Helikopterien pyrstöroottorin vaikutus? (oli: Copterline...)

[Tero Hannula 14]

Osaakos joku sanoa, pystyykö S-76 tai ylipäätään mikään tuon kokoluokan kopteri säilyttämään järkevällä tavalla lentotilansa millään nopeudella, jos se menettää pyrstöroottorin? Eräs hekoansiolentäjä kertoi joskus minulle, että A206:lle riittää jostakin nopeudesta alkaen pelkkä sivuperäsin suunnan säilyttämiseen, tai näin ainakin ne juttelut muistelen. Tältä pohjalta voisi kuvitella, että S-76 olisi pyrstöroottorin menetyksen jälkeen jatkanut matkaa jommalle kummalle lentokentälle ja tehnyt autorotaatiolaskun.

[Tero Lähdesmäki 0]

Itsehän en ole mikään helikopteritekniikan asiantuntija, mutta minun käsityksen mukaan pyrstöroottorin "menettämisen" jälkeen kopteria on kutakuinkin mahdotonta ohjata, vaan se alkaa pyöriä pääroottorin momentin vaikutuksesta. Eikös näin, Ilves ja muut?

 

Autorotaatio lienee lähinnä toiveunta tuossa vaiheessa?

[Guest IlariLehtinen]

Tietystä nopeudesta eteenpäin kopterin runko toimii pitkälti sivarina pitäen suunnan ainakin sinnepäin oikeana.

 

Vähän aihetta aktiviteeteista peräroottorin menetyksen jälkeen:

 

http://www.copters.com/pilot/trfail_cruise.html

 

[Mikko Sokero 1]

Itsehän en ole mikään helikopteritekniikan asiantuntija, mutta minun käsityksen mukaan pyrstöroottorin "menettämisen" jälkeen kopteria on kutakuinkin mahdotonta ohjata, vaan se alkaa pyöriä pääroottorin momentin vaikutuksesta. Eikös näin, Ilves ja muut?

 

Autorotaatio lienee lähinnä toiveunta tuossa vaiheessa?

Simuloidusti verme saadaan maahan ilman pyrstöroottoria (ilman fataalia tulosta), mutta jos päävaihteisto menee, kuskit muuttuvat yleensä matkustajiksi. Tosi tilanteessa kaikki on kuitenkin rajua hommaa. Aika ja korkeus loppuvat kesken. Onneksi homma selviää aikanaan. Järkyttävä juttu silti, joka ei tuo kavereita takaisin...

[Guest helopilot1]

pyrstöroottorin "menettämisen" jälkeen kopteria on kutakuinkin mahdotonta ohjata, vaan se alkaa pyöriä pääroottorin momentin vaikutuksesta.

 

Autorotaatio lienee lähinnä toiveunta tuossa vaiheessa?

No ei kyllä ihan....Tuossa tuo toinen Tero (Hannula) oli kutakuinkin oikeassa, eli vähän tyypistä riippuen sivuperäsin kyllä kykenee hoitamaan pääroottorin vääntömomentin kompensoinnin eteenpäinlennossa, usein jo suht pienelläkin lentonopeudella (40-50kts). Leijua sillä ei toki silloin pysty, mutta laskun pystyy tekemään eteenpäin menevällä nopeudella. Pyrstöroottorihäiriötä pystyy harjoittelemaan ihan oikealla koneellakin niin, että tekee laskun ilman polkimien käyttöä. Ja sitä myöskin harjoitellaan.

 

Pyrstöroottorihäiriöllä käsitetään normaalisti nimenomaan sitä, että pyrstön lapakulmanohjaus eli polkimet jumiutuvat tai eivät liiku ääriasentoihinsa. Tietty pyrstöroottorihäiriö voi olla myös jotain muuta....teoriassa.

 

Ja kyllä se autorotaatiokin onnistuu, ei siihen pyrstöroottoria kaivata.

Edelleenkään en halua spekuloida onnettomuuden syillä, ne kyllä selviävät aikanaan. Edellä esitetyt eivät siis liity onnettomuuskeskusteluun vaan yleisesti helikoptereihin.

 

              Mika

[Tero Lähdesmäki 0]

Aina oppii näköjään... 

[Torsten Kihlman 1]

No ei kyllä ihan....Tuossa tuo toinen Tero (Hannula) oli kutakuinkin oikeassa, eli vähän tyypistä riippuen sivuperäsin kyllä kykenee hoitamaan pääroottorin vääntömomentin kompensoinnin eteenpäinlennossa, usein jo suht pienelläkin lentonopeudella (40-50kts). Leijua sillä ei toki silloin pysty, mutta laskun pystyy tekemään eteenpäin menevällä nopeudella. Pyrstöroottorihäiriötä pystyy harjoittelemaan ihan oikealla koneellakin niin, että tekee laskun ilman polkimien käyttöä. Ja sitä myöskin harjoitellaan.

 

Pyrstöroottorihäiriöllä käsitetään normaalisti nimenomaan sitä, että pyrstön lapakulmanohjaus eli polkimet jumiutuvat tai eivät liiku ääriasentoihinsa. Tietty pyrstöroottorihäiriö voi olla myös jotain muuta....teoriassa.

