Koneiden päätteet - Mitä väliä?

[Antti Salo 19]

Osaako joku viksumpi sanoa mitä suurta merkitystä koneen tyypin lopussa olevalla kahdella viimeisellä kirjaimella on? (esim. 757-2Q8 / 757-204)

 

Sen tiedän, että Boeingin koneissa nuo kirjaimet kertovat koneen alkuperäisen tilaajan, mutta mikä idea sen systeemin takana oikein on?

 

Airbussilla on myös käytössä nuo kummalliset päätteet, mutta busseissa nuo eivät taida tulla tilaajasta. Esim. Finnairilla A320 sarjan koneissa on eri koodit, ja samoin oikeastaan kaikkialla. Mistä nuo päätteet sitten tulevat Airbussilla? Onko A319-131:ssä ja A319-112:ssa paljonkin eroa?

[Guest mazze]

Tai sessnoissa pääte SP tai N... Ei hjummarra...

[Lauri Huima 2]

Terve!

 

Boeing tosissaan käyttää tuota "asiakaskoodia", mistä selviää ainoastaan koneen ensimmäinen tilaaja esim. Q8=ILFC tai 04=Britannia Airways. Listaus aloitettiin 1950-luvulla, kun Pan Am tilasi 707:ja. Numero 1 olisi ollut loogisesti Pan Amin koodi, mutta tilattu 707 oli sarjaa -120, joten koodista tuli 21 ja listaa jatkettiin aina 99:iin saakka, minkä jälkeen käytettiin numerot 01-20. Listaa on vain jatkettu uusien yhtiöitten mukaan ja numeroitten tilalla on jouduttu käyttämään kirjaimia.

 

Airbussilla kaksi viimeistä numeroa merkitsevät ihan muuta. Keskimmäinen numero kertoo, minkä valmistajan moottorit koneessa on (0=GE, 1=CFM, 2=PW, 3=IAE, 4=RR). Viimeinen numero kertoo, minkä "tasoinen" moottori on. Mitä korkeampi luku on, sitä uudempi versio se on moottorista. Esim. A320-214 on A320-200 -sarjaa, CFM:n moottorit, CFM56-5B4 -versio. A320-211 on sama, mutta versio on CFM56-5A1. Toinen esimerkki: A321-232 on A321-200 -sarjaa, josta löytyy IAE:n moottorit. Moottorin version on V2533-A5. Tai vastaavasti A330-343 on A330-300 -sarjaa, josta löytyy RR:n Trent 772B-60 -mottorit.

 

 

Lauri Huima

[Antti Salo 19]

Kiitos Lauri hyvästä selityksestä. Nyt hjummartaa paremmin!

Eli Finnairin A321:sissä (A321-211) on vanhemmat moottorit kuin 320:sissä (A320-214).

 

Muuten vähän offtopiccina: Osaako joku sanoa mitä eroja A320-100/200:lla on? Tiedän kyllä että A320-100:ssa ei kuuluisi olla winglettejä, mutta joissain A320-100:ssa (ainakin BA:lla) on wingletit. Jos koneessa on wingletit, ja se on A320-100, niin 100:n ja 200:n välillä on varmaan muitakin eroja?

 

Entä onko A321:stä koskaan tehty 100-versiota?

[Lauri Huima 2]

Pientä tarkennusta edelliseen: Finnairin A321:ssä löytyy CFM56-5B3/2P, jotka ovat uusimmat mahdolliset moottorit A321:een CFM:n puolelta. A321-212 -versiota ei ole vielä näkynyt. Viimeinen numero on aina tyypin sarjakohtainen, eli A321-100 ja -200 -sarjat erikseen. Ja edellisessä viestissä sanoin, että mitä korkeampi numero, sitä uudempi, no se nyt näköjään vaihtelee melko paljon tyyppien välillä (esim. A319-114=CFM56-5A5 ja A319-112=CFM56-5B6/2P, jotka ovat uudemmat kuin edelliset), joten viimeinen numero kertoo moottorin version, ei aina sitä, onko versio uudempi.

