Kaksi harrastusta: Ilmailu ja Radioamatöörit

[Jani Hintikka 1]

Onko foorumin äärellä henkilöitä jotka olisivat aikaisemmin moista tehneet?

Eli pitäneet radioamatööri-yhteyksiä lentokoneesta. Tiedän että näitä juttuja on Suomessa tehty vähittäin aikojen saatossa, mutta kokemuksia...

 

Olemme matkaamassa kohti Räyskälää 21.7 Suomen Radioamatööriliiton kesäleirille jossa aion sumeilematta yhdistää kaksi omaa jaloa harrastustani. Tarkoituksena on loppuviikonajan työskennellä useilla taajuusalueilla radioyhteyksiä leirikansan ja etelä-suomalaisten kesken lentokoneeseen tuotujen radioamatöörilaitteiden avulla.

 

Yhteistyö Ilmailulaitoksen ja Viestintäviraston kanssa on ollut muuten yllättävän helppoa ja sujuvaa.

 

Ja eikun kokeilemaan...

 

 

[Tom Häggblom 0]

Radioamatööriyhteyksiä lentokoneesta on tullut pidettyä vain USA:ssa. Siellä se on sikäli helppoa että toimitaan vain ilmailumääräysten rajoitusten mukaan. Ilma-aluksen päällikkö saa siellä päättää yksityislentotoiminnassa milloin mitäkin elektronista laitetta käytetään, kunhan se ei häiritse lentämistä. Radiamatöörimääräysten puolella ei ole varsinaisesti mitään rajoituksia.

 

Suomessa asia on hieman toisin. Ilmailusäännösten puolella ei varsinaisesti rajoiteta sen enepää, mutta radioamatööri määräyksissä edellytetään ilmailulaitoksen hyväksyntää. Minusta tämä on kyllä hieman tiukka määräys. Muilta osin se on ihan järkevää tekstiä. En tiedä ketään joka olisi em. hyväksyntää hakenut ilmailulaitokselta. Arvaus on että ei se ole kovin vaikeaa saada, mutta tietysti kun jatkuvasti lentää eri koneilla niin siinäkin voi olla omat hankaluutensa. Olisi mielenkiintoista kuulla jos joku on lupaa hakenut ja minkälainen prosessi se oli käytännössä.

 

Tässä otteita radioamatöörimääräyksistä koskien radioamatööriasemaa ilma-aluksessa:

5 § Radioamatööriaseman tunniste

Radioamatööriaseman kutsumerkkinä käytetään radioluvassa määrättyä aseman tunnusta. Tunnus on lähetettävä radioyhteyden alussa ja lopussa sekä yhteyden aikana vähintään kerran kymmenessä minuutissa. Tunnus on lähetettävä yleisesti vastaanotettavissa olevalla tavalla.

Radioamatööriaseman kutsumerkin perään on liitettävä kauttaviiva ja yksi

lisämerkki. Liitettävä lisämerkki saa olla:

1) numero 1-9, jos radioamatööriaseman tunnuksessa on välittömästi Suomen kansallisuustunnuksen jäljessä numero 0;

2) numero 0 Ahvenanmaan maakunnan alueella, jos radioamatööriaseman tunnuksessa on välittömästi Suomen kansallisuustunnuksen jäljessä muu numero kuin 0;

3) MM, jos asemaa käytetään suomalaisessa aluksessa kansainvälisillä vesillä;

4) AM, jos asemaa käytetään suomalaisessa ilma-aluksessa;

 

14 § Radioamatööriaseman käyttö suomalaisessa ilma-aluksessa

Radioamatööriasemaa saa käyttää suomalaisessa ilma-aluksessa Suomen ilmatilassa, jos radioamatööriaseman käyttämiseen on ilmailulaitoksen hyväksyntä ja ilma-aluksen päällikön suostumus.

 

Radioamatööriaseman käyttö on lopetettava välittömästi, jos ilma-aluksen päällikkö, ilma-aluksen omistaja, ilmailuviranomainen tai Viestintävirasto vaatii sitä.

 

Ilma-aluksen radioasemaan kuuluvien lähettimien, vastaanottimien, antennien

ja syöttöjohtojen käyttäminen radioamatööriviestintään on kielletty.

