Bristol Blenheim Mk. IV BL-200 Memorial Project

[Jukka Nisula 2 235]

Nostetaanpa Blenheimin pyrstöä taas ylöspäin. Blogissa tuli nimittäin jo 500:s valokuva näytille, joten hyvin on kone ikuistettu projektin aikana. Ja lisää tulee, toivottavasti. Hyvä pojat!

 

http://www.ilmasotakoulunkilta.fi/IlmaSK/ilmaskmma.nsf/sp?open&cid=Content70913

 

Jukka

[Ilkka Toivanen 2]

Ja lisää taas erittäin arvokkaan työn tekijöiltä otsikolla "Ohjaamo melkein valmis":

 

http://www.ilmasotakoulunkilta.fi/IlmaSK/ilmaskmma.nsf/sp?open&cid=Content3D6D9

[Jukka Nisula 2 235]

BL-projektin päivitystä tapahtunut taas! "Ruuveja ja Pieniä hommia..."

 

http://www.ilmasotakoulunkilta.fi/IlmaSK/ilmaskmma.nsf/sp?open&cid=Content9F5D3

 

Laitanpa tähän ketjuun vaihteeksi pari kuvaa lyhytnokka-Blenheimistä BL-173 Vaasan kentällä 1957 tai -58. Näitä viimeisiä kunnossa olevia Blennuja, kuten myös BL-199 ja -200 koneita, käytettiin tuolloin mm. maalinhinaukseen Lohtajalla. Vaasa toimi ampumaleirien aikana tukikohtana. Koneiden lennot loppuivat pian tämän kuvan oton jälkeen. Kuvat O.Vanhala via J.Nisula.

 

[ attachment removed / expired ]

 

[ attachment removed / expired ]

 

Jukka

 

[Pentti Salo 0]

Tähän hieman rengaskyselyä. En saanut kuvaa siististi pakattua, joten anteeksipyyntö sumeudesta. Kuvassa on Mersun MT-477 tai 448:n pääpyörät. Kuvan kannuspyörä sopisi kuitenkin paremmin Blenheimiin? Ilmailumuseon vastaava kannuspyörä tukivarsineen näytti samalta. Kauhavalla romutettiin useita koneita (mm. BL) ja tämä voisi olla niistä jostain.

 

kolmipiste MT-477

[ attachment removed / expired ]

Tarkempi kuva löytyy toiseltapuolelta, mikäli tarvetta ilmenee.

 

[Orvo Välilä 3]

Lähes täydellisen tietämättömyyden suomalla varmuudella sanoisin että tuo oikeanpuoleinen päätelineen pyörä kyllä muistuttaa G-mersun pyörää mutta tuo vasen? Jos ei vanteesta puutu jotain niin en muista mersussa tuollaista nähneeni? 

 

 

[Jukka Nisula 2 235]

Oliko se Pena niin, että nuo Mersun renkaat olivat olleet käytössä jossain kärryssä tms.? Tuon toisen vanne on varmaan vaihdettu myöhemmin, samoin akselipultti. Kumi näyttää aidolta.

 

Tuo pieni pyörä vanteineen näyttää kyllä samalta kuin näissä "Blenheimeissä" (Bolinbroke).

 

http://www.airliners.net/open.file/1218342/L/

 

http://www.airliners.net/open.file/1059600/L/

 

Jukka

 

 

[Arne Wallen 72]

Tervehdys

Kun katselette tuota Memorial projectin kuvaa 196 väittäisin ettei ole sama kannuspyörä, vai liittyykö siihen jotkut suojapellit?

Mersukuvia selailtuani en tarkkaa kuvaa ole löytänyt mutta mielestäni tuossa muodossa sopii kyllä mersun kannuspyöräksi.

t:aw

[Jukka Nisula 2 235]

Tervehdys

Kun katselette tuota Memorial projectin kuvaa 196 väittäisin ettei ole sama kannuspyörä, vai liittyykö siihen jotkut suojapellit?

