Miksi penkkien alla pelastusliivit laskuvarjojen sijaan??

[Juha Klemettinen 28]

Ne painaa liikaa, vaikka olisi mahdollista käyttää niitä jollain tapaa. Pelkästään penkitkin on painon takia kevennetty alle "turvallisen tason".

Eli koneissa voitas käyttää penkkejä ja niiden tukirakenteita, jotka kestäs törmäystilanteissa repeytymättä irti. Mutta painon takia on penkin rakenne ja tukirakenteet kevennetty minimiin. Kovemmissa maahan törmäyksissä runko säilyy ehjänä. Mutta matkustajat on penkkeineen yhdessä kasassa rungon törmäys suunnan mukaisesti.

Todennäköisyys onnettomuudelle on sen verran pieni, ettei lentoyhtiön kannata penkeissä kantaa paria lisäkiloa. Joku voi laskea paljonko esim. MD11 koneen elinaikana syntyisi penkin 2 kilon lisäpainosta polttoaine kuluja, täysin turhaan.

 

Täytyy kuitenkin muistaa, että lentoyhtiöt eivät päätä siitä miten paljon mennään "alle turvallisen tason(?)". Määräykset säätelevät tarkkaan kuinka paljon penkin pitää kestää g-voimia mihinkin suuntaan...

Juha.

[Kimmo Wjuga 1]

Ne painaa liikaa, vaikka olisi mahdollista käyttää niitä jollain tapaa. Pelkästään penkitkin on painon takia kevennetty alle "turvallisen tason".

Eli koneissa voitas käyttää penkkejä ja niiden tukirakenteita, jotka kestäs törmäystilanteissa repeytymättä irti. Mutta painon takia on penkin rakenne ja tukirakenteet kevennetty minimiin. Kovemmissa maahan törmäyksissä runko säilyy ehjänä. Mutta matkustajat on penkkeineen yhdessä kasassa rungon törmäys suunnan mukaisesti.

 

Jaa tämäkin on aikalailla huuhaata. JAR:ssa on penkeille ihan omat vaatimuksensa ja ne määrittävät, että pakkolaskussa niiden on kestettävä huomattavat kuormat ja oltava sellaiset, että matkustajat välttyvät vakavammilta vammoilta. Ja jos katsoo niitä kuormituksia, niin taitaapi se runko olla se joka hajonnee ekana...

 

edit: u*ttu... ois tietty voinu lukee ed. viestin ennenku kirjotti...

[Kimmo Wjuga 1]

Ja kun mietitte sitä, kuinka moni voisi laskuvarjolla hypäten imeytyä moottoriin, kannattaa miettiä vähän uudestaan fysiikkaa Ei se nyt ihan niin ole että heppu jää ilmaan paikalleen ja putoaa vain suoraan kohti maata hypätessään koneesta koneen jatkaessaan matkaa..

 

No jos esim. suihkumoottorin edestä lähdet, niin aika todennäköisesti sinne moottoriin päädyt... Mutta eikö kellekään ole tullut tässä mieleen miettiä, että miksikä hyppykoneissa hyppyovi on aina moottorin takana..?

 

Tosin nytkun tätä hyppäämisideaa kehitellään, niin ois kyl mukava palvelu yhtiöiltä, jos voisivat esim. kenttää lähestyttäessä tai holdingissa tarjota pudotuspalvelun... Ainakin hyppäämistä harrastavat matkustajat tulisivat mieluummin sillä rätillä alas kuin koneella...

[Guest teppoy]

Ne painaa liikaa, vaikka olisi mahdollista käyttää niitä jollain tapaa. Pelkästään penkitkin on painon takia kevennetty alle "turvallisen tason".

Eli koneissa voitas käyttää penkkejä ja niiden tukirakenteita, jotka kestäs törmäystilanteissa repeytymättä irti. Mutta painon takia on penkin rakenne ja tukirakenteet kevennetty minimiin. Kovemmissa maahan törmäyksissä runko säilyy ehjänä. Mutta matkustajat on penkkeineen yhdessä kasassa rungon törmäys suunnan mukaisesti.

 

Täytyy kuitenkin muistaa, että lentoyhtiöt eivät päätä siitä miten paljon mennään "alle turvallisen tason(?)". Määräykset säätelevät tarkkaan kuinka paljon penkin pitää kestää g-voimia mihinkin suuntaan...