 

Radioamatööriaseman käyttö ei saa haitata ilma-aluksen radioaseman radioviestintää eikä häiritä muiden ilma-aluksessa olevien laitteiden toimintaa. Radioamatööriasemalla suomalaisessa ilma-aluksessa saa käyttää liitteen mukaisia alle 30 MHz taajuuksia. Yli 30 MHz taajuuksista saa käyttää vain radioamatööriliikenteelle ensisijaisin yksinoikeuksin varattuja taajuuksia.

 

 

[Jani Hintikka 1]

Juu, näinhän se viranomainen Suomessa vaatii. Itse hain lupia Ilmailulaitokselta saamieni ohjeiden mukaisesti: Kyseessä oli vapaamuotoinen hakemus, mutta jouduin yksilöimään toimintaan käytetävät konetyypit ja -yksilöt, toimivat luvalliset radioamatöörit ja hankkimaan koneen omistajalta suostumuksen toimintaan.

 

Tosiasiassahan homman harrastaminen ei VFR-pilottia rasita millään lailla, kiinteitä antenniratkaisuja ei tässä tapauksessa tehty, mutta jos olisi, niin lupakirjamekaanikon toteamus ja hyväksyntä asiaan olisi riittänyt.

 

Nyt toimitaan käsiradiolla radion akun varassa koneen sisältä, joten selvittiin helpommalla. Lisäksi anoin Viestintävirastolta luvan toimia UHF-taajuuksilla (radioamatööri-sellaisilla) ja lupa tuli postissa viikon päästä.

 

Proseduuri vaatii hieman kyllä työtä halukkaalta, mutta tiedän että tätä on tehty aiemminkin. Mm. Kokkolassa joskus n. v.1996 tehtiin kuvan siirtoa leirialueesta yläpuolella lentäneestä Cessnasta.

 

Kaiken kaikkiaan voi kai sanoa että homma vaatii hyvää suunnittelua ja paperin kirjoittamisintoa ja kai sitä helpommalla muilla mailla selviäisi, mutta tulipahan kokeiltua tämän maan viranomaisten byrokratia ja jälkimaku jäi aivan hyväksi 8).

[Jani Hintikka 1]

Yllättäen että käytettävä ilmailuradioamatööriaseman kutsu on OI6AY/AM - Ilmasotakoulun radiokerho... mistäköhän johtuu... 8)

[Jorma Laiho 450]

Onhan sitä aiemminkin tehty, jo -70-luvullakin. Itse en ole amatööri, mutta tuttavapiirissä on useita.

Monipuolisin tuntemani ilmailija/amatööri on OH2LX eli Väiski, joka toimi aikoinaan myös radioasioitten opettajana Malmilla. Väiski on lennätellyt amatöörejä milloin missäkin ja itsekin huudellut ilmasta, hyvinhän se sieltä toimii. Väiski oli myös eräänlainen pioneeri pienkoneella tehtävissä ulkomaanretkissä ja kolusi OH-PJV:llä mm. Jugoslaviassa asti, oma tarinansa olisi Irlannin matka, jossa navigointi toteutettiin koneeseen asennetun liikennevastaanottimen ja ns. CONSOL-radiojärjestelmän avulla. (ei ollut GPS:ää.....)

[Jani Hintikka 1]

Tämäpä sattui hauskasti. Juuri vaihdettiin Väiskin kanssa e-postia näitten asioiden tiimolta.

 

Joo, Väiskillä riittäisi kyllä muisteltavaa kokemuksista pitkäänkin. Liekö tosiaan mitään noinkaan eksoottista tehtävissä tänä haitekin aikana...

[Guest JackRabbit]

Onko tosiaan noin, että antoivat luvan UHF:lle ?

Itse joskus nelisen vuotta sitten hain lupaa 70cm aprs:ään, mutta silloin eivät lämmeneet ajatukselle, vaan pitivät kiinni pykälästä 'yksinomaan ra käyttöön tarkoitetuista taajuuksista'.

 

[Jani Hintikka 1]

Onko tosiaan noin, että antoivat luvan UHF:lle ?

Itse joskus nelisen vuotta sitten hain lupaa 70cm aprs:ään, mutta silloin eivät lämmeneet ajatukselle, vaan pitivät kiinni pykälästä 'yksinomaan ra käyttöön tarkoitetuista taajuuksista'.

 

 

Kyllä tuossa lupapaperissa noin seisoo. Tein ennakkotiedusteluja puhelimitse ja keskusteltiin asiasta, ja sain väliaikaisen luvan reunaehdoilla, jotka itse määrittelin. Eli koko 433MHz radioamatöörialue, 25W lähetystehoa ja 500m korkeutta. Ei lähetelajirajoituksia.

 

Koko homma kävi sutjakasti, vei postituksineen aikaa noin viikon.

[Guest JackRabbit]

No jopa on maailma muuttunut. Silloin ei tullut kuuloonkaan tuollaisen luvan myöntäminen tai sitten oli Länsmannilla vaan huono päivä.

Me tehtiin jotain antennikokeilujakin Cessnalla ja yksi kohtalaisen toimiva malli oli laskutelineiden väliin kuminauhalla pingotettu coaxiaalidipoli. Ilmailulaitoksen mekaanikot silloin jopa hyväksyivät tuollaisen rakenteen, kunhan rakenteesta tehtiin riittävän heikko, että se kiinnijäädessään irtoaa.

 

 

 

[Jani Hintikka 1]

Hauska kuulla, että kokeilitte ihan kiinteämpiäkin antenneja. Miten tuo mainitsemasi konstruktio muuten kesti?

 

Kokkolassa siirsivät kuvaa ATV:llä ja Cessnan laskutelineessä oli pieni helixi, oliskohan ollut nippusiteillä tai vastaavilla kiinni.

[Guest JackRabbit]

Se kesti yllättävänkin hyvin, kunhan kuminauha oli vaan tarpeeksi venyvää. Tuntuvat nuo Cessnan laskutelineet taittuvan melkoisesti, jos jostain syystä tulee kovempaa kenttään. Parhaimmillaan antenni oli, kun sen sai sopivan etäisyyden päähän rungosta, niin pohja toimi heijastajana.

Tuon kokeilun jälkeen oli ajatuksena koittaa pohjaan asennettua hybridiquadia, mutta sitten lopahti innostus, kun molemmat säätäjät joutui auto-onnettomuuteen ja homma jäi.

 

 

 

[Jani Hintikka 1]

Se kesti yllättävänkin hyvin, kunhan kuminauha oli vaan tarpeeksi venyvää. Tuntuvat nuo Cessnan laskutelineet taittuvan melkoisesti, jos jostain syystä tulee kovempaa kenttään. Parhaimmillaan antenni oli, kun sen sai sopivan etäisyyden päähän rungosta, niin pohja toimi heijastajana.

Tuon kokeilun jälkeen oli ajatuksena koittaa pohjaan asennettua hybridiquadia, mutta sitten lopahti innostus, kun molemmat säätäjät joutui auto-onnettomuuteen ja homma jäi.

 

 

Juu, onhan nämä semmoisia hauskoja kokeellisia juttuja kun pystyypi yhdistämään pari suht teknista ja hieman erilaista juttua. Ideoita olis mullakin vaikka kuinka paljon, mutta täytyy jostain hieman kevyemmästä virityksestä aloittaa.

 

Oliko muuten niin , että antennirakenne piti hyväksyttää nimenomaan laitoksen mekaanikolla/tarkastajalla? Sain itse sieltä sellaisen kuvan, että riittäisi tavallinen lupakirjamekaanikko toteamaan asennuksen turvallisuus ja toimivuus.

[Guest JackRabbit]

Voi voi, kun hommasta on jo yli neljä vuotta aikaa, mutta muistaisin kanssa, että lentomekanikko olisi riittänyt. Kyseessä oli kuitenkin kerhon kone, niin päätettiin pelata varmanpäälle, niin ei ainakaan vakuutusyhtiön kanssa tule ongelmia.

En kyllä muistaisi, että kukaan olisi fyysisesti tullut paikalle rakennelmaa katsomaan vaan kaikki hyväksyntä tehtiin piirrustusten ja selostuksien perusteella. Se kevät oli melko tapahtumarikasta aikaa, joten muistikuvat on hieman hatarat asiasta. Ne paperit on kyllä jossain tallessa, mutta kun ovat perikunnan varastoissa, niin en ole viitsinyt käydä kyselemässä.

 

[Jani Hintikka 1]

Ok, selvä juttu. Täytyy katsoa saako tämän kesäinen säätö sitten myöhemmin jatkoa. Jokatapauksessa -nyt minua revitään koneen äärestä aloittamaan tämän hienon suomalaisen perinnejuhlan viettoa perheen kanssa.

 

Joten turvallista ja hauskaa Jussia koko foorumille