Mersukuvia selailtuani en tarkkaa kuvaa ole löytänyt mutta mielestäni tuossa muodossa sopii kyllä mersun kannuspyöräksi.

t:aw

 

Tämä linkki alla helpottaa vähän kuvan 196 hakemista:

 

kannuspyörä BL-200

 

http://www.ilmasotakoulunkilta.fi/IlmaSK/ilmaskmma.nsf/sp?open&cid=Content12080

 

Kyllähän siinä näyttäisi jonkinlaiset pölykapselit eli wheel capsit olevan.

 

Tässä taasen G-2 mallin kannuspyörä: sekin poikkeaa kyllä myös pölykapselin osalta Penan kuvasta. Helpottaisi varmaan, jos saisi pyörän ja vanteen halkaisijan Pentiltä, ja joku kävisi vaikka BL-200:sta mittaamassa vastaavat. 

 

http://walkarounds.airforce.ru/avia/ger/bf109g2/yb_bf109g2_15.jpg

 

Jukka

 

 

[Pentti Salo 0]

Kiitoksia vastauksista. Tuo mersun pyörän sininen tausta on identtinen toisen renkaan kanssa. Sinisen maalipinnan alla on näkyvissä alkuperäistä mustaa ja tekstiä, en usko vannetta vaihdetuksi.

 

Kannuspyörä pitänee käydä mittaamassa, kunhan ehdin

[Arne Wallen 72]

Noista isoista pyöristä löytyy kirjoista monta kuvaa, niissä näyttäisi olevan jotkut muotosuojat joten miksei kannuspyörässäkin.

Nuo suojat taitaa kiinnittyä jotenkin pulttien alle? 8)

Löysin vielä yhden kuvan mersun pyöristä jossa sitten oli jonkinlaiset jäykistepinnat lisänä tuossa vanteessa, eli oliko eri malleissa, ehkäpä samoissakin erimoiset vanteet, johtuen tyypistä vanteen valmistajasta jne.

Niin ja nuo vanteet jossa jäykisteet olivat kuvassa G tyypissä.

[Pentti Salo 0]

Vanteen "jäykisteet" oli ainakin G-2 mallissa. Kuvan pääpyörä on luultavasti G-6 mallista, ovat ainakin samanlaiset kuin K-SILM:n koneessa.

Takarenkaan vanteen halkaisija on noin 135 mm. ja kokonaishalkaisija kumeineen noin 34 cm.

 

takarengas ja eturengas

[ attachment removed / expired ]

 

Blenheimin takarengas

[ attachment removed / expired ]

Pena

 

[Arne Wallen 72]

Ja vielä meni hankalammaksi, eli mersun ja blenheimin pyörissä näyttäisi olevan kolme pulttia vanteen läpi, tuossa sinun kannuspyörässä ei ole ainakaan näkösällä pultinreikiä.

Oisko kolmannesta koneesta.

Ja muuten tarkalleen tuossa ensimmäisessä kuvassa ne pultit näkyy.

[Pentti Salo 0]

Eturenkaiden laitenumero on Gerät.Nr 8-2089-A. Googlaamalla löytyy maininta sopivuudesta ME-262:seen. K-mallin Mersussa käytettiin hieman erimallista rengasta. Monessa Mersun takarenkaassa näytää olleen "valuvahvikkeet" vanteessa.

 

Mikäli akselinreikä on ollut sopiva, takarenkaitahan on voitu sekoittaa konemallien kesken? Alan uskoa kuitenkin että kannuspyörä ei ole Mersusta.

 

Edit: Lisäyksenä kuvissa voi hieman hämätä se, että pyörät on jostain syystä käännetty telineeseen nähden väärinpäin. Teline on aikoinaan katkaistu polttoleikkaamalla

Pena

[Orvo Välilä 3]

Köh.... 

 

Unohtui innostuksissaan tuollainen pikkuseikka että pitäähän sen jarrurummunkin jossain olla.... ja sitten kun Pena vihjaisi että net on väärin päin vielä niin valkesi.