 

A320-100 ja -200 erona on, että -200:een lisättiin painoa ja polttoainekapasiteettia. A320-100 (tarkemmin A320-111) oli ns. "light weight" -versio. Missään 100-sarjalaisessa ei löydy winglettejä. Ensimmäinen kone BA:lla, josta ne löytyvät on G-BUSG ja se on -211-sarjaa

 

A321-100 on perusversio, mutta A321-200 on A321-100(IGW) eli siihenkin on laitettu painoa lisää. Mm. Lufthansan A321:t (D-AIR*) on 100-sarjaa ja uudemmat (D-AIS*) on 200-sarjaa.

 

 

Lauri

[Antti Salo 19]

Kiitos taas selventävistä selityksistä!

 

Minulle oli vaan takoutunut päähän, että kaikki Britin G-BUS*-rekkariset koneet olisivat -100:sia.

[Guest ari]

Tai sessnoissa pääte SP tai N... Ei hjummarra...

 

Ei niissä minusta mitään muuta ihmeellistä ole, kun ovat vain eri C172-mallien nimiä. Kirjaimet tuntuvat menevän melkolailla aakkosjärjestyksessä valmistusajan mukaan. Muistaakseni seitenkakkosia on tehty vuodesta 1955, joten paljon erilaisia malleja sisältyy siihen perheeseen. Eroja on moottoreissa, ohjaamoissa ja muissakin rakenteissa. Onkohan muuten sattumaa, että C172F on rakennettu Ranskassa?

 

Oman kokemukseni mukaan monetkaan lentäjät eivät tiedä, minkä kirjaimisella mallilla lentävät. Jännä juttu.

 

Tämän verran eroavat ulkonäöltään aikaisimmat mallit uusimmista:

 

vanhaa:

http://www.airliners.net/open.file/182383/M/

http://www.airliners.net/open.file/261644/M/

 

uutta:

http://www.airliners.net/open.file/427393/M/

http://www.airliners.net/open.file/382353/M/

[Guest mazze]

Ei niissä minusta mitään muuta ihmeellistä ole, kun ovat vain eri C172-mallien nimiä. Kirjaimet tuntuvat menevän melkolailla aakkosjärjestyksessä valmistusajan mukaan. Muistaakseni seitenkakkosia on tehty vuodesta 1955, joten paljon erilaisia malleja sisältyy siihen perheeseen. Eroja on moottoreissa, ohjaamoissa ja muissakin rakenteissa. Onkohan muuten sattumaa, että C172F on rakennettu Ranskassa?

 

Oman kokemukseni mukaan monetkaan lentäjät eivät tiedä, minkä kirjaimisella mallilla lentävät. Jännä juttu.

 

Tämän verran eroavat ulkonäöltään aikaisimmat mallit uusimmista:

 

vanhaa:

http://www.airliners.net/open.file/182383/M/

http://www.airliners.net/open.file/261644/M/

 

uutta:

http://www.airliners.net/open.file/427393/M/

http://www.airliners.net/open.file/382353/M/

 

Muuttuuko tuo pääte muuten jos on säätölapa?

[Jouni Laukkanen 55]

Ei niissä minusta mitään muuta ihmeellistä ole, kun ovat vain eri C172-mallien nimiä. Kirjaimet tuntuvat menevän melkolailla aakkosjärjestyksessä valmistusajan mukaan. Muistaakseni seitenkakkosia on tehty vuodesta 1955, joten paljon erilaisia malleja sisältyy siihen perheeseen. Eroja on moottoreissa, ohjaamoissa ja muissakin rakenteissa. Onkohan muuten sattumaa, että C172F on rakennettu Ranskassa?

 

Oman kokemukseni mukaan monetkaan lentäjät eivät tiedä, minkä kirjaimisella mallilla lentävät. Jännä juttu.

 

Tämän verran eroavat ulkonäöltään aikaisimmat mallit uusimmista:

 

Dota noin.... tein joskus pari vuotta sitten sellaisen ppt-jutskan oman kerhon käyttöön tästä sataseitenkakkosesta Kessnasta. Kokoo sillä on kevyet 8 Megaa, kun se pitää sisällään vuosi vuodelta muutokset eri malleissa ja sitten kuva-aineistoa siitä miten se muutos näkyy.