 

Ja kyllä se autorotaatiokin onnistuu, ei siihen pyrstöroottoria kaivata.

Edelleenkään en halua spekuloida onnettomuuden syillä, ne kyllä selviävät aikanaan. Edellä esitetyt eivät siis liity onnettomuuskeskusteluun vaan yleisesti helikoptereihin.

 

              Mika

 

Missä koptereissa on peräsin? En ole koskaan nähnyt sellaista kopterissa  ??? (Tämä ei siis ironiaa vaan kysymys)

[Jaakko Kuusisto 3]

Missä koptereissa on peräsin? En ole koskaan nähnyt sellaista kopterissa  ??? (Tämä ei siis ironiaa vaan kysymys)

Vakaaja löytyy

[Guest helopilot1]

Missä koptereissa on peräsin? En ole koskaan nähnyt sellaista kopterissa  ??? (Tämä ei siis ironiaa vaan kysymys)

Aiheesta ihmettelit. Aina välillä sitä on vaan olevinaan niin kiire kirjoittaessaan ettei mieti, että mitä tulee kirjoitettua . Termi oli siis täydellisen väärä. Tarkoitin toki siis sivuvakaajaa, kuten Jaska tuossa jo korjasikin.

[Guest IlariLehtinen]

http://www.geocities.jp/airshoweurope/kamov03_l.jpg

 

Okei, ei ehkä ihan se tyypillisin helikopteri, mutta on siellä peräsin. Kaksikin

[Jaakko Kuusisto 3]

http://www.geocities.jp/airshoweurope/kamov03_l.jpg

 

Okei, ei ehkä ihan se tyypillisin helikopteri, mutta on siellä peräsin. Kaksikin

 

Peräsimet ja vakaajat.

Vastakkain pyörivät pääroottorit kumoavat, toinen toisensa kiertovoimat

[Mikko Sokero 1]

Peräsimet ja vakaajat.

Vastakkain pyörivät pääroottorit kumoavat, toinen toisensa kiertovoimat

Pelottavaa: kaksi erisuuntaista hyrrävoimaa...

[Guest IlariLehtinen]

Pelottavaa: kaksi erisuuntaista hyrrävoimaa...

 

Eivätkös ne kumoa toisensa siinä missä väännönkin? Eihän se hyrrävoima niin mahdottoman iso noissa ole koko härvelin massaan suhteutettuna..

[Mikko Sokero 1]

Eivätkös ne kumoa toisensa siinä missä väännönkin? Eihän se hyrrävoima niin mahdottoman iso noissa ole koko härvelin massaan suhteutettuna..

Mutta kun toinen lapa stoppaa... Hyrrävoimat pysyvät samana.

[Ilkka Mäkelä 1 222]

(Edelleen vähän ohi alkuperäisen otsikon, mutta) tuli juuri luettua alan lehteä, joka kertoo, että Sikorskyn "käänteentekevä" X2 on tällä hetkellä jo siinä vaiheessa, että osien valmistus on alkanut. Projektissa yhdistellään useaa Sikorskyn kehittelemää teknologiaa.

 

Kopterissa on samalla akselilla tandem-roottorit, jotka siis pyörivät eri suuntiin kumoten vääntömomentit, ja lisäksi takatuupparimallinen potkurimoottori (pyrstöroottorin tilalla), jolla saadaan lisää työntövoimaa ja matkalentonopeudeksi 250 KTS.

 

Kun en omista skanneria, niin en voi kopioida lehden (Professional Pilot Aug. 2005) artikkelia tähän, mutta peruskonsepti löytyy netistäkin: joko googleen Sikorsky X2

tai vaikkapa seuraava linkki:

 

http://www.flug-revue.rotor.com/FRTypen/FRSikX2.htm

[Jaakko Kuusisto 3]

Mutta kun toinen lapa stoppaa... Hyrrävoimat pysyvät samana.

Kymysys: mitä tapahtuu lentokoneelle, jonka moottorin vetovoima on yhtä suuri kuin vastus

[Guest FINSami]

Kymysys: mitä tapahtuu lentokoneelle, jonka moottorin vetovoima on yhtä suuri kuin vastus

 

Lentokoneista en mitään tiedä, mutta jos kuvitellaan että kappale ilmamassassa,  jolle kävisi noin, putoaisi jos olisi ilmaa raskaampi. Jos taas olisi ilmaa kevyempi, tämä kappale alkaisi liikkumaan ilmamassan mukana ja nousemaan, kuten säähavaintopalloille käy.

Jos taas vastus johtuu ilmamassan paineesta lentokoneen pintoja vasten (eli virtaus), riippuen lentokoneesta tämä jäisi ulkopuolisen havaintopisteen suhteen paikalleen, kuten käy kappaleille tuulitunnelissa. Ilmamassan suhteen kuitenkin liikkuisi. Jos taas kuvitellaan ihan normaalia tilannetta, jossa lentokone lentää normaalisti, eikä kiihdytä vauhtiaan tai hidasta, niin silloinhan kokonaisvastus on yhtäsuuri, kuin moottorin vetovoima ja lentokone lentää, eikä ole moksiskaan?