 

Tuolla Gerät Nummer:illa löytyi Itävallan eBaysta saman näköinen kurra myyytävänä, tosin -B mutta väittävät sen todennäköisesti olevan G-6 mallista peräisin.

 

http://cgi.ebay.at/Flugzeugreifen-Me-109-G-6_W0QQitemZ140160658469QQcmdZViewItem. 

 

Ja edelleen jatkaen, vanteen jäykisteet tai puolat lährekirjallisuuden mukaan jäivät pois stanssatun teräspyörän alta G-3 versiossa, joskin toki sotakäytössä niitä varmasti riitti pitkälle jälkeenkinpäin sekaisin uusien kanssa. G malleihin tuli tosiaan tuo 660x160 kokoinen rengas ja sitä kautta se "pahka" siipeen, mutta en nyt tähän hätään saa päähäni mikä koko oli se K ja G-10 malleissa käytetty?

 

Ai niin mutta kannuspyörästähän oli puhetta....... 

 

Niitä ymmärtääkseni oli varmasti riittävän monenlaisia ja siihen vähän vielä päälle. Erään huhun mukaan Nokialaisiin kottikärrynpyöriin asti.

[Jukka Nisula 2 235]

Kun on tullut jo tavaksi muistuttaa, niin...

 

"Tarinoita Tikkakosken upseerismiehestä":

 

http://www.ilmasotakoulunkilta.fi/IlmaSK/ilmaskmma.nsf/sp?open&cid=Content9A305

 

Jukka

[Kim M. Larni 0]

 Ja edelleen jatkaen, vanteen jäykisteet tai puolat lährekirjallisuuden mukaan jäivät pois stanssatun teräspyörän alta G-3 versiossa, joskin toki sotakäytössä niitä varmasti riitti pitkälle jälkeenkinpäin sekaisin uusien kanssa. G malleihin tuli tosiaan tuo 660x160 kokoinen rengas ja sitä kautta se "pahka" siipeen, mutta en nyt tähän hätään saa päähäni mikä koko oli se K ja G-10 malleissa käytetty?

 

K mallissa 660 x 190

 

 

[Guest Igor]

Noin perusteellisesti ja hyvin restauroitu kone on kyllä pistettävä museon sisätilaan ja kunniapaikalle siellä. Olihan se sekä Talvisodan että Jatkosodan pääpommari, ja ansaitsee sen. Lisäksi se on tietenkin mailman ainoa säilynyt Blenheim.

[Arne Wallen 72]

Olet oikeassa, ikävä kyllä täällä hävitetään, unohdetaan ja ei ole rahaa yleisempänä syynä, oli sitten kyse mistä tahansa säilyttämisen arvoisesta.

[Orvo Välilä 3]

Olet oikeassa, ikävä kyllä täällä hävitetään, unohdetaan ja ei ole rahaa yleisempänä syynä, oli sitten kyse mistä tahansa säilyttämisen arvoisesta.

 

Ei nyt olla noin synkeitä.... sentään nimipäivä ja kaikki?

 

Hyvää nimpparia Arne 

[Arne Wallen 72]

myöhästyneet kiitokset.

[Jukka Nisula 2 235]

Tuolta mtv3 sivuilta "kuvaboxista" löytyy tämä kuva BL-200:sta silloin vielä, kun se oli muistomerkkinä Tikkakoskella:

 

http://www.kuvaboxi.fi/mediaobjects/orig/pub/2007/11/13/8143010478533410569orig.jpg

 

Blogia on taas ansiokkaasti päivitetty, hyviä juttuja ja hyviä kuvia, kuten aina! Siellä on taas mm. mainiota "arvuutettavaa", kuten Airam-polttimo laatikossaan. -40,-50 vai -60-luvulta? Ohjaamo alkaa olla myös sisältä kuosissaan, ym. Hienoa!

 

"Pakkasta ja Blenheimiä, osat 1 ja 2."

