AF:n A340 tulessa Torontossa

[Mikko Maliniemi 5]

Se on muuten tuommonen lentokonealumiinikin melko köykästä tavaraa liekkien edessä. Hyvin on sulanut:

 

http://www.airliners.net/open.file/893221/L/

[Guest Turvamies]

Tulihan Heathrowlla Virgin Atlanticin Airbus A340 joku vuosi sitten vähän rajummin alas, niin että laskuteline rikkoutui.

 

Jani

 

Olisiko kyseessä tapaus, jossa vasen pääteline ei tullut kunnolla ulos ennen laskua

[Guest Turvamies]

Yksi Air Francen a340-200 paloi lentokentälle (oisko ollu siivoojien takia?), mutta onnettomuudeksi tuota ei kai lasketa, kun koneessa ei ollut matkustajia jne..

 

Jos tämä tapahtui Orlyssä, niin muistaakseni tämä tapaus johtui siitä, että huoltohallin palossa paloi myös kyseinen kone. Samana päivänä meni AF:n 747-400 laskussa pitkäksi jossakin kaukoidässä.

 

YLLÄ OLEVASSA ON NIIN PALJON VIRHEITÄ, ETTEI OLE TOSIKAAN

[Guest kiza]

Olisiko kyseessä tapaus, jossa vasen pääteline ei tullut kunnolla ulos ennen laskua

Jep, aika rajulta näyttää:  http://www.airliners.net/open.file/709171/M/

http://www.airliners.net/open.file/709172/M/

[Harri Koskinen 290]

Jos tämä tapahtui Orlyssä, niin muistaakseni tämä tapaus johtui siitä, että huoltohallin palossa paloi myös kyseinen kone. Samana päivänä meni AF:n 747-400 laskussa pitkäksi jossakin kaukoidässä.

 

Tuo Air Francen A340:n palo tapahtui Charles de Gaullella, kun konetta oltiin hinaamassa huoltohallista terminaaliin http://aviation-safety.net/database/record.php?id=19940120-0. Tuolle päivälle (20.1.1994) ei Aviation Safety Networkin tietokannasta http://aviation-safety.net/database/dblist.php?Year=1994 löytynyt muuta onnettomuutta. Sen sijaan löytyi tällainen Air Francen 747-200F:n onnettomuus Intiassa 5.3.1999 http://aviation-safety.net/database/record.php?id=19990305-0.

[Guest Turvamies]

Tuo Air Francen A340:n palo tapahtui Charles de Gaullella, kun konetta oltiin hinaamassa huoltohallista terminaaliin http://aviation-safety.net/database/record.php?id=19940120-0. Tuolle päivälle (20.1.1994) ei Aviation Safety Networkin tietokannasta http://aviation-safety.net/database/dblist.php?Year=1994 löytynyt muuta onnettomuutta. Sen sijaan löytyi tällainen Air Francen 747-200F:n onnettomuus Intiassa 5.3.1999 http://aviation-safety.net/database/record.php?id=19990305-0.

 

Olet varmaankin oikeassa.

 

Muistan vain jostakin lukeneeni, että AF:n 340 paloi hallissa (kolme viikkoa vanha kone) ja kyseisessä artikkelissa pahoiteltiin myös sitä, että Jumbo meni pitkäksi samana päivänä.

Mutta minä koitan etsiä (epätoivoisesti) Puolustusta väittämälleni. (taas ollaan kusessa)

[Sami Vainionpää 0]

Muistaisitko mahdollisesti sitä kun F-GITA, tuliterä 744, meni tahitilla pitkäksi?

