Ju 88:lla kuljetetut pommit Suomessa

[Pentti Hyvärinen 1]

Onkohan jollakin foorumilaisella tietoa, minkäkokoisia pommeja rahdattiin kasikaseilla? Lähinnä minua kiinnostaa, minkä kokoisia olivat pienimmät käytetyt pommit. Onko valokuvia olemassa koneitten pommityypeistä?

[Martti Kujansuu 180]

Onkohan jollakin foorumilaisella tietoa, minkäkokoisia pommeja rahdattiin kasikaseilla? Lähinnä minua kiinnostaa, minkä kokoisia olivat pienimmät käytetyt pommit. Onko valokuvia olemassa koneitten pommityypeistä?

 

Suomen Junkerseissa pienin pommityyppi mitä olen nähnyt kuvista on SC250, eli 250 kg:n miinapommi. SC50:stäkin on luultavasti käytetty joskus. Muita pommityyppejä oli käytössä mm. SC500 ja SC1000.

 

http://www.virtualpilots.fi/hist/WW2History-RautavaAijo.html

 

Äijö: Ja JK:ssa taas voitiin ottaa kaksi tuhannen kilon pommia, taikka sitten neljä viissatasta. Ja rungossa oli vielä, siihen saatiin kymmenkunta sadan kilon (toim. huom. 50-kiloisia) pommia. Mutta kaikessa oli se, että lähtöpaino ei saanut ylittää (määräpainoa). Jos oli bensaa paljon, niin sitten pommikuormaa piti pienentää taikka päinvastoin. Se piti aina laskea, yleensä meillä oli vetäytymisvaiheen aikana yksi tuhannen kilon pommi ja viidensadan kilon pommi. Taikka joissain koneissa oli kaksi tuhatkiloista. Se oli kova jööti. Se oli kolmenkymmenen taikka neljänkymmenen metrin säteellä monttu, mikä tonnin pommista tuli. Sitten niissä oli pahvista tehty sellainen urkupilli, että silloin kun se lähti putoomaan, niin se pilli, moraalipilli, huuti. Se oli sellaista 3-4 millin pahvista se, että tahtoi vaan kuljetuksessa monta kertaa rikkoutua sitten, että se ei ollut enää kunnossa.

 

Kuvia, lisätietoa yms. luftwaffen pommeista linkissä

 

http://www.warbirdsresourcegroup.org/LRG/bombs.html

 

[Pentti Hyvärinen 1]

Martin arvasinkin vastaavan.

Nyt on jutussa sellainen juju, että löysimme erään Ju 88 koneen tippumispaikalta hyvin pienen pommin pyrstön ja se vähän vaivaa. Kone oli vasta startannut reissuun, joten se oli vielä pommikuormassa.

[Martti Kujansuu 180]

Nyt on jutussa sellainen juju, että löysimme erään Ju 88 koneen tippumispaikalta hyvin pienen pommin pyrstön ja se vähän vaivaa. Kone oli vasta startannut reissuun, joten se oli vielä pommikuormassa.

 

Löytyisikö kuvaa tms. tunnistusta varten, noin näppituntumalta voi olla aika vaikeata vastata

[Pentti Hyvärinen 1]

Pyrstö on kyllä kuvattavissa, pitää vain ajella jonkin matkaa. Katsotaanpa ehtisikö tänään.

[Jukka Nisula 2 289]

Aika tyypillinen JU 88:n pommivarustus Neuvostoliiton suurhyökkäyksen aikana mm. ajoneuvoja ja panssareita sekä jalkaväkeä vastaan oli 2 x 500 kg ja 2 x 250 kg pommit. Vuosalmen-Äyräpään pommituksista heinäkuun alussa 1944 kertoo mm. Ahti Nousiainen Joppe Karhusen kirjassa "Kotkat iskevät": "Pommi-iskuissa oli purevuutta. Siitä kertoo omaa tarinaansa Junkers Ju-88:n pommitusvarustus näillä lennoilla. Jokaisessa koneessa oli 2 x 500 kg ja 2 x 250 kg. Kun pommit olivat herkkinä, niin yksistään painevaikutuskin oli melkoinen sirpaletuhojen lisäksi."

 

Myös Portinhoikan suurpommitukseen 30.6.44 osallistuneet Ju 88-koneet kuljettivat samanlaista kuormaa. (SIL 3/1995). Myös 1000 kg:n pommeja käytettiin, silloin varustus oli useimmiten 1 x 1000 kg ja 2 x 250 kg. Myöskin eri kenttien koko ja kantavuus vaikutti Junkersien kuormaukseen, useimmiten se kai oli tuo max.1500 kg.

 

Miltä kentältä tuo kone oli noussut ja minkälaatuinen oli pommituskohde? Onko tietoa...

EDIT:

 

Joku näistä tapauksista voi olla oikea, kaikki sattuivat lentoonlähdön jälkeen. Voisiko nuo kohteet kertoa pommityyppien luonteen?

 

JK-251,  29.12.43 Onttolan kentän lähellä. (Vodlajoen varastoalueen pommitus)

JK-264,  15.06.44 Onttolasta startti, putosi: Kesälahti, Villala. (Siiranmäen pommitus)

JK-254,  01.07.44 Onttolasta startti, putosi: Liperi, Rauanlahti. ( Mutalahden taloryhmien, joukkojen ja ajoneuvojen pommitus Kannaksella)

 

Jukka

[Martti Kujansuu 180]

Miltä kentältä tuo kone oli noussut ja minkälaatuinen oli pommituskohde? Onko tietoa...

