IFR laskukierrokset

[Guest Juhowee]

Minulle on nyt täysin uusi juttu tämä laskukierrokisien lentämien IFR muodossa. Miten fraseologia menee, miten suuri "rinki" isolla konella tehdään, kuinka kaukaa aloitetaan lähestyminen yms. Voiko joku vähän valaista?

[Sami Puro 599]

Jos olet IFR-plaanilla niin varsinaisestihan mitään laskukierroksia ei tehdä. Eli se on joko tutkavektorit uuteen (näkö)lähestymiseen tai sitten omalla navigoinnilla jonkun majakan kautta lähestymään.

 

Mutta "isot firmat" kyllä ajavat koululennoillaan liikennekoneella ihan normaalintyylisiä VFR-laskukierroksia, ja silloin koneilla on kyllä IFR-plaani. Tuo on kylläkin normaaliin lentämiseen nähden epästandardi asia, eli ei tule normaalisti "matkustajat päällä" koskaan vastaan. Mutta jos tuollaisia laskuharjoituksia tehdään, niin silloin riittänee kun ajaa n. 1000 ft AGL ja kierros on "sopivan" kokoinen, eli normaalin kiertolähestymisen kokoinen kierros tai rahtusen suurempi.

 

Tässä esimerkki:

 

[ attachment removed ]

 

[Guest Juhowee]

Tämä selvä, eli fraseologiako menee niin että kun on tornilta pyydelty takeoffit, niin sitten mennään tutkalle ja sitten se antaa vektoreita?

[Guest kg]

Tämä selvä, eli fraseologiako menee niin että kun on tornilta pyydelty takeoffit, niin sitten mennään tutkalle ja sitten se antaa vektoreita?

Tai jos sää sallii niin suoraan näkölähestymiseen.

[Guest Juhowee]

Tämä selvä 

[Miika Asunta 2]

Omilla vatsim-EFHK_APP -vuoroillani huomioitavaa:

 

Tarkasta käytössä olevan kiitotien lähetymiskartan Missed approach -menetelmän mukainen odotuspaikka, ja varaudu siihen että passitus sinne myös jossain vaiheessa tulee.

 

Lentosuunnitelma kannattaa tehdä suoraan tälle odotuspaikalle, jotain tyyliin "PVO TGL" ja Remarkseihin selitys, vaikka RMK/ ILS practice. Saat sitten aikanaan vektorit lähestymiseen.

 

Ja lentokorkeudeksi sopii 3000 jalkaa, (standardilähtijöillä on 4000), ja on sopivasti TMA:n ulomman osan "lattian" yläpuolella.

 

Sivutuuliharjoituksiin voi saada luvan liikennetilanteesta riippuen.

 

Aikaa kannattaa varata vähintään 30 minuuttia, että saa pari lähestymistä tehtyä.

(Edit: Kirjanpitoni mukaan keskimäärin 10 minuuttia näyttää kuluvan avauskutsusta siihen, että kone lähtee lentoon).

 

Miika

 

PS! Rinnakkaisten lähestymisten (22L+22R tai 04L+04R ) edellytyksenä on että kaikki koneet tekevät ILS-lähestymisen, eli näkölähestymistä ei tässä tapauksessa ymmärtääkseni voida myöntää; lisäksi rinnakkaisissa suuntasäteissä olevilla koneilla tulee olla vähintään 2NM porrastus, eli täysin yhtäaikainen lasku ei myöskään toteudu. Koneiden sisääntulopiste vaikuttaa kietotievalintaan ja alkulähetymiskorkeuteen (esim. LAKUT, ORM 3000 jalkaa -> 22R; PEXEN, INTOR, PVO 2000 jalkaa ->22L). Tosielämässä näihin operaatioihin vaaditaan 5 lennonjohtajaa... mutta esim. vatsimisssa näitä voi harkiten tietyin edellytyksin kokeilla, mutta edellyttää kyllä käytännössä sitä että torni on oltava paikalla hoitamassa lähtevien selvitykset, ja että myös EFES_CTR on juonessa mukana, ja selvittää koneille valmiiksi STAR-reitit, jolloin koneita ei tarvitse vektoroida, vaan riittää että huolehtii porrastuksesta korkeuden ja nopeuden avulla.

 

 

 

 

[Petri Koivisto 372]

Jes hyvä aihe! Itekkin pari kertaa vedellyt läpäreitä.. Ärsyttää vaan kun laitat ensin kaikki painot ja kaikki FMC:hen ja sitte ku tuut ekan kerran laskuun ja osut maahan niin kaikki tiedot lähtee siinä  ??? Sitte pitäs taas uudestaan niitä syötellä ja..

 

Mitä muuta sinne FMC:hen pitäs naputella ku painot? Varmaan tuo Dep/Arr kiitorata ainakin? Että se näkyy siinä ND:llä.. paitsi että sekin lähtee sen ekan kosketuksen jälkeen pois ja sitte pitää naputella uudestaan.. eli kaikki tiedot FMC:stä lähtee tuossa..  ???

[Guest Juhowee]

Käytetäänkö läpäreissäkin FMC:tä?

[Petri Koivisto 372]

Käytetäänkö läpäreissäkin FMC:tä?

No kai sinne ainakin painot laitetaan  ???

[Sami Puro 599]

sitte ku tuut ekan kerran laskuun ja osut maahan niin kaikki tiedot lähtee siinä  ??? Sitte pitäs taas uudestaan niitä syötellä ja..

 

Niin jossain 757:ssako? 

 

 

Mutta riippuen koneesta kait. Painot, nopeudet ja valittu lähestyminen plaaniksi.. Niillä pitäisi selvitä.

