Nuorten purjelento MM Englannissa: Valokuvaaja kuoli purjekoneen alle

[Guest jkarjanl]

Pudonnut kopteri vei ilmeisesti kaiken kapasiteetin, koska tätä ei huomattu.

 

rec.aviation.soaring kertoo:

I hear from my Italian friends at the Junior's WGCs that the famous

soaring photographer Neil Lawson has died yesterday.

He was standing on the roof of his car, to get better pictures of the

finishing gliders. One of those gliders caught him.

 

Kisojen virallinen sivu: http://www.worldgliding2005.com/

OFFICIAL STATEMENT FROM THE BGA REFERENCE THE ACCIDENT YESTERDAY.

 

Accident at Husbands Bosworth – 9 August 2005

 

On the afternoon of 9 August, there was a collision between a glider and a man, adjacent to Husbands Bosworth airfield, where the 4th FAI Junior World Gliding Championships are being held.

 

The pilot was not physically injured but the other person, a member of the gliding community, was injured and taken by air ambulance to Queen’s Medical Centre, Nottingham. According to Leicestershire Constabulary, he was pronounced dead on arrival.

 

The accident is under investigation by the police and by the government’s Air Accident Investigation Branch. The event organisers and the British Gliding Association are assisting these teams in their investigations.

 

We understand that formal identification of the body has not yet taken place.

 

The accident site has been cordoned off by the authorities and, as a result, flying at the airfield is currently suspended.

 

Pete Stratten, the BGA Chief Executive said: “Our thoughts are with everybody affected by this very, very tragic accident.”

 

Myös Suomen joukkue selvitti asiaa muutamalla rivillä, löytyy www.pulinajakso.net ja http://www.ilmailuliitto.fi/index.php?mid=118

 

Ymmärtääkseni erittäin kokenut valokuvaaja (jossain tituleerattiin jopa "maailman parhaaksi purjelentovalokuvaajaksi") seisoi  auton katolla kuvaamassa. Purjekone tuli loppuliukua pinnoissa suurella nopeudella. Valokuvaaja kuoli sairaalassa, pilotille ei fyysisiä vammoja.

 

Edit: Kyseessä ilmeisesti tämä kuvaaja: http://www.whiteplanes.com/

[Janne Andersson 0]

Kaikkea sitä sattuukin. Harmi, että tuollainen lahjakkuus menettää henkensä rakastamaansa asiaa tehdessään. Perskeleen näyttäviä kuvia on ottanut.

[Joonas Häkkinen 0]

Huh, kyllä nyt sattuu ja tapahtuu ilmailussa aivan liikaa... Tässä on kyllä minusta pilotissa ollut vikaa. Ei sen omien siipien viemän tilan tarkkailu laskussa ole niin ylivoimainen tehtävä, ettei huomaisi miestä katolla. Ja noissa nopeuksissa se on vielä helppoa ja turvallista väistää ylösvedolla. Ikävää.

 

//basse

[Guest ADEs80s]

Huh, kyllä nyt sattuu ja tapahtuu ilmailussa aivan liikaa... Tässä on kyllä minusta pilotissa ollut vikaa. Ei sen omien siipien viemän tilan tarkkailu laskussa ole niin ylivoimainen tehtävä, ettei huomaisi miestä katolla. Ja noissa nopeuksissa se on vielä helppoa ja turvallista väistää ylösvedolla. Ikävää.

 

//basse

 

Liian lähellä laskeutuspaikkaa on ollut, jos siiven tönäisemäksi on joutunut. Olisiko kenties parempi hommata vähän putkea kameraan, niin voisi olla turvallisen etäisyyden päässä kuvaamassa. Itse en riskeeraisi henkeäni muutaman metrin takia. Samanlaiset kuvat saa vähän kauempaakin ja turvallisesta paikasta. Pata kattilaa soimaan

 

Ade

[Joonas Häkkinen 0]

Liian lähellä laskeutuspaikkaa on ollut, jos siiven tönäisemäksi on joutunut. Olisiko kenties parempi hommata vähän putkea kameraan, niin voisi olla turvallisen etäisyyden päässä kuvaamassa. Itse en riskeeraisi henkeäni muutaman metrin takia. Samanlaiset kuvat saa vähän kauempaakin ja turvallisesta paikasta. Pata kattilaa soimaan

 

En usko, että tällä kaverilla on pula kunnollisista kuvausvälineistä, jos kerta maailman parhaaksi tituleerattiin. Veikkaisin, että ei ole kameran takaa huomannut, tai on kuvannut toiseen suuntaan, lähestyvää konetta, tai sitten on tehnyt arviointivirheen.

 

//basse

[Guest ADEs80s]

Mutta kuten yllä mainitsin, liian lähellä laskeutumisaluetta. Siellä ollaan omalla vastuulla. Nimin. Purkkareita ilmaan lähetellyt ja pari kertaa läheltä piti juttua.

[Guest Sakari Pyörre]

Purjelentokisoissa tuollaisissa maissa, missä on vähänlaisesti metsää, kavereilla on mahdollisuus painaa ihan pintaan jo kilometrejä ennen maalia. Se onkin tehokkain tapa tulla loppumatka, tosin myös vaarallisin.