 

http://www.ilmasotakoulunkilta.fi/IlmaSK/ilmaskmma.nsf/sp?open&cid=Content9A134

 

Jukka

[Juha Paulavuo 21]

Asiaa sivuten tuli vastaan Blenheim-mainos vuoden 1940 tammikun neljännenpäivän Flight-lehdestä :

http://www.flightglobal.com/PDFArchive/View/1940/1940%20-%200002.html

[Jukka Nisula 2 235]

Löytyihän se! The Way to The Stars - Pilvien Sankarit suomeksi. Luftwaffen pilotit söivät "Daily Mail" Blennut aamupaloiksi....en mää nyt kuttuis Jugoslaavi-osista Suomessa kasattua Blenheimiä "aidoksi" Bristollin valmistamaksi Blennuksi....Bolinbroke on aidompi RAF/RCAF tuote....

 

 

Mutta J.J... Meidän kotoinen BL-200 on aina ollut nimeltään ja tyypiltään virallisesti Bristol Blenheim Mk.IV, ei mikään Bristol Bolingbroke. Siinä on kuitenkin vissi ero. Ja varmasti siitä tulee maailman hienoin entisöity BLENHEIM! Ja ensimmäinen laatuaan, ja uudesta asti säilynyt koneyksilö, tulkoot vaan engelsmannit sitten perässä uusine Blenheim-löytöineen, mitäs me niistä...Aika kurjan näköinen muuten, kyllä tuohon pitää pistää uutta peltiä ja paljon, että siitä saadaan edes jonkinlainen. Kuinka alkuperäiseksi sitä sitten enää voi sanoa? Onhan BL-200 aivan eri juttu todella alkuperäisine osineen.

 

T. Jukka

 

EDIT: Me ollaan "kaiman" kanssa väännetty tästä juttua jo aiemmin tässä ketjussa  . Laitetaan nyt vielä oma kantani uudestaan:

 

"Eroaakos toi kanadalaisten Blenheim miten paljon alkuperäisestä taikka suomalaisesta Mk.nelosesta?"

 

Alkoi nuo erot Blenheimin Mk.IV:n ja Bolingbroken välillä kiinnostamaan enemmänkin , kun tässä edellä tuli tätä juttua näistä versioista ja valmistajista. Englannissakin on käyty varsin vilkasta keskustelua ilmailufoorumeilla, koska siellä entisöidyt versiot ovat olleet kaikki Kanadassa valmistettuja Bolingbrokeja. On kyselty koneiden eroja, muutakin kuin vain nimeä. Itselleni uusi eroavaisuus tuli ilmi FlyPastin forumilta, kun ilmeni, että Bolingbroke-koneiden ohjaamossa on tehty lukuisia ergonomisia muutoksia parempaan suuntaan, mm. kaasuvivut, trimmit ja hydraulisäätimet on  siirretty oikeakätisiksi, jolloin konetta on ollut helpompi käsitellä. Lisäksi öljytankkeja oli suurennettu. Ne on tiettävästi poistettu Englannissa entisöitävistä, ja muutettu Blenheimiä vastaavaksi. Muita eroja on aiemmin mainitut jäänpoistolaitteet siivissä ja peräsimissä, jotka puuttuivat Blenheim-koneista. 10 Bolingbroke-konetta valmistettiin lisäksi Pratt& Whitney moottoreilla alkuperäisten Mercureiden sijaan. Bolingbroket oli mahdollista varustaa myös kellukkeilla ja suksilla. (Suksiasennusta kokeiltiin myös Suomessa Mk I:ssä, kiinteitä profiloituja ja sisäänvedettäviä). Vain yhdessä Bolingbroke-koneessa kuitenkin kokeiltiin kellukkeita. Kellukeasennus vaati välisiiven rakenteen vahvistamista. Koska kanadalaiset käyttivät konetta paljon meripartiointiin, niin siellä oli usein neljän miehen miehitys, poiketen suomalaisten käyttämästä. Neljäs mies oli radio-operaattori. Bolingbroke-koneiden erilainen ”cockpit layout” on jätetty entisöitäviin koneisiin Englannissa, joten siltä osin ohjaamo poikkeaa Blenheimistä.