 

Jos SC50:ia käytettiin, niin muistaakseni vain 1943 -pommituskohteissa elävää voimaa vastaan, esim. partisaanitukikohtien pommituksissa

[Pentti Hyvärinen 1]

Kone, JK-251, lähti Onttolasta pommittamaan joitakin varastoja ja ei päässyt kuin muutaman kymmenen metrin korkeuteen, saatuaan moottorihäiriön heti startissa. Yksi miehistöstöstä (Liukko) säilyi metsään menossa hengissä.

[Jukka Nisula 2 289]

Kone, JK-251, lähti Onttolasta pommittamaan joitakin varastoja ja ei päässyt kuin muutaman kymmenen metrin korkeuteen, saatuaan moottorihäiriön heti startissa. Yksi miehistöstöstä (Liukko) säilyi metsään menossa hengissä.

 

Ok! Nyt pitäisi löytää jostakin lähteestä, mitä pommeja JK-251:llä oli mukana. Kun kyseessä oli varastoalueen pommitus, niin voisi ajatella, että myös pieniä pommeja olisi ollut mukana, koska näin saataisiin tuhoaluetta laajemmaksi.

 

Menehtyneet lentäjät: ohjaaja ylik.Nikula, tähystäjä luutn. Knuuti ja sähköttäjä alik. Asikainen.

 

Jukka

 

 

[Martti Kujansuu 180]

Ok! Nyt pitäisi löytää jostakin lähteestä, mitä pommeja JK-251:llä oli mukana. Kun kyseessä oli varastoalueen pommitus, niin voisi ajatella, että myös pieniä pommeja olisi ollut mukana, koska näin saataisiin tuhoaluetta laajemmaksi.

 

Stenmanin "Suomen ilmavoimien historia 2":sta

 

Venäläiset olivat kuluneen kesän ja syksyn aikana suorittaneet vesikuljetuksia Äänisellä ja keränneet talvivarastoja Vodlajoen varrelle Äänisen itärannalle.

  29.12 Lentolaivue 44 sai tehtäväkseen hyökätä kymmenellä Junkersilla näitä varastoja vastaan. Kapteeni Saarisen johtama ensimmäinen pari eksyi huonossa säässä liian kauaksi itään ja pommitti kohdalle osunutta kylää n. 40 km Vodlajoen suulta. Toinen parvi pommitti luutnantti Iisalon johdolla maalialuetta palopommitorpedoilla ja 50 kilon sirpalepommeilla. Yksi Junkers -kone tuhoutui Onttolan kentän läheisyydessä toisen moottorin pysähdyttyä startissa. Kolme miehistön jäsentä sai surmansa ja yksi loukkaantui.

 

Alla vielä kartta reitistä, edestakaisin matkaa ilmateitse n. 670 kilometriä.

 

[ attachment removed ]

 

[Pentti Hyvärinen 1]

Kuten kuvat näyttävät, kyseessä on ollut todella pieni pommi. Voisiko olla niin, että Martin mainitsemassa palopommitorpeedossa olisi ollut sisällä pikku palopommeja tyyliin Molotovin leipäkori?

 

 

 

[ attachment removed ]

 

 

[ attachment removed ]

 

[Pekka Loikkanen 0]

Vilkaiseppa Luftwaffen pommivalikoimaa osoitteesta http://www.warbirdsresourcegroup.org/LRG/bombs.html. Sieltä kohdasta "Incendiaries" (=palopommit) löytyy B1-series, joka koon puolesta saattaisi sopia kuvaukseen, mikäli pommin ulkonäkö on lähelläkään samaa kuin B3EZ:lla (josta löytyy kuva alempaa, mutta koko ei täsmää).

[Pentti Hyvärinen 1]

Vilkaiseppa Luftwaffen pommivalikoimaa osoitteesta http://www.warbirdsresourcegroup.org/LRG/bombs.html. Sieltä kohdasta "Incendiaries" (=palopommit) löytyy B1-series, joka koon puolesta saattaisi sopia kuvaukseen, mikäli pommin ulkonäkö on lähelläkään samaa kuin B3EZ:lla (josta löytyy kuva alempaa, mutta koko ei täsmää).

 

Hyvä tieto tämäkin. Myös omien tutkimusten mukaan koneissa käytettiin joillakin tehtävillä Martin myös mainitsemia torpeedoja, jotka sisälsivät palopommeja. Pyrstön mitta ja väritys sopii myös noihin Luftwaffen pommikuvauksiin.

Kiitos taas porukalle. Juttu taitaa olla selvä.

[Martti Kujansuu 180]

Varmistin tuon asian vielä ulkomaiselta foorumilta ja sain seuraavanlaisen vastauksen.

 

It certainly appears to be from a standard German 1-kg B.1 incendiary bomb.  have a complete one in my collection ( minus filling ! ) and the dimensions of the tail unit match the one in your photo. Ful ldetails can also be found in Winston G Ramsay's 'The Blitz - Then & Now Vol. 1'.

[Pentti Hyvärinen 1]

Vielä pari kuvaa 88:ssa muutaman kerran käytetyista palopommi "kaseteista" ja sen sisältämistä pommeista.

 

[ attachment removed / expired ]

 

 

 

 

[ attachment removed / expired ]

 

[Jukka Nisula 2 289]

Eikös tuollaisia palopommeja kutsuta nimellä "termiittipommi". ???

 

Jukka