Juha.

 

Ilmailumääräyksissä vaaditaan, että penkit ja niiden kiinnitykset kestävät seuraavat kiihtyvyydet (ympäröivään rakenteeseen nähden):

 

Eteenpäin 9 g, alas 6 g, sivuille 4 g, ylös 3 g ja taaksepäin 1,5 g.

 

Tarkkaan en tiedä, miksi ilmailumääräyksissä on juuri noihin lukuihin päädytty. Mutta kyllä tuo 9 g:tä eteenpäin on melkoinen hidastuvuus (varsinkin kun ottaa huomioon lentokoneen massan). Tietysti jos kone pystysuoraan tulee tonttiin, niin varmasti ylittyy kaikki rajat, mutta eipä sillä varmaan siinä vaiheessa väliä ole matkustajien kannalta kuitenkaan.

 

Johonkin penkkien kestävyyden raja on pakko vetää, toisaalta jossain se menee ihmisilläkin raja kiihtyvyyden (tai hidastuvuuden) kestossa. Ei ainakaan itseäni houkuttule ajatus lentokonepenkissä istumisesta 9 g:n hidastuvuudessa, varsinkin kun käytössä on pelkkä lantiovyö.  ???

 

Teppo

[Jukka Siirilä 80]

No jos esim. suihkumoottorin edestä lähdet, niin aika todennäköisesti sinne moottoriin päädyt... Mutta eikö kellekään ole tullut tässä mieleen miettiä, että miksikä hyppykoneissa hyppyovi on aina moottorin takana..?

 

Taitaisi kessnassa olla hiukan hankalaa laittaa se ovi moottorin eteen...

[Kimmo Wjuga 1]

Taitaisi kessnassa olla hiukan hankalaa laittaa se ovi moottorin eteen...

 

Nojoo Meinasin lähinnä luokkaa otteri ja sen tapaiset. Ihan yleisesti ei kannata moottorin edestä varmaan hypätä. Voi olla ettei ajoitus satu menemään lapojen välistä Suihkumottooreiden imusta ei tarvinne puhuakaan... Tosin näitä kun alkaa miettimään, niin mie keksin kyl pari uutta jännää laskuvarjoilun alalajia..  8)

[Jussi Sahlberg 0]

Asiaa pohdittuani hetken, keksin yhden syyn miksi lentokoneissa on pelastusliivit.

 

Onnistuneessa pakkolaskussa veteen liiveistä on toki hyötyä, kellumisen helpotuttua. Muissa tapauksissa hyöty tulee siitä että kun jokainen matksutaja on pukenut liivit päällensä niin mahdollinen pelastusmiehistö löytää helpommin uhrit koneesta/koneen ulkopuolelta näkyvyyden ollessa heikko, esimerkiksi savua matkustamossa. Sekä helpottaa uhrien siirtoa, kun kaikkia uhreja voi tarttua kiinni liivistä, tietystä kohtaa.

[Hannu Niemi 1]

Taitaisi kessnassa olla hiukan hankalaa laittaa se ovi moottorin eteen...

 

Otetaan yksi Cessna 337 niin johan onnistuu...

 

hannu

[Hannu Niemi 1]

Ihan mutu-pohjalta:

 

Niin kauan kun tilanne on niin hyvä että matkustajat pystyvät vetämään varjon selkään ja hyppäämään organisoidusti ja "turvallisesti" ulos, kone on vielä laskeutumiskunnossa eikä ihmisiä edes kannata viskata ulos.

 

Saati sitten, että siinäkin tilanteessa ainakin muutama laskuvarjo aukeasi jo putkessa... olettaen siis, että koekaniinit olisivat jotain muuta kuin laskuvarjohyppääjiä. Ja niistäkin, jotka ulos pääsisivät varmaan aika iso prosentti menetettäsiin väärän hyppyasennon, sitä seuraavan varjo-matkustaja-narumöntin maahantulossa tai siksi, ettei varjoa osattaisi aukaista tai että tultaisiin alas sopimattomaan paikkaan tai...

 

Jos kyseessä ei olisi ihmishenget, olisi mielenkiintoista tietää survival-prosentti asiasta tietämättömien lentomatkustajien hyppäämisessä kontrolloidusta lentotilasta vaikka optimiolosuhteissakin.