 

Teemun raportin mukaan monessa briefingissä on erikseen kielletty alittamasta kentän lähistöllä olevaa puhelinlinjaa. Niin että aika matalalta ne tulee. Lähestymisalue ei ole eikä voi olla yleisöltä suljettu.

[Harri Heikkilä 16]

Tämä on muuten varsin mielenkiintoinen aihe myös ilmailumääräysfetistille... 

 

Minimilentokorkeuksiksi ainakin täällä kotimaan kamaralla on määrätty 300 m (korkeimmasta esteestä 600 m säteellä) asutuskeskusten tiheästi asuttujen osien ja ulkosalle kokoontuneiden väkijoukkojen yläpuolella sekä 150 m (maan tai veden pinnasta) muualla.

 

Millä tavalla tämä sitten koskee purjelentäjää? Onko purjelentäjän sallittua tehdä kilpailuissa maaliintulo alle tuon 150 metrin korkeuteen muuttaa sitten nopeus korkeudeksi jonka jälkeen tehdä laskukierros ja lasku? Juupas vai eipäs?

 

Onko purjelentäjän sallittua ylipäätään lentää alle 150 m korkeudessa maan tai veden pinnasta jos aikeissa on muutakin kuin laskun tekeminen? Ja jos niin miksi?

 

/Harri  8)

[Guest ADEs80s]

Tämä on muuten varsin mielenkiintoinen aihe myös ilmailumääräysfetistille... 

 

Minimilentokorkeuksiksi ainakin täällä kotimaan kamaralla on määrätty 300 m (korkeimmasta esteestä 600 m säteellä) asutuskeskusten tiheästi asuttujen osien ja ulkosalle kokoontuneiden väkijoukkojen yläpuolella sekä 150 m (maan tai veden pinnasta) muualla.

 

Millä tavalla tämä sitten koskee purjelentäjää? Onko purjelentäjän sallittua tehdä kilpailuissa maaliintulo alle tuon 150 metrin korkeuteen muuttaa sitten nopeus korkeudeksi jonka jälkeen tehdä laskukierros ja lasku? Juupas vai eipäs?

 

Onko purjelentäjän sallittua ylipäätään lentää alle 150 m korkeudessa maan tai veden pinnasta jos aikeissa on muutakin kuin laskun tekeminen? Ja jos niin miksi?

 

/Harri  8)

 

Itse kuvittelin aikaisempien viestien perusteilla, että kuvaaja olisi ollut laskeutumisalueella kuvaamassa ja siellähän sopii pitää silmät auki. Jos tosiaan on niin, että onnettomuus on tapahtunut lähestymisalueella eli kenttä alueen ulkopuolella, ihmettelen kyllä tosiaan noita käytettyjä korkeuksia. Kai niillä sitten kisoissa on eri säännöt kuin muuten tavallisesti. Laskukierros on ainut paikka, missä normaalisti sitten tullaan alle sallittujen korkeuksien. Myös erikseen suljetut, taitolennossa käytettävillä alueilla voidaan sallia matalemmat lentokorkeudet, mutta sinnehän ei sitten kenenkään kuuluisi päästä.

 

Ade

[Erkki Mikola 1]

rec.aviation.soaring-ryhmän threadistä löytyy tällainenkin Neil Lawsonin ottama kuva.

http://www.whiteplanes.com/gliders/gliders23.htm

Eli kyllä hän varmasti tiesi, että maalia lähestyvä purjekone voi kilpailussa tulla tosi matalalla.

[Guest Sakari Pyörre]

150 metrin minimilentokorkeus on (kai?) määritelty sen takia, että ilma-alus ei aiheuttaisi vaaraa moottorihäirion tai muun ongelman sattuessa.

 

Purjelentäjällä on aina mielessä laskun tekeminen alle 150 metrin korkeudessa. Silloin on jo laskupaikka tiedossa, ja sinne pääsee turvallisesti. Alle 150 metrin korkeudesta ei yleensä enää pääse ylös jatkamaan lentoa.

 

Kisoissa yritetään laskea maalilinjan yli suoraan. Se, joka vetää ylös maalilinjan jälkeen, on oikeastaan arvioinut tilanteen väärin ja menettää sekunteja.

 

Kilpailuissa lopun ajaminen pinnassa on oikeastaan turhaa. Maali voidaan määrittää myös kauemmas, esim maaliympyränä 2 kilometrin säteellä kentästä. Samalla kannattaa määrätä minimimaalintulokorkeus, esim 150 metriä. Asko Pankka käytti tällaista maaliintulomenetelmää kisajohtajana pari vuotta sitten.

 

Maalia kentällä suositaan ainakin seuraavista syistä:

1. Voidaan laskea alustavat tulokset. Tämä on sikäli älytöntä, että loggereista voi laskea tulokset parin minuutin sisällä siitä, kun loggerit tuodaan toimistoon.

2. Maaliintulot ovat näyttäviä. Purjelento ei ole mikään yleisölaji. Oikeastaan ainoat hetket, jolloin yleisö mitään näkee, ovat hinaukset ja maaliintulot. On se vaan komeaa, kun koneet tulevat rykelmässä, aivan pinnassa, veden roiskutessa.

 

 

[Matti Huoviala 84]

Harmillinen juttu, etenkin kun kyseessä oli sekä arvostettu kuvaaja että nuori kilpailu-uraa aloitteleva purjelentäjä.

