Jukka Nisula

Ilmailuun liittyvä rakennus-missä? (ratkaistu: Kokkola, Pikiruukki)

12 viestiä aiheessa

Missä sijaitsee tämä kuvan rakennus ja millä lailla se liittyy maamme ilmailuhistoriaan vuosina 1939-1946?

 

Vinkki 1: Rakennuksesta käytettiin nimeä "Halli 6" tai "Kalliohalli" ja sen pituus oli n.80 m.

 

Vinkki 2: Paikkakunta, jossa rakennus on, säilyi sekä talvi- että jatkosodan pommituksilta. Jatkosodan aikaan paikkakunta sai Moskovan "Tiltulta" uhkauksen, että "... tulee liukas laskiainen". Sen seurauksena paikkakunta onnistuttiin pimentämään niin hyvin, että viholliskoneet eivät löytäneet kohdetta, ja muutamia pommeja pudotettiin "vahingossa" lähipitäjiin. Rakennus on nyky-Suomen alueella. Paikkakunnalla oli sodan aikaan myös lentokenttä. Jos nämä vinkit eivät auta, laitan lisää. ;)

 

Jukka

 

[ attachment removed ]

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Veikataan Joensuu.

 

-tommi

 

Ei ole Joensuu.

 

Vinkki 3: Alueelle, jossa rakennus sijaitsee, pääsi siviilit vapaasti vasta -90-luvulla.

 

Jukka

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Parola?   ??

Kokkola.

http://www.kpnet.com/arena/kanuuna2.htm, alin kuva.

 

Hyvä Ilkka, oikein! ;D Salibandya pelataan toisessa hallissa jo ja tämä Kalliohalli otetaan myös samaan käyttöön. Se oli ennen 80 metriä pitkä, mutta paloi salamaniskusta. Asekoulun aikaan se oli tykkihallina. Laitanpa tähän hieman alueen historiaa ja karttalinkin:

 

Kuvassa on Kokkolassa Pikiruukin alueella sijainnut Valtion Lentokonetehtaan moottorikorjaamohalli, halli 6 eli ”Kalliohalli”. Kokkolan moottorikorjaamon virallinen nimi oli 3VL. Kyseinen halli oli suurin rakennus alueella, jossa perus-eli täyskorjattiin kaikkiaan 1300-1400 lentokonemoottoria vuosina 1939-46. Moottorit myös koekäytettiin viereisessä Koekäyttöhallissa, jossa mahtui koekäyttämään viisi moottoria vierekkäin yhtä aikaa. Sodan aikana kuuluikin Kokkolan keskustaan asti kova jylinä yötäpäivää, sijaitseehan Pikiruukki vain kilometrin päässä.  Peruskorjattavia moottorityyppejä oli kaikkiaan 35 erilaista. Työntekijöitä korjaamolla oli sodan aikana n. 400 henkeä.

 

Vuosina 1941-44 peruskorjattiin mm. Brewsterin Cyclone-moottoreita 148 kpl:tta ja Morane-hävittäjän Hispano-Suiza moottoreita 305 kpl:tta. Suurin korjausmäärä oli venäläiset M-moottorit eli M-62, M-63, M-87, M-88, M-103 ja M-105, yhteensä 749 kpl:tta . Niiden jaksot olivat huonosta laadusta johtuen vain muutamia kymmeniä tunteja kunnes ne olivat taas korjauksen tarpeessa. Fiat-hävittäjän A.74-moottoreita korjattiin vv.1941-42 70 kpl:tta. Muita merkittäviä tyyppejä Kokkolan korjaamolla olivat Lynx Tuiskusta, Smolikin Walter Gemma sekä aluksi myös Mercuryt, mutta niiden korjaus siirrettiin Tampereelle, kuten myös Bramo ja Messerchmittin DB-moottorien.

Sodan jälkeen korjattiin vielä hyökkäysvaunujen sekä torpedoveneiden moottoreita, kunnes toiminta loppui vuonna 1946. Alue jäi Puolustusvoimien haltuun ja siellä toimivat sen jälkeen kenttätykistörykmentti, ilmatorjuntapatteristo sekä asekoulu 1990-luvulle saakka.

 

Kalliohalli

 

 

lähde: SIL numero1/2003. Lisäksi Sulo Saari on tehnyt omakustanne-kirjan ”Pikiruukki, Valtion Lentokonetehdas 1939-1946”, vuonna 2000. Sitä saa tilattua ainakin Suomalaisen Kirjakaupan kautta.