 

EDIT: lisäsin vielä pari riviä. Asia ei muuttunut.

 

 

[Jaakko Kuusisto 3]

Lentokoneista en mitään tiedä, mutta jos kuvitellaan että kappale ilmamassassa,  jolle kävisi noin, putoaisi jos olisi ilmaa raskaampi. Jos taas olisi ilmaa kevyempi, tämä kappale alkaisi liikkumaan ilmamassan mukana ja nousemaan, kuten säähavaintopalloille käy.

Jos taas vastus johtuu ilmamassan paineesta lentokoneen pintoja vasten (eli virtaus), riippuen lentokoneesta tämä jäisi ulkopuolisen havaintopisteen suhteen paikalleen, kuten käy kappaleille tuulitunnelissa. Ilmamassan suhteen kuitenkin liikkuisi.

 

EDIT: lisäsin vielä pari riviä. Asia ei muuttunut.

 

 

 

Hahaa, kone pysyy paikallaan maassa.

Ollessaan ilmassa, säilyttää lentonopeutensa.

[Guest FINSami]

Niin, on täysin selvä juttu että liikkeessä oleva kappale muuttaa nopeuttaan, vain jos siihen vaikuttava voima on suurempi, kuin vastustava voima. Ajattelin vain arvata useamman tapauksen, kun tuli mieleen, että kysymys on joku kompa. (kysymyksessä puhuttiin vastuksesta, eikä sen aiheuttamasta voimasta).

 

Mites tää liittyy helikopteriin?

[Jaakko Kuusisto 3]

Niin, on täysin selvä juttu että liikkeessä oleva kappale muuttaa nopeuttaan, vain jos siihen vaikuttava voima on suurempi, kuin vastustava voima. Ajattelin vain arvata useamman tapauksen, kun tuli mieleen, että kysymys on joku kompa. (kysymyksessä puhuttiin vastuksesta, eikä sen aiheuttamasta voimasta).

 

Mites tää liittyy helikopteriin?

 

Ei sitten mitenkään, paitsi noitten vastakkain pyörivien roottoreiden tiimoilta, hieman.

Luithan edellisiä viestejä?

[Jouni Laukkanen 55]

Kymysys: mitä tapahtuu lentokoneelle, jonka moottorin vetovoima on yhtä suuri kuin vastus

 

Vaakalennossa lentää muuttumattomalla nopeudella.

[Jaakko Kuusisto 3]

Vaakalennossa lentää muuttumattomalla nopeudella.

 

Näinhän se Jouni on

[Guest FINSami]

Muuten, jos tähän leikkiin lähdetään, niin maan pinnalla rullatessakin käy niin, että kone jatkaa vakionopeudella eteenpäin. Samoin käy myös autolle moottoritiellä, joka ajaa vakionopeudella 120km/h.

Aikaisemmin puhuttiin lentämisestä ilman pyrstöroottoria tai vaihteiston irtoamisesta, mutta en osaa nyt yhdistää, että miten tämä liittyy siihen? Pyrstöroottorin irtoamisessa varmaan mietitään, että riittääkö ilmanopeus vakauttamaan härvelin (onko runko aerodynaamisesti niin pituusvakaa jossain nopeudessa, että voittaisi momentin, joka yrittää järjestää rungolle kulmakiihtyvyyttä?).

[Pentti Hyvärinen 1]

Itsehän en ole mikään helikopteritekniikan asiantuntija, mutta minun käsityksen mukaan pyrstöroottorin "menettämisen" jälkeen kopteria on kutakuinkin mahdotonta ohjata, vaan se alkaa pyöriä pääroottorin momentin vaikutuksesta. Eikös näin, Ilves ja muut?

 

Autorotaatio lienee lähinnä toiveunta tuossa vaiheessa?

 

Enpä voi sanoa minäkään olevani asiantuntija. Hyvä ystäväni sen sijaan oli. Hän piti joskus pitkiä puheita iltaa istuessamme myös hekoista.

Noitten tarinoittenkin perusteella voin sanoa, että nimenomaan muuta mahdollisuutta ei ole, kuin autorotaatiolaskun teko, mikäli pyrstöroottori ei pelitä lainkaan. Edellytyksenä jonkintasoiselle ohjauksen säilymiselle on, että moottorilta ei tule momenttia, joka saisi rungon pyörimään vasten roottorin pyörimissuuntaa. Siis tehot pitää olla pois.

[Tero Lähdesmäki 0]

Edellytyksenä jonkintasoiselle ohjauksen säilymiselle on, että moottorilta ei tule momenttia, joka saisi rungon pyörimään vasten roottorin pyörimissuuntaa. Siis tehot pitää olla pois.

 

Aivan joo, hiffasin nyt... Eli autorotaatio tietenkin eli lavat pyörii "vapaalla" = ei momenttia moottorilta....