Muutamia juttuja kuitenkin haluaisin tuoda esille.

Ei ole tarkkaan sanottu, onko kyseessä ollut suoraan laskuun tuleva kone (straight in), vaiko ns. maaliintuloa tekevä ja siitä ylösvedon kautta laskuun tuleva kone. Ilman tietoja tästä seikasta, on vähän vaikea alkaa sanomaan, kumpi oli aiheuttamassa tapahtumaa enemmän. Lisäksi ei taida olla tiedossa sekään, missä tarkkaan ottaen Lawson oli sijoittuneena törmäyshetkellä.

Ainakaan r.a.s ei noita tietoja kertonut.

 

Maaliintuloista, joita myös räimäisyksi kutsutaan, muutama sana.

Oli metsää tai ei, ei pinnoissa lujaa ajaminen ole mitenkään tehokasta tai tavoiteltavaa purjekoneilla kilpailutehtävältä palatessa. Tuo tehdään lähes poikkeuksetta siksi, että on ylimääräistä korkeutta, jonka voi työntää nopeudeksi. Tämä lujaa matalalla ajaminen on lisäksi usein ihan hauskaakin ja lienee useimmiten suurin syy näin toimimiseen.

Kilpapurjelennossa kun yritetään useimmiten olla nopeita annetulla tehtävällä, niin näitä pintaan työntämisiä ei oikeasti pitäisi tulla juuri muutoin kuin poikkeuksellisissa oloissa, joissa loppuliu'un aikana korkeus ei hupene odotetulla tavalla. Ylimääräisen nopeuden tarvitseman korkeuden hankkiminen kun lähes aina vie enemmän aikaa kuin muutaman kilometrin matkan lujaa ajamalla saa voitettua. Purjekoneen tyypillinen liukunopeus on 120kmh tietämillä, ja ajelemalla loppuliu'usta esimerkiksi viimeiset 8 km kaksi kertaa suuremmalla nopeudella puolittaa tuon tarvittavat 4 minuuttia kahteen minuuttiin. Koneesta riippuen tarvittava lisäkorkeus jotta voidaan ajella lujempaa, on 100-200m enemmän kuin hitaammin ajaessa. Kyseisen korkeuden hommaaminen esim kaartamalla maksaa tietenkin noston voimakkuudesta riippuen 1-3 minuuttia. Tästä voi mietiskellä, miten tehokasta on tuo pinnoissa tuuppiminen vne taulussa. Kivaa se usein on. Loppuliukua nykykalustolla ajellaan tietenkin kelistä riippuen, mutta tyypillisesti ainakin viimeiset 30km juuri tätä kentälle(maaliin) päättyvää liukua.

Loppuliukua tekemällä ei enää voiteta yhtään kisapäivää, mutta päivän voi kyllä pilata siinä. Minuutin kaksi hitaampana toki häviää päivävoittajalla tavallisesti jokusen kymmenen pistettä.

Puhtaasti järkevällä loppuliulla eli parhaalla liukunopeudella tai sään salliessa jonkin verran suuremmallakin ajettuna loppuliuku ei yleensä anna juurikaan mahdollisuutta ajella viimeisiä kilsoja lujaa pinnoissa, tilanne on useinkin vain v-mäisen jännittävä viimeiset 5 km siitä, pääseekö yleensä kentälle/maaliin korkeuden ollessa jo selvästi laskukierroskorkeuden alapuolella. Korkeusmarginaalit tuovat varmemman maaliinpääsyn ja maksavat aikaa, jonka sitten voi muuttaa enemmän hauskuudeksi (nopeudeksi) loppukilometreillä. Riskinsä kummassakin, toisella voi jäädä vajaaksi, toisella on aika varmasti hävinnyt aikaa ennen suuria nopeuksia ja räiminnässä on aina omat vaaran paikkansa.

Minä uskoisin tietäväni, kumpaakin on tullut koettua jokusen kerran.

 

Vuodatuksen yleisempi tarkoitus oli tuoda esille se, että lujaa pinnoissa ajamiselle ei oikeasti ole kestäviä perusteita.

-M-

 

Edit: S Pyörre taisi samaa sanoa lyhyemmin kun laadin tätä...

[Kimmo Wjuga 1]

Sen verran minäkin lusikkaani tähän soppaan tungen, että kerrankin tällä forumilla puhutaan asiaa. Ja tuota räimimistä olen räyskälässä ihmetellyt useasti. Eli miksi ihmeessä? Ja että miksi ja miten ihmeessä tuollainen voi olla purjekoneille sallittua? Vai osuiko jopa niin arkaan paikkaan, että se ei ole sallittua, mutta tottahan purjekoneella voi niitä sääntöjä "oikoa" jos ei kiinni jää... Tuossa teille hyvä aasinsilta tuohon turvallisuuskulttuuriin.

Esim. räyskälässä kun seuraa noita räimimisiä, niin niissä tullaan tyypillisesti perkuleen lujaa ja kaukaa suoraan kentän päältä. Ja esim. räyskälässä (joka taitaapi olla yksi pohjoismaiden vilkkaimpia pusjelentokeskuksia) en mitään typerämpää ja turhempaa tapaa keksi turvallisuutta vaarantaa... Siellä on yleensä kentän päällä ilmassa

- laskuvarjoilijoita

- moottorikoneita

- muita purjekoneita

- ja muita liitimiä...