 

Eli summa summarum: Bristol Blenheim Mk. IV ja Fairchild (Bristol) Bolingbroke ovat  samoja koneita pienin eroavaisuuksin. Ja jos puhutaan ”aidosta Blenheimistä”, niin Suomessa lisenssillä mm. osaksi Ikaruksen tehtaan puolivalmisteista kokoonpantu BL-200 on lähempänä aitoa englantilaista versiota kuin Bolingbroket.  Kanadalaiset tekivät koneeseen enemmän muutoksia. Se, että onko Bolingbroke Blenheim tai toisinpäin, on jokaisen oman tulkinnan varainen.

 

Minusta markkinointimielessä on hieno asia, että meillä on ”maailman ainoa Bristol Blenheim Mk. IV”. Sillä saamme koneelle ainutlaatuisuutta ja varmasti mielenkiintoa ympäri maailmaa, kunhan se saadaan asianmukaisesti ja hienosti esille. Jäädään odottamaan projektin etenemistä.

 

Tässä vielä engelsmannien Blenheim-Bolingbroke-jutustelua foorumillaan: (sivut 1-2)

 

http://forum.keypublishing.co.uk/showthread.php?t=35626&page=1&pp=30

 

Jukka

[Jarmo Kempas 0]

Tämä Bolinbroke keskustelu on suunnilleen sama kun pohdittaisiin onko Patrian kasaamat Hornetit Horneteja vai jotakin muuta. Lentokoneita on tehty lisenssillä aina.

 

Oliko Lisunov LI-2 = DC-3?

 

Tässä alkuperäinen kone on modattu ja saanut valmistajaltaan uuden nimen.

 

jk

 

ps. oikeasti onko tällä mitään väliä? Museokoneyksilöt ovat arvokkaita aivan niiden itsensä takia, välittämättä valmistuskilven tekstistä.

[Jukka Nisula 2 235]

Tämä Bolinbroke keskustelu on suunnilleen sama kun pohdittaisiin onko Patrian kasaamat Hornetit Horneteja vai jotakin muuta. Lentokoneita on tehty lisenssillä aina.

 

Oliko Lisunov LI-2 = DC-3?

 

Tässä alkuperäinen kone on modattu ja saanut valmistajaltaan uuden nimen.

 

jk

 

ps. oikeasti onko tällä mitään väliä? Museokoneyksilöt ovat arvokkaita aivan niiden itsensä takia, välittämättä valmistuskilven tekstistä.

 

Aivan, lentokoneet ovat aina yksilöitä, ja tässä se pointti onkin. Jokaisella yksilöllä on oma identiteettinsä, oli kone siten alkuperäinen, lisenssikopio tai jotain muuta. Sillä on esim. malli- ja merkki, tyyppitunnus, ja valmistusnumero jolla se erottuu muista koneyksilöistä. Tämä on tärkeää, kun kone museoidaan. Sen alkuperä ja vaiheet pyritään tällöin mahdollisimman tarkasti selvittämään. Jokainen jälkipolville säilyvä museokone on tietysti arvokas, sen alkuperästä huolimatta.

 

Toki on myös niin, että mitä harvinaisempi ja huonosti säilynyt konetyyppi on kyseessä, se herättää tietysti enemmän mielenkiintoa, ja halua saada tällainen kone esille ja näytille. Näin on Blenheiminkin tapauksessa. Tästähän tämä keskustelu on alkanut alunperin, verrattaessa Blenheimiä ja Bolinbrokea koneina. Kun tosiasia kuitenkin on sellainen, että Bolingbroke eroaa hiukan Blenheimistä, ja erot tuli jo kerrottua. Bolingbroke-koneita on jonkin verran säilynyt. Juuri tämän identiteettikysymyksen takia voidaan siis hyvällä omallatunnolla sanoa, että "meillä on maailman ainoa säilynyt Bristol Blenheim Mk.IV. Siinähän ei ole sinänsä mitään väärää, eihän?"

 

Jukka