 

Jukka

 

edit: tuo Ilkan linkissä oleva toimiva salibandyhalli oli sodan aikana "halli 5", jossa oli koneistus- ja sähköosastot. Siinä oli myös konttori toisessa kerroksessa. Kalliohallissa oli taasen moottorien pesu, tarkastus, hiominen ja kokoonpano alakerrassa. Yläkerrassa oli piirustuskonttori, sairaanhoito sekä varasto- ja sosiaalitilat. Ruokala oli eri rakennuksessa, samoin varikko sekä Koekäyttöhalli. Alueella olivat myös Lottala, Kuorma-autotalli ja arkisto. Rakennuksia oli sota-aikana kaikkiaan n.13 kpl:tta, joista  osa on vielä pystyssä, lisäksi myöhemmin sodan jälkeen on valmistunut ainakin kaksi isoa kasarmirakennusta ja asuintaloja henkilökunnalle.

 

 

 

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Hei!

 

Laitan kuva topografikartasta (1:20000) heti sotien jälkeen Kokkolan Pikiruukista. Olin siellä vuosia 50-60 lukujen vaiheessa, jolloin siellä toimi vielä PohjItPsto eli 1. ErItPsto Naarajarveltä tulleena. Sitä ennen siellä oli Kenttätykistöpatteristo - ei koko rykmenttiä!

 

Aluetta rekennettiin aikalailla 50-luvun lopussa. Tuli uusi kasarmi, asuintalot, ruokala-elokuvateatteri-voimistelusali -rakennus, esikunta/sairaala, sotilaskoti jne.

 

Alkuperäinen tykkihalli oli puurakenteinen nyk. kasarmin kohdalla sen lammen rannalla.

 

Halli, jota kutsutaan nyt Tykkihalliksi, oli ItPston aikana eteläpäästä autohalli ja pohjoispäästä tykkihalli. Autohallin oven vieressä, kallioleikkauksen kupeessa oli polttoainepumppu, jossa tapahtui tankkaus ennen Vattajan reissuja. Automerkkejä oli muistaakseni Ford Thames, White puolitelavaunu (isoille tykeille), MB Unimog ja joka yksi erikoinen Latil-veturikin. Siellä kävi tankilla joskus Landsverk ItPsv:kin sekä vanhanmallisia ATS -vetureita. Sitä en tiedä, mitä ne ATS:t siellä tekivät?

 

Tykkihallin puolella oli mm. rata, jota pitkin kulki "lentokone" tähtäysharjoittelua varten. Siellä tähtäiltiin ainakin Boforseilla ei ehkä enää VKT 20 mm:llä. Ne taisivat mennä rasvoihin aika varhaisessa vaiheessa.

 

Halli oli osoittainja ylhäällä oli ennen uutta rakennusta varuskunnan sairastupa. Koekäyttöhalli oli naamioväreissä ainakin vuonna -61... sitten en ole sitä nähnyt. Tykkihalliksi kutsutun hallin lansipuolella oli korkeahko kalliotyppyrä, jonka laella seisoi kolmiomittaustoni, toimi varmaan ilmatähystyksessäkin?

 

Tovottavasi kartasta on iloa, siitä löytyvät kaikki sotien aikaiset rakennukset.

 

[ attachment removed ]

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kiitoksia vaan kartasta! :)

 

Isäni, Kokkolan poikia kuten minäkin, oli jo vuonna 1949 armeijassa radistina Pikiruukissa. Tuolloin siellä oli vasta kenttätykistöpatteristo, ilmatorjuntapatteristo tuli sitten hieman myöhemmin ja lopuksi alueella oli Asekoulu. Nykyään alueelle pääsee vapaasti, se on osittain ulkoilualuetta, ja siellä toimii erilaisia yrityksiä, on urheilutoimintaa, sekä mm. lasten päiväkoti ym.

 

Itse olin it-kertausharjoituksissa viikon vuonna -84 Asekoululla, eli heti pari vuotta intin käymiseni jälkeen. Haettiin "Sergeit" varikolta, ja purettiin ja koottiin niitä tuossa Kalliohallin uudemmassa osassa. Sehän paloi muistaakseni v.1993 salamaniskusta, ja tuo vanha matalampi peräosa on enää jäljellä. Toinen viikko meni sitten Lohtajalla kovapanosammunnoissa.

 

Siellä meren rannassa on muuten entisöity vanhat tykkivallit Krimin sodan ajalta, ne on raivattu pusikoitten keskeltä. Vanhat on puolustamisen perinteet Kokkolassakin... ;)

 

Terveisin Jukka

 

EDIT: Tuossa on vähän Pohjanmaan Ilmatorjuntapatteriston historiaa myös:

 

http://www.mil.fi/maavoimat/joukot/lapitr/historia.dsp

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kesällä -79, sain lohtajalla käskyn ajaa sotkuautolla kokkolan varuskuntaan, mistä saan sitten lisäohjeita.