Ja tuosta kun sitten joku 5000 tunnin purjelentäjäherkkusieni, jolle ei vaan voi mitään sattua, ampuu halki, niin... no. miettikää. Asettukaa vaikkapa sen laskuvarjoilijan asemaan siihen 100 metriin ja miettiikää haluaisitteko niitä räimijöitä sinne?

Eli ihan vaan omana mielipiteenäni sanon, että nuo matalat räimäisyt kentän halki on typerintä turvallisuuden vaarantamista mitä voisi keksiä... varmaan hauskoja ne on, mutta siksi että jokin on hauskaa, ei sen mielestäni pitäisi sallia turvallisuudella leikkimistä.

Niin ja jos sääntöfetiseistä puhutaan, niin noihin Harrin esittämiin kysymyksiin voi kaikkiin vastata, että mikään noista ei ole sääntöjen puitteissa sallittua.

OPS M1-6 määrää lentopaikkojen käytöstä ja käskee noudattamaan paikallismääräyksiä. RäPyssä (paikallismääräys) käsketään kierroskorkeudeksi 900-1500ft msl. Eli jos nuo koneet on laskuun tulossa, niin sitä räimäisyä ei saisi tehdä. Jos vetoaa ettei ole laskuun tulossa, vaan vetää taas ylös ja liittyy vasta sitten kierrokseen, niin minilentokorkeudet rajoittavat (OPS M1-1). Ja itseasiassa kisoissahan jos on yleisöä, niin sepäs taitaa vielä olla se 300m rajoitus... eli tekee tuon räimimisen ikäänkuin vielä törkeämmäksi ku lähdetään siinä väkijoukon yllä kikkailemaan.

Edellisistähän saa tietty poiketa hätätilanteessa, mutta no... eipä nuo oikein hätätilanteiksi mene (paitsi ellei sitten mokata... niinku esim. kolkata jotakuta auton katolla olevaa).

Ihan vaan pointtina tässäkin jutussa olisi se, että mielestäni vaikka ilmailu on kuinka kivaa ja siinä saa vauhtia ja jännitystä, niin se raja pitäisi mielestäni vetää siihen, missä aletaan vaarantaa muita ilmailijoita oman huvin kustannuksella. Olisihan se vissiin kivaa räimiä... käynyt itselläkin muutaman kerran mielessä, mutta joka kerta olen toisin päättänyt, ku noilla valvomattomilla kentillä missä ei vaan voi varmasti tietää missä kaikki liikenne menee, on tuollainen säätäminen hieman turhan riskialtista.

Eli arviointivirheitä ja vaaratilanteitahan voi ilmailussa oikeasti sattua ja sattuukin (onpa itsellekin sattunut, niin lentokoneilla kuin laskuvarjolla...), mutta niiden tahallinen aiheuttaminen on mielestäni törkeää. Sitä mieltä minä olen turvallisuudesta ja sääntöjen noudattamisesta tätä nykyä...

 

Kimmo

 

ps. tarkoituksena ei ole mitenkään mollata purjelentäjiä. Ihan ok puuhaa (vaikkakin tajuttoman tylsää), mutta tietyt temput silti voisi aina jättää tekemättä (vaikkakaan räyskälässä noista ei kiinni jää... miksei kukaan räimi noin malmilla?)

[Guest Sakari Pyörre]

Räyskälässä ei räimitä.

 

Kimmon kirjoituksesta sai sellaisen virheellisen kuvan, että Räyskälässä holtittomat purjelentäjät toistuvasti ja useasti vaarantavat lentoturvallisuutta. Näin ei ole. Kisojen ulkopuolella laskut ja laskukierrokset tehdään Räpyä olosuhteisiin soveltaen.

 

Erityisesti laskuvarjohyppääjiä ei "ammuta halki".

 

Rikkomuksista jää kiinni. Esim allekirjoittanut kävi muutama vuosi sitten Ilmailulaitoksella asti selvittämässä, miksi olin laskeutunut radalle 30 ("hallilasku") kun hinaustoiminta oli radalta 26. Laskukierros kuitenkin oli normaali, ei ollut kyse mistään räimäisystä. Normaalisti sääntöjen rikkomukset toki selvitetään kentällä.

 

Purjelentokilpailuissa toimitaan näin:

Aamulla on briefing. Briefingissä selvitetään mm. laskuuntulomenetelmät. Kun on käytössä maalilinja kentällä, suositellaan aina suoraan laskua. Ylösvetokuvio selvitetään myös (minne kaarretaan ylösvedon jälkeen, minne laskeudutaan). Näistä määräyksistä poikkeaminen on rike, joka johtaa sakkopisteisiin. Jos on kyse lisäksi lentosääntöjen rikkomisesta, siihen on oma korjausmekanisminsa.

Maaliintuloaikaan (joka on varsin tarkoin ennustettavissa) muu liikenne pyritään häätämään pois. Erityisesti laskuvarjohyppääjät eivät hyppää tuohon aikaan. Yhteistoiminta on sujunut hyvin.

Yksittäiset, myöhemmin maaliin tulevat purjekoneet synkronoidaan radiolla muuhun liikenteeseen.

 

Räpyyn pitäisi varmaan lisätä ohjeet toiminnasta purjelentokilpailujen aikaan.