[Sami Virkkula 0]

Se on muuten tuommonen lentokonealumiinikin melko köykästä tavaraa liekkien edessä. Hyvin on sulanut:

 

http://www.airliners.net/open.file/893221/L/

 

Siellä olis hyvä kokkari aihio tarjolla 

[Markku Kiiski 2]

Se on muuten tuommonen lentokonealumiinikin melko köykästä tavaraa liekkien edessä. Hyvin on sulanut:

 

http://www.airliners.net/open.file/893221/L/

 

Mistähän mahtaa johtua, että matkustamo on totaalisen palanut ja siivet näyttävät säästyneen. Tankit lienevät pääosin siivessä, ja rungossa verhoilu- ja eristemateriaalit ovat palamattomia tai heikosti palavaa materiaalia?

[Guest fishu]

Mistähän mahtaa johtua, että matkustamo on totaalisen palanut ja siivet näyttävät säästyneen. Tankit lienevät pääosin siivessä, ja rungossa verhoilu- ja eristemateriaalit ovat palamattomia tai heikosti palavaa materiaalia?

 

Kaikki ne palaa kun tarpeeksi polttaa, kuten näet rungon alumiinista, joka on palanu siinä missä muutkin.

Verhoilussa on ne omat paloturvallisuussääntönsä, joissa vissiin määritellään siitä että kuinka herkästi jokin materiaali syttyy ja kuinka nopeasti palo etenee.

Lähinnä sillä ehkäistään palon syntymistä ja palon etenemistä.

Joillain 70-luvun pahimmilla materiaaleilla runko olisi varmaan sisältäpäin leimahtanu nopeasti ilmiliekkeihin.

 

[Guest Turvamies]

Mistähän mahtaa johtua, että matkustamo on totaalisen palanut ja siivet näyttävät säästyneen. Tankit lienevät pääosin siivessä, ja rungossa verhoilu- ja eristemateriaalit ovat palamattomia tai heikosti palavaa materiaalia?

 

Johtuisiko siitä, että lennon loppuvaiheessa on polttoaineet erittäin vähissä, eikä siivissä ole mitään muuta palavaa. Jos tuo olisi tapahtunut startissa täysillä tankeilla, voisi jälki olla vieläkin pahempaa.

[Niko Fernandez 0]

Kaikki ne palaa kun tarpeeksi polttaa, kuten näet rungon alumiinista, joka on palanu siinä missä muutkin.

Verhoilussa on ne omat paloturvallisuussääntönsä, joissa vissiin määritellään siitä että kuinka herkästi jokin materiaali syttyy ja kuinka nopeasti palo etenee.

Lähinnä sillä ehkäistään palon syntymistä ja palon etenemistä.

Joillain 70-luvun pahimmilla materiaaleilla runko olisi varmaan sisältäpäin leimahtanu nopeasti ilmiliekkeihin.

 

 

No ei nyt sentään niin kauas menneisyyteen tarvii mennä. Olihan siinä Swissin MD-11, joka tippu mereen Halifaxin lähelle, tulipaloa edistävää materiaalia käytetty lämpöeristeenä. Ja se lämpöeriste mitä MD-11 oli, on vaihdettavaa vuoteen 2006 (vai olikohan 2005) mennessä. Finnairihan on jo ne vaihtanu. 

[Klaus Wesa 4]

Kaikki ne palaa kun tarpeeksi polttaa, kuten näet rungon alumiinista, joka on palanu siinä missä muutkin.

 

Intissä -82 (IlmavTK) peruskoulutusjaksolla teimme napalmia sekoittamalla bensiiniin alumuiinijauhetta. Hyvin hyytelö  tarttui mantteliin ja paloi, joten kyllä se alumiinikin palaa.

[Juha Klemettinen 28]

Hesarin uutisesta poimittua:

"Pariisi. Liian pitkäksi mennyt laskeutuminen saattoi aiheuttaa tiistai-iltaisen lentokoneturman Torontossa, onnettomuutta tutkivat kanadalaiset asiantuntijat sanoivat perjantaina."

hhhhhhmmmmmm..... eikö sitä voisi kutsua pitkäksi menneeksi laskeutumiseksi jos kone löytyy laskun jälkeen kiitoradan jatkeelta pöpeliköstä tulessa 

Juha.

[Ilkka Mäkelä 1 231]

Sen verran usein ja pitkään olen Torontossa oleskellut, että totean vain, että kun siellä sataa tai on ukkosmyrsky, niin vettä ja salamoita tulee kunnolla. Keskimäärin 5-6 ukkosmyrskyä per kesäkuukausi.

 

Johtuu mm. siitä, että kaupunki on Lake Ontarion rannalla, ja jos sieltäpäin tuulee, kesälläkin lämpötilaerot ison järven päällä verrattuina lämpötiloihin maanpinnalla kaupungin pohjoispuolella, missä ex-Malton, nykyisin Pearson International sijaitsee, voivat olla useita kymmeniä asteita. Siinä kun kylmät ja lämpimät rintamat kohtaavat, myrsky syntyy äkkiä ja rajuna, eikä windshear-ilmiö ole kaukana.

 

Aikoinaan 70-luvulla City Airportilta lentelin C-172:silla rantaviivaa pitkin itään tai länteen päin, (nimenomaan kesällä,) jolloin järven yläpuolella ei turbulenssia esiintynyt. Sensijaan tuulensuunta kyllä vaihteli koko ajan, mistä syystä City Airportilla onkin 3 kiitotietä.

 

Vieläkin jaksaa ihmetyttää se, että paikalliset olot hyvin tunteva lennonjohto ei sulkenut kenttää kyseisen myrskyn ajaksi.

[Mikko Kartano 157]

Hesarin uutisesta poimittua:

"Pariisi. Liian pitkäksi mennyt laskeutuminen saattoi aiheuttaa tiistai-iltaisen lentokoneturman Torontossa, onnettomuutta tutkivat kanadalaiset asiantuntijat sanoivat perjantaina."

hhhhhhmmmmmm..... eikö sitä voisi kutsua pitkäksi menneeksi laskeutumiseksi jos kone löytyy laskun jälkeen kiitoradan jatkeelta pöpeliköstä tulessa 

Juha.

 

Suomennos on tuossa uutisessa todella hieman epämääräinen...veikkaan, että tuossa asiantuntijalausunnossa on tarkoitettu kosketuskohdan menneen liian pitkälle kynnykseltä. Silloinhan laskukiito ei välttämättä ole mennyt laskettua matkaa pidemmäksi, rata on vaan loppunut kesken. Ja jos siihen vielä lisätään vesiliirtoa eli huonoa hidastuvuutta pyöräjarruilla, niin arvioitua pidempi laskukiito ei ole helpottanut asiaa.

 

Mutta tuohon spekulaatioonhan (=koneen istumisetäisyys kynnykseltä) saadaan hyvinkin nopeasti varmuus flight rekkarin datoista, samoin kuin koneen jarrutustehoon.

 

-m

 

[Guest pilot22]

Kysymys: Kai kippari tuollaisessa tilanteessa painaa ne varvasjarrut pohjaan, vaikka tuntuukin ikävältä. Meinaan, jos selkeästi näkee että menee pitkäksi.

[Guest kiza]

Niin, tuosta kuvasta näkyy, että päälaskuteline on samassa linjassa kiitoradan keskiviivan kanssa. (ainakin systeemit on toimineet) Mutta, olisiko varvasjarru auttanut tuossa tilanteessa, jos kone on kokonaan veden päällä.? -Tuntuu mahdottomalta, että jarrut eivät auttaisi tuossa tilanteessa. Joten, olisiko sitten mahdollista, että rengas on puhjennut  ??? ???

[Jukka Övermark 0]

Vaikka mediassa aluksi puhuttiin suistumisesta kiitotieltä, tästä a.netin kuvasta käy varsin selvästi ilmi se, että nimenomaan pitkäksi meni:

 

http://www.airliners.net/open.file/892593/L/

 

Ainakin BBC:llä näyttäisi olevan virheellinen graafinen kuva tuosta "suistumisesta". http://news.bbc.co.uk/1/hi/world/americas/4743897.stm#graphic

[Anssi Lisko 0]

Hmm, aika muussiksi on kone mennyt "pelkästä" pitkäksimenosta. Muistuuko kenellekkään Mandarinin MD-11 katolleenmeno Hong Kongissa?

 

http://www.airliners.net/open.file/044639/L/

 

Aika paljon ehjempi kone vaikka turma oli huomattavasti "väkivaltaisempi"...

 

Mistäköhän tuo Airbus tekee koneensa, paperistako?

[Guest Turvamies]

Hmm, aika muussiksi on kone mennyt "pelkästä" pitkäksimenosta. Muistuuko kenellekkään Mandarinin MD-11 katolleenmeno Hong Kongissa?

 

http://www.airliners.net/open.file/044639/L/

 

Aika paljon ehjempi kone vaikka turma oli huomattavasti "väkivaltaisempi"...

 

Mistäköhän tuo Airbus tekee koneensa, paperistako?

 

Eihän se siinä pitkäksimenossa mennyt muusiksi, vaan siitä seuranneessa tulipalossa.

[Sami Vainionpää 0]

Hmm, aika muussiksi on kone mennyt "pelkästä" pitkäksimenosta. Muistuuko kenellekkään Mandarinin MD-11 katolleenmeno Hong Kongissa?

Juu, kannattaa katsoa nuo kuvat tämän threadin kuutossivulta. Siitä näkee hyvin, ettei kone ole juurikaan muotoansa muuttanut ennen tulta.

[Mikko Maliniemi 5]

Kysymys: Kai kippari tuollaisessa tilanteessa painaa ne varvasjarrut pohjaan, vaikka tuntuukin ikävältä. Meinaan, jos selkeästi näkee että menee pitkäksi.

 

No, siinä vaiheessa, kun autokouluun menet, opit myös vesiliirron periaatteet ja että miksi ei pidä painaa jarruja lukkoon vesiliirrossa

 

Tuntuu mahdottomalta, että jarrut eivät auttaisi tuossa tilanteessa. Joten, olisiko sitten mahdollista, että rengas on puhjennut  ???

 

Mitä se yksi puhjennut rengas siinä vaikuttaa, jos vekotin on vesiliirrossa (siis jos se nyt ylipäätään oli vesiliirrossa)? Itseasiassa voisi kuvitella, että siitä voisi jopa olla apua vesiliirron suhteen jos rengas puhkeaa ---> veden päällä kantava pinta-ala pienenee ja rikkoontunut rengas voi jopa puhkoa sitä konetta kannattelevaa "kalvoa" veden päältä...

 

No, mitäpä minä näistä asioista tietäisin. Kunhan mietin ääneen

[Antti Salo 19]

Mistäköhän tuo Airbus tekee koneensa, paperistako?

Pitkälti samanlaisesta alumiinista se runko on kuin ah-niin-loistavassa MD-11:ssä.

 

Ei että mitenkään MD-11:tä väheksyisin, mutta pitääkö sitä Airbussia aina mollata?

[Tero Partanen 1]

Oma moukkamainen arvioni on edelleen, että kone ei saanut tuuliekstroja pois ilmanopeudesta ennen kosketusta (voi olla muuten aika haastava homma, mikäli tuulen voimakkuus on ollut suuri, jolloin sitä ekstraakin on melkoisesti) ja tuli hiukan ylinopeudella kosketuskohdan maastoon. A340 on tunnetusti pitkien siipiensä ansiosta taipuvainen floattaamaan, ja tätä efektiä varmastikin korostaa ylinopeus (koneessa kuin koneessa). Sitten ei tarvitakaan kuin se pitkälle mennyt kosketus (mahdollisesti vieläkin ylinopeudella) ja reilunlainen kerros vettä kiitotien päällä (vesiliirto, ainakin osittainen), ja tässä on lopputulos.

 

Ugh...

 

Tero