 

hannu

[Hannu Niemi 1]

Pelkäänpä että tieto laskuvarjojen olemisesta koneessa voisi johtaa kiusaukseen hypätä koneesta olosuhteisiin nähden väärissä tilanteissa, "liian helposti", kun kone olisi vielä ollut tuotavissa hyvään hallittuun pakkolaskuun. Näin siis pien tms. koneessa. Liikennekoneessa jouduttaisiin vielä tilanteisiin joissa  ensimmäisen pikku ilmakuopan jälkeen matkustajat alkaisivat vetää varjoja selkään ja vaatia ulospääsyä, väkivalloin ja paniikissa tietysti.

 

Pienkoneet lentävät yleensä sen verran alhaalla, että eipä niistä juuri ehdi hyppäämään, jos oikea paniikkitilanne iskee päälle, vie se koneesta poistuminenkin oman aikansa, joka noissa tilanteissa yleensä on yhtä kuin korkeutta.

 

En kyllä usko noihin paniikkihyppyihin matkustajakoneestakaan, kun veikkaan, että se hyppy tavallista ihmistä pelottaa enemmän kuin se ilmakuoppa. Tai mitä kammoisampi matkustaja, sitä epätodennäköisempää sen hyppääminenkään olisi.

 

Itse en juurikaan lennä ilman laskuvarjoa, purjekoneesta se hyppääminen teoriassa onnistuu (lennetään korkealla ja suhteellisen pienellä nopeudella). Silti en edes harkitsisi hyppyä niin kauan kuin kone on edes jotenkin ohjattavissa.

 

hannu

[Kimmo Wjuga 1]

Silti en edes harkitsisi hyppyä niin kauan kuin kone on edes jotenkin ohjattavissa.

 

Minä taas harkitsen hyppäämistä useinkin, vaikka kone on täysin ohjattavissa. Kannattaisi monen muunkin... Ensi keväänä kaikki kurssille! www.laskuvarjokerho.com 

[Guest Henkka]

Kuten joku muukin on joskus sanonut, minä en toimivasta lentokoneesta hyppää! 

[Guest Sakari Pyörre]

Aika erikoinen olisi se onnettomuus, jossa matkustajat lähtisivät ulos.

 

Joku mainitsi Heliosin. Ei kai sentään... olivatko matkustajat tolkuissaan, vaikka lentäjät olivat kanttuvei hapenpuutteesta? Ja jos matkustajat olisivat kyenneet hyppäämään, oikea hyppyhetki olisi kai ollut jossain Välimeren yllä. Kaikki meressä, isolla alueella.

 

Entäs se JetBluen revohka 21.9.2005? Se missä Airbusin nokkatelineessä oli ongelmia. Olisiko 140 matkustajaa pitänyt heittää ulos? Todellakin, heittää, kaikki tuskin olisivat jakaneet Kimmon innokkuutta jättää (melkein) toimiva kone.

[Kimmo Wjuga 1]

kaikki tuskin olisivat jakaneet Kimmon innokkuutta jättää (melkein) toimiva kone.

 

Ihmiset ei vaa ymmärrä hyvän päälle... Mut ei se mitää onpaha hyppykoneisiin pienemmät jonot

 

Mut tosiaa jos ny spekuloidaan, ni esim. veteen ei pidä kokematonta heittää. Hukkuvat kun sotkeutuvat varjon naruihin. Silleen on kai käyny kokeneemmillekkin...

Metsään kans vähän huono tulla. Sinne kun tulee kovaa, niin katkoo jalkansa, tms. ja henki veks vammojen takia, ennenkuin apu tulee.

Ja nuo kaikki tietty sillä, että on saanut edes varjon stabiilista turvallisesti auki. Osa tullee sellaisena kangasmyttynä alas... osa saa sydärin (vanhemmat ihmiset), osa saattaa lamaantua, jne...

Eli joo... ei kamalan hyvä idea heittää sitä kansaa. Mieluummin kuolee koneen räjähtäessä kuin maahan mätkähtäessä... Ja osasinpas taas olla pessimisti

Mut kokeilkaapas joskus silti koulutuksen kanssa tuota koneesta lennola poistumista. Ite voin sanoa näin sekä purtsikka- että mottipahvin omistajana, että kyl se laskuvarjoilijan kelpuutus niistä selkeesti voiton vie Loppu nimittäin meikäläiseltä kiinnostus koneen puikoissa istumiseen about heti toisen hypyn jälkeen! Ekalla hypyllä multa oli tunto pois kaikista raajoista, ni siinä ei voi mitää sanoo tunteneensa. Mut tajuissani pysyin Ja noi oireet johtu vaan siitä et ilma on ohutta tuolla kilsassa. Ei mua oikeesti pelottanu...