 

Englannissa sattuneeseen tapaukseen en ota kantaa syyllisyysmielessä. Kolme mahdollisuuttahan siinä on: lentäjän tuottamus, maassa olijan virhe tai sitten silkka vahinko. Kai sen joku viisas jossain joskus kertoo.

 

Kiitos Kimmolle, kun et halunnut mollata purjelentäjiä.

[Kimmo Wjuga 1]

Myönnettäköön, että hieman näpäyttävään sävyyn tuon rustasin, mutta ihan pointilla Mut tosiaan se pointti tossa on, että edes kisoissa ei pitäisi räimiä, koska se SM-, tai EM- tai ehkä jopa MM-kulta ja se valtava kansansuosio, kuuluisuus ja ne kaikki ansaitut miljoonat eivät silti saisi mielestäni antaa syytä sille.

Tosin esim. tuossa EM-kisojenkin aikana laskuvarjoilijathan venasivat maassa. Jos syitä ihmetellään, niin siitähän ne palaavat koneet ampui päältä, matalalta ja lujaa...

Ja laskuvarjoilijatkaan ei ole niinkään ongelma, kun siellä tiedetään, että kun on kisat, niin on turvallisinta pysyä maassa. Mutta mitäs jos joku ulkopuolinen sattuu paikalle? Joku, joka on lukenut LDG-kartan ja elää siinä uskossa, että muutkin lentävät kuten siinä sanotaan. Ja sitten sieltä joku kisaaja ampuu miten sattuu sekuntien säästämiseksi...

Eli voisiko olla joku helppo ratkaisu laittaa se maali vaikka jonnekin huitsin kuuseen kauemma kentästä, tms?

[Hannu Niemi 1]

Kai sitä pitäisi pitää suunsa kiinni, mutta...

 

Voisivathan ne laskuvarjohyppääjätkin sitten hypätä vaikka sinne 20 km päähän Ihan samahan se on, nouseeko se kone siinä kentän päällä vai missä.

 

Ihan samat ongelmat siinä molemmilla olisi, kun ei ole moottoria ja kentälle pitäisi tulla. Vai tarkoitatko, että ehdoin tahdoin ajatettaisiin kaikki koneet peltoon, joka ei liene omiaan myöskään parantamaan lentoturvallisuutta? Ja kyllähän nuo purjelentokilpailut ovat asia, jonka soisi jotenkin myös "vierailevien tähtien" ottavan huomioon... Maaliintulot myös ilmoitetaan kentän taajuudella, joten eivät ne "ihan yllättäen suhaa siitä" maaliin. Ja usein pilotti vielä kertoo miten laskee (suoraan/vetää ylös).

 

Onhan tätä maaliympyrää kokeiltu ja käytetty, mutta kyllä siinäkin omat riskinsä ovat, jos päästään maaliin muttei kentälle. Ja jos siihen laitetaan minimikorkeus, niin sitten joku onneton (lue: minä ) kelailee niitä puuttuvia meterejä matalissa vähän ennen linjaa ja muut tulevat tuhatta ja sataa siitä samasta kohtaa :/

 

Joissain tilanteissa se ylösveto on ainoa mahdollinen toimintatapa, vaikkapa kun baanan pään tasalla on korkeutta 100 m ja nopetta 200+ km/h (riippuen miten loppuliuku on sujunut). Toki loppuliukuun lähtöpäätös on silloin ollut "myöhässä", mutta voihan siinä viimeisen 20-50 km matkalla tapahtua melkoisia muutoksia liukupolulla kumpaankin suuntaan (eli toisaalta niitä varakorkeuksiakin mielellään vähän pitää). Mutta ehkäpä pitäisi sitten jarruilla pudottaa korkeutta (ja nopeutta), mikä taas heikentää kilpailijan suoritusta. Eli laitetaan tuonne yleisurheiluunkin nopeusrajoitus, jolla saa tulla maaliin?

 

Ihan toinen juttu on sitten nämä "älyttömät" räimimiset, joissa mennään ihan pinnassa (esim. alle 10 m), niitä en puolustele. Mutta säällisesti tehden ja kilpailuissa annettuja kuvioita noudattaen en näe niitä nyt suurimmaksi turvallisuusriskiksi ilmailussa. Ei kai laskuvarjokisojenkaan aikana muu liikenne voi lentää aivan "normaalisti"?

 

t. hannu, jonka olisi varmaan ollut parempi vaan nukkua

[Kimmo Wjuga 1]

Kai sitä pitäisi pitää suunsa kiinni, mutta...

 

Voisivathan ne laskuvarjohyppääjätkin sitten hypätä vaikka sinne 20 km päähän Ihan samahan se on, nouseeko se kone siinä kentän päällä vai missä.

 

Ihan samat ongelmat siinä molemmilla olisi, kun ei ole moottoria ja kentälle pitäisi tulla. Vai tarkoitatko, että ehdoin tahdoin ajatettaisiin kaikki koneet peltoon, joka ei liene omiaan myöskään parantamaan lentoturvallisuutta? Ja kyllähän nuo purjelentokilpailut ovat asia, jonka soisi jotenkin myös "vierailevien tähtien" ottavan huomioon... Maaliintulot myös ilmoitetaan kentän taajuudella, joten eivät ne "ihan yllättäen suhaa siitä" maaliin. Ja usein pilotti vielä kertoo miten laskee (suoraan/vetää ylös).