 

Lähdin puotattamaan kohti kokkolaa tietämättömänä edessä olevista ongelmista. Lähempänä kokkolaa nimittäin huomasin, ettei minulla ole hajuakaan siitä, missäpäin kokkolaa varuskunta sijaitsee. No, kysyvähän ei tieltä eksy (paitsi kokkolassa) ja aloin kyseleen paikallisilta, missä täällä on varuskunta.

 

Jostain syystä luonto pani asiaa kyselemään etupäässä ikäisiltäni tyttösiltä. Osa vastasi kysymykseeni sujuvasti ruottin murteella, osa tirskuen suomeksi, että älä yhtään yritäkkään (mitä yritä  ::)), ja olihan sitten niitäkin, jotka vain etenivät nokka pystyssä kohti valoisaa tulevaisuutta. Viimein eräs kysyi, että miten sinulla voi olla varuskunta hukassa, kun auton kyljessäkin lukee kissankokoisin kirjaimin Kokkolan Sotilaskotiyhdistys. Selitin hänelle, että olen komennuksella rovikselta, enkä ole koskaan käynyt kokkolan varuskunnassa.

 

Viimeinkin joku uskoi, ettei minulla ole mitään taka-ajatuksia, ja sain selkeät ajo-ohjeet :)

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kesällä -79, sain lohtajalla käskyn ajaa sotkuautolla kokkolan varuskuntaan, mistä saan sitten lisäohjeita.

 

Lähdin puotattamaan kohti kokkolaa tietämättömänä edessä olevista ongelmista. Lähempänä kokkolaa nimittäin huomasin, ettei minulla ole hajuakaan siitä, missäpäin kokkolaa varuskunta sijaitsee. No, kysyvähän ei tieltä eksy (paitsi kokkolassa) ja aloin kyseleen paikallisilta, missä täällä on varuskunta.

 

Viimeinkin joku uskoi, ettei minulla ole mitään taka-ajatuksia, ja sain selkeät ajo-ohjeet :)

 

Jos olisit elänyt Matti jatkosodan aikana, olisit varmaan KUULLUT, missä kasarmi-alue sijaitsee... ;) Nimittäin silloin siellä koekäytettiin lentokonemoottoreita yötä-päivää. Ja jopa viittä moottoria yhtäaikaa! Äitini asui nuorena vain muutaman kilometrin päässä tuosta alueesta, ja on kertonut moottorien jylinästä. Kaikkeen kuitenkin tottuu...

 

Aiheeseen liittyvä muistelo lähettipoika Sulo Saaren kokemuksista Kokkolan Pikiruukin koekäyttöhallista: Sulo Saari, omakustanne: "Pikiruukki, Valtion Lentokonetehdas 1939-1946 VL 3 Kokkola", painettu v.2000.

 

KOEKÄYTTÖ

 

"Koekäyttöhalli oli näiden suurhallien sivussa. Tämä halli ei varsinaisesti ollut mikään tavallinen "halli", vaan rakennus, jonka etupuolella ja takapuolella oli viisi suurta oviaukkoa, moottoreiden pauhatessa täydellä tehollaan, ilmavirta kulki hallin läpi. Moottorit olivat kiinnitettyinä metallivarsin koekäyttöpenkkiin. Kuvaavaa oli, että kerran katkennut puinen potkurin lapa oli lentänyt seinän läpi n. 500 metrin päässä kulkevaan kaupunginsalmeen. Lautarakenteiseen seinään oli tullut muistoksi tästä tapauksesta ammottava aukko.

 

Kun lähettinä toimitin piirustuksia tähän kohteeseen, oli vaarana, että ilmavirta imaisisi minut mukaansa. Tästä selvisi, kun osasi käyttää seinän vierustaa ja sitten pujahtaa kaiteesta kiinnipitäen metalliportaita ylös käyttöhuoneeseen, jossa koekäyttäjät tarkkailivat kierroslukumittareita ja ölynpaineita ym. Ilman korvasuojuksia tämä oli kuulon kannalta humiseva kokemus, sillä korvat soivat pitkään tämän käynnin jälkeenkin.

 

Koekäytössä käytettiin ns.puupotkureita, jotka olivat lyhytlapaisia hyperliimauksella tehtyjä puupotkureita."