[Petri Koivisto 372]

Niin jossain 757:ssako? 

 

Mutta riippuen koneesta kait. Painot, nopeudet ja valittu lähestyminen plaaniksi.. Niillä pitäisi selvitä.

Mistäs arvasit  Vois varmaan LDS:llä "leikkiä" 757:aa jos pelittäis paremmin.. mutta laitetaanko niissä läpäreissä mitään sinne matolootaan? Painot ainakin luulisin?? 

 

Jeps kiitos!

[Guest Staok]

 

PS! Rinnakkaisten lähestymisten (22L+22R tai 04L+04R ) edellytyksenä on että kaikki koneet tekevät ILS-lähestymisen, eli näkölähestymistä ei tässä tapauksessa ymmärtääkseni voida myöntää; lisäksi rinnakkaisissa suuntasäteissä olevilla koneilla tulee olla vähintään 2NM porrastus, eli täysin yhtäaikainen lasku ei myöskään toteudu.

 

 

SOIRista VATSIM-käytössä vähän.

 

Vatsimissä me ollaan siirrytty jo independet lähestymisiin, sillä dependent vaihe voi tuottaa ongelmia piloteille, sillä korkeammalta puolelta tulevilla on melko vähän aikaa (n.1nm) saada suuntasäde kiinni.

 

Toki tämä luo lennonjohtajalle JA PILOTILLE haasteen varmistaa, ettei lähestyvä kone yliammu suuntasädettä ja lennä päin toiselle baanalle tulevaa konetta. Jos näin on tapahtumassa on käytettävä vaan fraasia: "Bluefinn 771, turn left/right imediately." Huom. suunnan koneelle voi antaa myöhemminkin, pääasia, että vaaratilanne voidaan purkaa.

 

Eli siis koneet voivat tulla paraller-lähestymiseen täysin vierekkäin.

[Miika Asunta 2]

Vatsimissä me ollaan siirrytty jo independet lähestymisiin

...korkeammalta puolelta tulevilla on melko vähän aikaa (n.1nm) saada suuntasäde kiinni

 

Mikäänhän ei estä pidentämästä myötätuulta vektoreilla, koska alkulähestymiskorkeuksien porrastus on joka tapauksessa riittävä.

 

Perusosien sijainteja (9NM high side ja 12 NM low side) voi varmaan pitää lähinnä ohjeellisina minimeinä - joka tapauksessa tutkaruudulta on erittäin vaikeata seurata, jos kaksi konetta liittyy rinnakkaisiin suuntasäteisiin täsmälleen vastakkaisista suunnista, olkoonkin että niillä on riittävä korkeusporrastus (1000 jalkaa pystysuunnassa).

 

Pilotin kannalta tärkein asia on muistaa se, että alkulähestymiskorkeus tulee säilyttää liukupolun alkuun asti eli FAP:lle, ja jos sitä ennen ei ehdi saada suuntasäteestä kiinni (established on localizer) on välittömästi ilmoitettava missed approach. (Lähestymisen sorvaaminen esim. GPS:n avulla on tässä vaiheessa edesvastuutonta).

 

Tässähän ei ole eroa dependent ja independent -menetelmien välillä.

 

Ymmärtääkseni ero on vain siinä, että toisistaan riippumattomissa lähestymisessä rinnakkaiset koneet voivat suuntasäteessä "ohittaa" toisensa, ja tuota 2NM porrastusta (nopeusrajoituksilla) ei siis vaadita; eli lennonjohtajan tehtävä jossain määrin helpottuu.

 

Suuntasäteeseen liittyessä "yliampumisen" ei siis pitäisi aiheuttaa minkäänlaista törmäysvaaraa, koska koneilla on 1000 jalan pystyporrastus; ja samalle kiitotielle lähestyvään edellä- ja takanatulevaan sovelletaan joka tapauksessa 3NM porrastusta. Ja yliampujallehan saattaa ehtiä vielä ennen jonon hännille siirtämistä sanoa esim. "xxx You have crossed the localizer rwy xxx, turn right immediately and return to the localizer", ja jopa "check localizer frequency ..."

 

Miika

 

[Guest Juhowee]

Ja tässä nyt on ihan pakko vielä kysyä tällainen. Ilmeisesti riippuu koneesta, kosketetaanko pyörillä rataa vai ei? Eli onko touch-and-go meinkinki vai tehäänkö ylösvedolla?

[Guest Toni13]

Eihän riipu. Riippuu ihan siitä mitä pilotti haluaa tehdä.

[Miika Asunta 2]

 

Matalalähestyminen eli low approach käy myös....  säästää renkaita   (jos sillä nyt simulaattorissa on mitään merkitystä)

 

Miika

 

[Sami Vesala 0]

Matalalähestyminen eli low approach käy myös....  säästää renkaita   (jos sillä nyt simulaattorissa on mitään merkitystä)

 

Miika

 

Tämä on tyyli, jota itse käytän. Ratkaisukorkeudessa laitetaan tehot tiskiin, ja ylös. Itse olen tämän havainnut yllättävän toimivaksi systeemiksi.

[Guest Henkka91]

Tämä on tyyli, jota itse käytän. Ratkaisukorkeudessa laitetaan tehot tiskiin, ja ylös. Itse olen tämän havainnut yllättävän toimivaksi systeemiksi.

 

Erittäin hyvin kyllä mullakin toimii harjoitussysteeminä, mutta useammin vedän ihan loppuun asti. Se on mukavaa harjoitella flaretuksia ja pehmeitä kosketuksia... Siitä saa jotenkin enemmän tuntumaa.