 

Onhan tätä maaliympyrää kokeiltu ja käytetty, mutta kyllä siinäkin omat riskinsä ovat, jos päästään maaliin muttei kentälle.

 

Niin... ei kai noissa kisoissa maalina kuitenkaan maa ole? muutenhan siinä räimäisyssä kannattaisi suoraan raapaista maata.

Voisihan maali olla vaikka siinä missä kone liittyy kierrokseen? Siihen sopii tulla miten lujaa tahansa, mutta siinä on se, että silloin tosiaan muu liikenne osaisi ennakoida tuon koneen käyttäytymisen ja se myös jättäisi muulle liikenteelle tilaakin.

Tai sitten tosiaan sinne kauemma laitettuna se maali ajaa saman asian. Ja luulisi sitä kentälle sieltä maalin jälkeenkin pääsevän, koska kaipa niitä nostavia voi löytää muualtakin kun kisareitiltä Eli siis fiksu kaveri huolehtii että pääsee vielä maalin jälkeenkin kentälle, kun ei kai säännöt kuitenkaan vaadi, että se kone sinne jonnekin peltoaukeelle räpsäytetään...  Tosin eikös niitä purjekoneita muutenkin aina tuppaa räpsähtelemään peltoihin... Sitähän ne putkivaimotkin aina räyskälässä manaa, et siellä pitää roikkua ja tuntitolkulla ootella, et soittaako se ukko jostain huitsin kuusesta vai eikö soita... 

(on se kiva, et koko perhe pääsee osallistumaan isin harrastuksiin...  8) )

No joo... niin ja jos jotain asiallista vielä yrittää sanoa, niin se radio on ihan kiva juttu, mutta tuollahan voi tosiaan olla myös radiotonta liikennettä, eli sekään ei paljon auta...

No joo... mut mie vaikenen aiheesta. Ei tää kuitekaa ainoo, eikä suurin epäkohta oo ilmailussa tuon turvallisuuden kohilla. Mut pointti vaan on taas se, että lennelkäähän ny silti varovasti!  (ja jättäkää se sählääminen niille, joilta se onnistuu luonnostaan... esim. mulle [ja tästä aiheesta ei sit sen enempää]  )

 

turvallisia lentoja toivottelee

kimmo

 

[Guest Sakari Pyörre]

Yksi pikku juttu vielä... yksittäinen kisapilotti ei keksi maaliintulomenetelmää. Se ennetaan briefingissä. Kisaorganisaatio, lähinnä kisajohtaja, määrittelee maalin ja maaliintuloproseduurin. Proseduurista ei saa poiketa, mm turvallisuussyistä.

 

Jos maaliksi on määritelty tietty linja kentällä ja minimikorkeudeksi 0, silloin tullaan suoraa pitkää liukua maaliin. Kaikki tulevat.

 

(Edelleen, tällä ei ole suoraa yhteyttä Englannissa sattuneeseen. Kisajohtaja ei määrää ajamaan kohtuuttoman alhaalla.)

 

Maali ei ole maa. Maali on virtuaalinen portti tai sylinterin seinäpinta. Maaliin saapuminen tarkistetaan GPS-loggerista.

 

Kimmo on kysellyt keinoja välttää ongelmia muun liikenteen kanssa. Keinoja on ainakin kolme:

1. Maaliympyrän käyttö.

2. Pysyväisohjeiden tarkistaminen lentokilpailujen osalta.

3. Muun liikenteen rajoittaminen NOTAMilla.

 

Viimeinen ainakin on pätevä keino, kaikki lentäjäthän selvittävät NOTAMit ennen matkalentoja.

[Tero Knuth 0]

kaikki lentäjäthän selvittävät NOTAMit ennen matkalentoja.

 

Joku saattaisi olla jopa sitä mieltä, että niihin olisi syytä tutustua ennen jokaista lentoa, ettei käy vaikka näin: http://www.flightforum.fi/discussion/index.php/topic,42687.0.html

 

-Tero-

[Teemu Hiltunen 0]

Sen verran minäkin lusikkaani tähän soppaan tungen, että kerrankin tällä forumilla puhutaan asiaa. Ja tuota räimimistä olen räyskälässä ihmetellyt useasti. Eli miksi ihmeessä? Ja että miksi ja miten ihmeessä tuollainen voi olla purjekoneille sallittua? Vai osuiko jopa niin arkaan paikkaan, että se ei ole sallittua, mutta tottahan purjekoneella voi niitä sääntöjä "oikoa" jos ei kiinni jää... Tuossa teille hyvä aasinsilta tuohon turvallisuuskulttuuriin.

Esim. räyskälässä kun seuraa noita räimimisiä, niin niissä tullaan tyypillisesti perkuleen lujaa ja kaukaa suoraan kentän päältä. Ja esim. räyskälässä (joka taitaapi olla yksi pohjoismaiden vilkkaimpia pusjelentokeskuksia) en mitään typerämpää ja turhempaa tapaa keksi turvallisuutta vaarantaa... Siellä on yleensä kentän päällä ilmassa

- laskuvarjoilijoita

- moottorikoneita

- muita purjekoneita

- ja muita liitimiä...

Ja tuosta kun sitten joku 5000 tunnin purjelentäjäherkkusieni, jolle ei vaan voi mitään sattua, ampuu halki, niin... no. miettikää. Asettukaa vaikkapa sen laskuvarjoilijan asemaan siihen 100 metriin ja miettiikää haluaisitteko niitä räimijöitä sinne?

Eli ihan vaan omana mielipiteenäni sanon, että nuo matalat räimäisyt kentän halki on typerintä turvallisuuden vaarantamista mitä voisi keksiä... varmaan hauskoja ne on, mutta siksi että jokin on hauskaa, ei sen mielestäni pitäisi sallia turvallisuudella leikkimistä.

Niin ja jos sääntöfetiseistä puhutaan, niin noihin Harrin esittämiin kysymyksiin voi kaikkiin vastata, että mikään noista ei ole sääntöjen puitteissa sallittua.

OPS M1-6 määrää lentopaikkojen käytöstä ja käskee noudattamaan paikallismääräyksiä. RäPyssä (paikallismääräys) käsketään kierroskorkeudeksi 900-1500ft msl. Eli jos nuo koneet on laskuun tulossa, niin sitä räimäisyä ei saisi tehdä. Jos vetoaa ettei ole laskuun tulossa, vaan vetää taas ylös ja liittyy vasta sitten kierrokseen, niin minilentokorkeudet rajoittavat (OPS M1-1). Ja itseasiassa kisoissahan jos on yleisöä, niin sepäs taitaa vielä olla se 300m rajoitus... eli tekee tuon räimimisen ikäänkuin vielä törkeämmäksi ku lähdetään siinä väkijoukon yllä kikkailemaan.

Edellisistähän saa tietty poiketa hätätilanteessa, mutta no... eipä nuo oikein hätätilanteiksi mene (paitsi ellei sitten mokata... niinku esim. kolkata jotakuta auton katolla olevaa).

Ihan vaan pointtina tässäkin jutussa olisi se, että mielestäni vaikka ilmailu on kuinka kivaa ja siinä saa vauhtia ja jännitystä, niin se raja pitäisi mielestäni vetää siihen, missä aletaan vaarantaa muita ilmailijoita oman huvin kustannuksella. Olisihan se vissiin kivaa räimiä... käynyt itselläkin muutaman kerran mielessä, mutta joka kerta olen toisin päättänyt, ku noilla valvomattomilla kentillä missä ei vaan voi varmasti tietää missä kaikki liikenne menee, on tuollainen säätäminen hieman turhan riskialtista.

Eli arviointivirheitä ja vaaratilanteitahan voi ilmailussa oikeasti sattua ja sattuukin (onpa itsellekin sattunut, niin lentokoneilla kuin laskuvarjolla...), mutta niiden tahallinen aiheuttaminen on mielestäni törkeää. Sitä mieltä minä olen turvallisuudesta ja sääntöjen noudattamisesta tätä nykyä...

 

Kimmo

 

ps. tarkoituksena ei ole mitenkään mollata purjelentäjiä. Ihan ok puuhaa (vaikkakin tajuttoman tylsää), mutta tietyt temput silti voisi aina jättää tekemättä (vaikkakaan räyskälässä noista ei kiinni jää... miksei kukaan räimi noin malmilla?)

 

No tässä kun kerran purjelentäjiä arvostellaan niin hyppääjäthän ei koskaan räimi tai tee muuta typerää eihän? Aikalailla tuntuu tapahtuvan noita pienempiä onnettomuuksia hyppääjille kun vertaa, tosin hyppyjäkin tehdään enemmän kuin lentoja mutta...

Monetkohan nilkat on tänäkin kesänä jo murrettu.

 

Purjelentäjäherkkusieni 

[Jari Kaskelin 225]

Mitäs jos maalilinjalla olisi myös alarajakorkeus?

Et olisi maalissa, ellei korkeuteutesi olisi vähintään 200 metriä. Nyt korkeudet riittäisivät kunnon laskukierrokseen ja riski lyhyeksi jäävään loppuliukuun pienenisi merkittävästi.

Riman alittajat saisivat niin tuntuvan aikasakon, että riittävä korkeus kannattaa kerätä nostossa.

 

Loppuliku on kuitenkin niin näyttävän näköistä että kivaa, että tuskin sääntömuutos menisi ihan helposti lävitse.

[Hannu Niemi 1]

Mitäs jos maalilinjalla olisi myös alarajakorkeus?

Et olisi maalissa, ellei korkeuteutesi olisi vähintään 200 metriä. Nyt korkeudet riittäisivät kunnon laskukierrokseen ja riski lyhyeksi jäävään loppuliukuun pienenisi merkittävästi.

Riman alittajat saisivat niin tuntuvan aikasakon, että riittävä korkeus kannattaa kerätä nostossa.

 

Loppuliku on kuitenkin niin näyttävän näköistä että kivaa, että tuskin sääntömuutos menisi ihan helposti lävitse.

 

Ja sitten kun ollaan justjust hilkulla päästä/jäädä vajaaksi, konetta hivutellaan sakkauksen rajamailla siellä 200 m viivan yli/ali.

 

Tulee vähän kiire oikaista, jos tuossa joutuu esim. kierteeseen.

 

Ero siitä saatko nopeus/matkapisteet on sen verran iso, että yrittää on lähes pakko.