 

Jukka

 

edit: Tämä koekäyttöhalli paloi sodan aikana. Se on merkitty yllä olevaan karttaan valkoisella suorakaiteen muotoisella pohjalla ylhäältä päin toisen mustalla merkityn entisen pitkänmuotoisen "Kalliohallin" vasemmalla puolella.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kiitos Jukka lisätiedoista! :D

 

Pitää lukea Sulo Saaren kirja. Vanhin setäni oli lentokonetehtaalla sotien aikana ja kertoi samantyyppisen jutun koekäyttöhallin tapahtumista.  Hänellä ja meilläkin oli kotona lentokoneen moottorin männistä tehtyjä tuhkakuppeja. Mäntä oli leikattu tapin reiän kohdalta yksinkertaisesti poikki ja nurinpäin päydälle. Sellainen oli oikeastaan aika hieno esine. En vain muista, mistä moottoreista ne olivat, mutta kyllä suurimmat olivat pitkälti yli 10 cm, ehkä jopa 13 cm halkaisijaltaan. 

 

Isäni oli varuskunnan teknisissä tehtävissä jo KTPston aikana ja ITPston aika konemestarina. Asuimme viimeiset vuodet vuoteen -61 ruokalarakennuksen merenpuoleisessa päässä. Oli upea merimaisema, mutta pojannaskalina ehti tustustua myös ilmatorjunnan saloihin (itse olen palvellut kylläkin kenttätykistössä tj-puolella). Kalusto oli aika varsin kirjavaa, raskaita aseita - ilm. Skodan tykkejä ehkä myös 88 mm, Boforsseja, VKT-20mm norsupyssystä värkättyjä It-tykkejä, it tuplakk (2x7,62) jne. Tuossa Pston historiikissa on kuvassa sama evl. Erkki Tarvainen, joka komensi patteristoa Kokkolassakin.

 

Mielenkiintoisia olivat ne hetket, kun patteri oli Suntinrannalla sijaitsevalla kentällä kylmäharjoituksissa. Kauhavalta tuli päälle koukkimaan ensin kaksitasoinen Fokker ja sitten aivan 50-luvun lopulla ilmestyi Saab Safirit. Fokker -pojat innostuivat joskut tekemään pieniä temppujakin. Päästin me pojat Lohtajan Vattajallekin käymään, siellä päästiin jo näkemään kovilla ampumista.

 

Tuota Kalliohallin tulipaloa en tiennytkään. Ne tykkivallit (kaksi eri vallia) olivat siellä vanhan ruokalan (puinen) edessä toinen ja vähän lännempäna toinen. Niissä oli kaksi  venäläistä 1880?-luvun jäykkälavettista kanuunaa. Kaliberia tai tarkkaa vuotta  en muista. Niissä oli sivuun vedettävät kampilukot tai sellaiset kelkat... melkoisen vanhaa teknologiaa kumminkin :'(.

 

On hyvä, että myös varuskuntien historiaa - olivat ne sitten lentokenttiä tai muita - jaksetaan ajatella. Ei niitä enää ole paljoakaan jäljellä ja monen sukupolven muistot katoavat siinä mukana.... ::)

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Mielenkiintoisia olivat ne hetket, kun patteri oli Suntinrannalla sijaitsevalla kentällä kylmäharjoituksissa. Kauhavalta tuli päälle koukkimaan ensin kaksitasoinen Fokker ja sitten aivan 50-luvun lopulla ilmestyi Saab Safirit. Fokker -pojat innostuivat joskut tekemään pieniä temppujakin. Päästin me pojat Lohtajan Vattajallekin käymään, siellä päästiin jo näkemään kovilla ampumista.

 

On hyvä, että myös varuskuntien historiaa - olivat ne sitten lentokenttiä tai muita - jaksetaan ajatella. Ei niitä enää ole paljoakaan jäljellä ja monen sukupolven muistot katoavat siinä mukana.... ::)

 

Niin, katoavaa "kansanperinnettä" nekin ovat...ja lisäksi mielenkiintoisia juttuja löytyy, kun vanhoja asioita penkoo... 8)

 

Tuosta lentokoneiden "kylmäharjoittelusta" muistuu mieleen Sulo Saaren kirjasta maininta, että eräänä kauniina talvisena jatkosodan päivänä ilmestyi hävittäjäkone Vanhansataman lahden päälle siihen Pikiruukin taakse, ja alkoi antamaan kokkolalaisille oikein kunnon taitolentonäytöksen silmukoineen ym. Aikansa väännettyään kone tuli laskuun jäälle ja rullasi rantaan. Koneesta ilmestyi lentomestari Oiva "Oippa" Tuominen... Mannerheim-ristin ritari. ::) Koneeseen tehtiin joku huolto tai moottorinvaihto Pikiruukissa samalla.

 

Jukka

 

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla