrstöön ja katkaisi korkeusperäsimen vaijerin ja myös työntötangon liitoksen, joten yhteys ohjaimista korkeusperäsimeen katkesi kokonaan. Konetta pystyttiin ohjaamaan korkeussuunnassa auttavasti korkeusvakaajan sähkötrimmin avulla. Ohjaajat sokaistuivat 30 sekunnin ajaksi ja kone oli hyvin lähellä sakkaukseen joutumista.

 

Kone teki Bodön kentälle laskeutumisyrityksen, jonka aikana tapahtui pomppu, ja ohjaajat tekivät go-aroundin. Toisella kerralla kone saatiin pysähtymään, vaikkakin kone kosketti maata ennen kynnystä, päätyen kuitenkin kiitotielle.

 

Ohjaajat saivat vakavia vammoja. Kone meni lunastuskuntoon. Koneessa olleet 2 matkustajaa saivat lieviä vammoja.

 

Asia selviää Norjan onnettomuustutkijoiden raportista, joka on julkaistu viime kuussa. Englanninkielinen yhteenveto on sivulla 4.

 

http://www.aibn.no/items/2017/144/2822313180/LN-HTA.pdf

 

http://www.airliners.net/open.file/0291539/L/

[Petri Hellemaa 0]

Toivottavasti Boeing laittaa Dreamlinerinsa runkoon ja siipiin edes sen verran sähköä johtavaa metallia että lintunen ei sula kasaan heti ensimmäisellä ukkosella.

[Jukka Siirilä 80]

Toivottavasti Boeing laittaa Dreamlinerinsa runkoon ja siipiin edes sen verran sähköä johtavaa metallia että lintunen ei sula kasaan heti ensimmäisellä ukkosella.

 

Mutta jos se ei johda sähköä niin eihän salama sitten halua sitä pitkin mennä...

[Petri Hellemaa 0]

Lightning a weighty issue for the 787 ... Still, the lightning will look for any path of least resistance into the composite material ... we did not anticipate the complexity ...

http://seattlepi.nwsource.com/business/277220_air12.html

Odotan mielenkiinnolla seattlelaisten koelentoja.

[Ari Kaihlanen 7]

Komposiittimateriaalit voivat itseasiassa olla herkempiä vaurioitumaan salamaniskusta, kuin metallit. Mutta ne voidaan kyllä suojata salamaniskuja vastaan.

 

CompositesWorld.com:in sivuilta hyvää luettavaa asiasta.

Kolmannella sivulla tarkempaa asiaa komposiiteista lentokonekäytössä ja B787:aa varten kehitetystä suojausmenetelmästä.

[Jukka Siirilä 80]

Mielenkiintoista tekstiä. Ongelma näyttää ainakin olevan se, että komposiittimateriaalin läpi olevat pultit johtaa salaman sisälle koneen rakenteisiin.

[Guest sl66367]

Staattisen varauksen purkajat ovat niitä "tikkuja" siiven ja vakaajien jättöreunoissa. "Onnistuneen" salaman ulostulo-ohjauksen seurauksena em. tikut voivat hävitä taivaan sineen.. (myös tarkastuskohde)

 

Tietääkö joku onko tutkittua tietoa olemassa siitä, mitkä konetyypit ovat alttiimpia salamaniskuille, entäpä eri konetyyppien vaurioherkkyydestä ja ylipäätänsä suojauksien eroavaisuuksista ennen ja nyt? Tuo komposiittienn käyttö ilmeisesti asettaa kuitenkin jossakin mittakaavassa myös haasteita, tai ainakin ylipäätänsä tutkittavaa myös tällä sektorilla.

[Guest Masa]

Tämä "salamanisku lentokoneeseen" on niitä erikoisia aiheita juurikin siitä syystä, että niin Finnair kuin kaiketi (lähes?) kaikki muutkin lentoyhtiöt kertovat virallisena kantanaan, ettei siitä aiheudu vaaraa koneelle eikä matkustajille. Toisaalta salamaniskun on sanottu pudottaneenkin koneita, juurikin siksi, että joku kriittinen pinta tai osa on vaurioitunut.

Eli tosielämä ei tässä(kään) vastaa sitä "kustaan pumpuliin"-propagandaa, jota matkustajille heidän mielenrauhansa vuoksi syötetään.

Salamanisku ilmassa olevaan lentokoneeseen on aina vaaran paikka, ja jos sellaiseen tilanteeseen joutuu ja siitä selviytyy, sopii olla vähintäänkin kiitollinen tai ainakin kovasti helpottunut.

[Lauri Räsänen 0]

Laitanpa tänne linkin videoon, missä A380 saa vähän sähköä...

 

http://www.iltalehti.fi/nettitv/?30930230