 

Nykyisillä säännöillä maasto toimii "riittävänä" pelotteena useimmiten kaikkein tyhmimmille yrityksille...

 

Sitten jos viivaa hivutetaan ylemmäs, päästään pian tilanteeseen, että esim. pivikorkeus saattaa jäädä alle maaliviivan korkeuden (isot pojat kertoo, että kerran on käännepiste käyty kuvaamassa muistaakseni alle 400 m pilvirajassa).

 

t. hannu

[Kimmo Wjuga 1]

No tässä kun kerran purjelentäjiä arvostellaan niin hyppääjäthän ei koskaan räimi tai tee muuta typerää eihän? Aikalailla tuntuu tapahtuvan noita pienempiä onnettomuuksia hyppääjille kun vertaa, tosin hyppyjäkin tehdään enemmän kuin lentoja mutta...

Monetkohan nilkat on tänäkin kesänä jo murrettu.

 

Purjelentäjäherkkusieni 

 

Lue pointti: on eri asia olla vaaraksi itselleen vs. muille... Jos asia pitää toisin kääntää, niin se varjolla koukuttaja tietää omat riskinsä ja varjoilla on koukuttajille varattu erikseen oma laskeutumisalue (esim. räyskälässä tai hangossa on bleidit). Purjelentäjillä on tapana räimäistä koko kentän halki...

Voisihan purjekoneetkin tehdä vaikkapa matalalähestymisen kiitotien linjassa, sekin on ihan ok. Mutta ei se, että mennään kaikkia liikennesääntöjä vasten...

[Kimmo Wjuga 1]

Ja sitten kun ollaan justjust hilkulla päästä/jäädä vajaaksi, konetta hivutellaan sakkauksen rajamailla siellä 200 m viivan yli/ali.

Tulee vähän kiire oikaista, jos tuossa joutuu esim. kierteeseen.

 

Ero siitä saatko nopeus/matkapisteet on sen verran iso, että yrittää on lähes pakko.

 

Nykyisillä säännöillä maasto toimii "riittävänä" pelotteena useimmiten kaikkein tyhmimmille yrityksille...

 

Sitten jos viivaa hivutetaan ylemmäs, päästään pian tilanteeseen, että esim. pivikorkeus saattaa jäädä alle maaliviivan korkeuden (isot pojat kertoo, että kerran on käännepiste käyty kuvaamassa muistaakseni alle 400 m pilvirajassa).

 

Ei kannata sakkauksen rajoilla sinnitellä. Lennä ennemmin parhaan liidon nopeutta. Pääset nopeammin eteenpäin ja vähemmällä korkeuden menetyksellä. Jos tuossa tilanteessa kierteeseen ajat, niin se on niinsanottua luonnon valintaa. Eli jatkoksi tuonne: www.darwinawards.com

Erona siihen saako matka- vai nopeuspisteitä on ihan sama. Ensin mietitään turvallisuutta. Jos lennät turvallisesti ja joku toinen samalla ohittaa sinut (myös edelleen järkevästi lentäen) on hän silloin lentänyt paremmin... ja voittaa, mutta eikös siitä ole kyse?

Ja tietty jos pilvet on niin matalalla, ettei turvallisesti voida lentää, niin onko tosiaan niin, että purjelennossa kisat pidetään silti? Ja sinne keleihin tungetaan silti? Aika kummaa... itse en ainakaan purjekoneella lähde taivaalle, ellei keli näytä siltä, että takaisin pääsee ilman pinnoissa räimimistä, tai muuta. Sama pätee myös moottorikoneella ja laskuvarjolla lentelyyn. Ei sinne taivaalle pidä lähteä ellei kelit näytä turvallisilta. Näistäkin taidettiin puhua kurssilla..?

Eli ei se 200m alaraja ole mikään huono idea. Siihen pääsee aina. Jossei, niin silloin ei pidä lentää... Tällöin olisi ilmatilajakokin selvä.

 

Kimmo

 

ps. Summana aika hurjaa tekstiä purjelentäjiltä. Vaaditaan 200m korkeus kentälle tuloon ja heti valitellaan, että kone voi mennä kierteeseen... omituista... luulisi sen maaston tosiaan olevan riittävä pelote, mutta ei nähtävästi

[Guest Sakari Pyörre]

Räyskälässä ei räimitä.

 

Kimmon kirjoituksesta saattoi saada sikäli virheellisen kuvan, että purjelentäjät toistuvasti ja piittaamattomasti rikkoisivat sääntöjä ja vaarantaisivat muiden ihmisten hengen. Näin ei kuitenkaan tapahdu. Kilpailumaaliintuloja ei tehdä kuin kilpailuissa. Niitä ei edes harjoitella.

 

Purjelentokilpailut ovat tarkkaan säädeltyä toimintaa, joissa lentäjille annetaan tiukat ohjeet siitä, miten toimitaan, erityisesti maaliin tullessa ja laskeuduttaessa.

 

Lentosääntöjä ei rikota. Tätä en kuitenkaan voi perustella lentosääntöjen tuntemuksellani, vaan sillä logiikalla, että kun kisoja lennetään maailmanlaajuisesti samoilla säännöillä, normaaleja maaliintuloja ei ole missään (tietääkseni) kielletty lentosääntöjen vastaisina.