 

Kuvat on valittu kotimaisista koneista aina kun mahdollista ja aika monta on ryöstetty Ritaranta-Mäkisen -kirjasta. Et tekijänoikeuksista en menis nyt vinkuu sen, kun että esitys on mun, mutta valokuvissa voi olla vaikka Kannisen Markun kuvia, et en halua jälkikäteen kuulla, että mitä vittua se Laukkanen on nyt mennyt tekemään.

 

Tänne sitä ei varmaan kannata tuupata loadattavaks(?), mutta meilissä varmaan kyllä. Tsekkaan pläjäyksen viime perjantaina updatetulla Norton AV:lla, ennenkuin pistän sitä jakeluun. Nii, että onks tästä kukaan kiinnostunut? Laitan postiennakolla sähköpostissa.

Sais Mikkokin tietää miten radikaali malli on C172J.

 

Ja jos joku sen sitten saa ja haluu näyttää muille, ni mun osalta copyright-merkintöjä ei saa poistaa. (En oo pitkä, mut mä painan sitte suurinpiirtein sata kiloo ja siitä on suurin osa lihasta - niiku realiteettejä tähän, et mitä on odotettavissa jos jotain mussutusta kuuluu.)

 

Ja C172F sitten ei ole sötemeitten rakentama, vaan on jenkkirauta. F172F ja FR172F taas on. Reims Avion SA:lla rakennetuissa koneissa on aina F edellä, mutta niitä ei ole valmistettu kaikkia malleja kuten jenkeissä.

 

A -merkinta tyyppinumeron edessä tarkoittaa 150/152:ssa Airobatikkia ja 185/188:ssa 300-heppaista Cont. IO-520-D mosaa 230-heppaisen Cont. O-470:n sijaan. P vastaavassa paikassa 172:ssa tarkoitti powermatic-versiota eli GO-300 -moottoria (=C175), kun taas 210:ssa paineistusta. Näille on olemassa jokin muistisääntö, mutten muista mikä.

 

FR172 on taas ns. Roksu eli Reims Rocket, jossa 210 hv:n ruisku tekee siitä ihan eri koneen. Varsinkin verrattuna alkuperäiseen Cont. O-300 -moottorilla eli torahampaalla varustettuun. Toinen kiipeää kuin orava ja toinen lentää kuin laiska lehmä, eikä ikinä uskois, et kyseessä on periaatteessa sama kone. (Alavuden lentokerhon OH-CNJ on muuten Roksu sarjanumeroa FR172F-0001 eli tuotantoproto). Jenkit kokeili samaa konseptia ekaks C175:n muodossa ja myöhemmin ne teki Hawk XP-malleja.

 

F172:n pitäis muuten olla samoja kuin C172:n, mutta eräässä mallissa, olisko K, oli jenkeissä moottorina myöhempien aikojen pyhä Lycoming O-320, kun se sötem-mallissa oli vielä Continental O-300-D.

 

Merkittävin muutos tais tulla M-mallin myötä, kun tehtiin Camber-Lift -siipi, joka toimii hidaslentoalueella paremmin kuin vanha. Eli siis kun lähestytään MTOW:lla 65 mailin nopeudella lyhyttä kenttää tinttisessä säässä. Äh, en mä tässä näitä rupea enempää selittelemään. Kattelkaa itte, ketä kiinnostaa.

 

Säätöhuiskaa ei pysty tyyppimerkinnästä sanomaan. Joissakin koneissa se kuului alkuperäiseen spekkiin, mutta kun näihin standardivehkeisiin on menty jälkiasentamaan STC:llä 180-heppaisia (OH-COV) ja joissakin on tämän lisäksi vakiokierroshuiska (OH-CKQ).

 

Mä ainakin merkkaan lentopäiväkirjaan kaikki alatyypit, mut en mä niitä kaikkia ulkoa muista. Yllekirjoitetun verran kyllä.

 

Mitens se olikaan täällä yhdessä sigussa, oliko Juhan, että rajaa hulluuden ja harrastuksen välillä on joskus vaikea erottaa tjsp.

 

Jos teistä joku haluaa asian suhteen tosi nörtiksi, niin ostakaa Bill Clarken The Cessna 172 (TAB). Perusteos on kuitenkin Roderick Simpsonin General Aviation (Airlife), jossa on piinallisella tarkkuudella lueteltu sodanjälkeisten pienkoneiden valmistushistoriaa tehtaita ja tyyppikehitystä myöten. Kattokaa, että kyseessä on 2nd Edition. Aviation Shopista varmaan saa kumpaakin.

[Ari Kutvonen 2]

 

Ja jos joku sen sitten saa ja haluu näyttää muille, ni mun osalta copyright-merkintöjä ei saa poistaa. (En oo pitkä, mut mä painan sitte suurinpiirtein sata kiloo ja siitä on suurin osa lihasta - niiku realiteettejä tähän loppuun, et mitä on odotettavissa jos jotain mussutusta kuuluu.)

 

:-X :-X "(..ei oo totta... 8) )

Laitas lihaskimppu tulemaan, osote ei oo muuttunu...

 

Listan jatkoksi että säätöhuiskia on ja isolohko Lycomingeja (O-360) on jälkisäätösesti asenneltu myös ;

-CEW, -CEZ, -CGI ja hataran muistin varaisesti myös "köyhän miehen 185" C170 löytyy maasta ko. varustuksella, ainakin motin osalta. Oisko ollu -CSP ???

 

Edit yksi piste

[Mikko Maliniemi 5]

Juu, pistä vaan mullekin tulemaan. Osoitteena toimii mmniemi@dlc.fi

[Mikko Kartano 157]

Kelpais varmaan mullekin: mikko.kartano@kolumbus.fi.

 

Takkar o pokkar,

 

-m

 

[Ilkka Portti 87]

Laitapa minullekin: ilkka.portti@cs2.tpu.fi

[Guest ari]

Nii, että onks tästä kukaan kiinnostunut? Laitan postiennakolla sähköpostissa.

 

Kyllä kiinnostaa runsaasti. Pistä vaikkapa osoitteeseen ari.heikkinen@edu.suomussalmi.fi , kiitos!

 

Ja C172F sitten ei ole sötemeitten rakentama, vaan on jenkkirauta. F172F ja FR172F taas on. Reims Avion SA:lla rakennetuissa koneissa on aina F edellä, mutta niitä ei ole valmistettu kaikkia malleja kuten jenkeissä.

 

Noinko se menikin. Hyvä, että selkeni tuokin. Äeh, menee väkisinkin sekaisin, kun paikallisella kerholla on F172F. Taisi olla vielä kaksi kappaletta noita Suomessa vuosi sitten. Jos joku haluaa tuommoisen ostaa, niin kuulemma on ollut joskus tyrkyllä. -mitä sanoinkaan, en kai itsellenikin rakasta "Seppiä" ole kenellekään tarjoamassa.

[Tom Häggblom 0]

Vaikuttaa hyvin mielenkiintoiselta. Voisitko laittaa minutkin postituslistan jatkoksi?

 

tom.haggblom@iki.fi

 

Kiitos.

[Guest Petri]

Tai sessnoissa pääte SP tai N... Ei hjummarra...

 

Nuo taitavat mennä ihan mallin mukaan. 172R on 160 hummanen ja 172S on 180 hummanen. N on sitten vähän vanhempaa mallia tuolta -70 ja -80 luvuilta. Meillä oli jenkeissä koululla noita uusia S malleja. Ihan mukavia pelejä.

[Jari Mikkilä 0]

 

jari@mikkila.org

 

Eli, yksi postitettava lisää.

 

- J

[Jouni Laukkanen 55]

 

jari@mikkila.org

 

Eli, yksi postitettava lisää.

 

Tähän mennessä on kaikille lähetetty, mutta aina ei ole mennyt perille kerralla, kun vastaanottajan postilaatikko jumittaa. Pistäkää uusintapyynnöt meilinä, niin ei tartte hakea osoitteita täältä.