Mut juu. Kaikki hyppimään!

 

Kimmo

[Kalle Keihänen 1]

Niin, moni pikkulapsikin ihmettelee, onko laivoissa sitten laskuvarjot, ja missä se suunnittelija on joka noin mokasi? 

 

Joskus olen tuota asiaa itsekin pohtinut, ja todennut että matkustajasuihkukoneesta se hyppääminen olisi todella riskaabelia puuhaa amatööreille (jollainen itsekin kuitenkin olen, hyppyjä takana tasan 0). Pelastusliiveistä onkin hyötyä jos hätälasku tehdään veteen, sekä pinnallapysymis- (liivit) että löytämismielessä (kirkas väri, pilli, nykyisissä joku valomajakkakin).

 

Kaksi kysymystä vaan nousevat mieleeni (vastatkaa fiksummat)?

 

1) Jostain muistan lukeneeni että vesi on lentokoneelle 'todella paha' elementti laskeutua, ja nykykoneet pyrittäisiinkin laskemaan vaikka mahalaskuna maalle mielummin kuin veteen, jos vain yhtään tasaista plänttiä on saatavilla. Kone kuulemma liukuu paremmin maata pitkin, ja aaltoihin osuessaan vedessä saattaa pysähtyä kuin seinään, joka olisi koneen rungolle ja matkustajille kohtalokasta.

Jos taas kyseessä on mannertenvälinen lento, ja lasku on pakko tehdä aavalla merellä, niin avun saamiseen saattaa mennä niin kauan, ettei niistä liiveistä juuri ole hyötyä kun hypotermia iskee. Eli näiden perusteella se liivien turva-arvo onnettomuuksissa saattaa olla varsin marginaalinen?

 

2) Kun nyt kerran laskuvarjoista puhutaan, niin mieleeni juolahti seuraavaa: Tässä taannoin kun SkyCarista luin, niin siinä on turvajärjestelynä moottorien pettäessä koko laitetta kannattavat automaatilaukeavat laskuvarjot.  Mites olisi matkustajakoneeseen sama kuvio, eli vaaratilanteessa kone lennettäisiin about kilometrin korkeudelle, ja 'sakattaisiin' maanopeus nolliin, ja jättikokoiset varjot auki, jolla runko liitelisi maahan (lähes) vahingoittumattomana? Ei varmaan olisi ihan täysin mahdoton ajatus toteuttaa? 

[Olli Vainio 3]

2) Kun nyt kerran laskuvarjoista puhutaan, niin mieleeni juolahti seuraavaa: Tässä taannoin kun SkyCarista luin, niin siinä on turvajärjestelynä moottorien pettäessä koko laitetta kannattavat automaatilaukeavat laskuvarjot.  Mites olisi matkustajakoneeseen sama kuvio, eli vaaratilanteessa kone lennettäisiin about kilometrin korkeudelle, ja 'sakattaisiin' maanopeus nolliin, ja jättikokoiset varjot auki, jolla runko liitelisi maahan (lähes) vahingoittumattomana? Ei varmaan olisi ihan täysin mahdoton ajatus toteuttaa? 

Eikös jossain GA-koneessa ole jo tämä...oliskos se nyt Cirrus tms....?

[Jukka Siirilä 80]

Eikös jossain GA-koneessa ole jo tämä...oliskos se nyt Cirrus tms....?

 

Ainakin joissakin ultrissa noita taisi olla ja taisipa kesnaankin tommosen saada.

[Mikko Maliniemi 5]

Eikös jossain GA-koneessa ole jo tämä...oliskos se nyt Cirrus tms....?

 

Cirruksen malleissa tosiaan on se CAPS (muistaakseni Cirrus Airframe Parachute System) systeemi...

[Olli Jaarinen 0]

2) Kun nyt kerran laskuvarjoista puhutaan, niin mieleeni juolahti seuraavaa: Tässä taannoin kun SkyCarista luin, niin siinä on turvajärjestelynä moottorien pettäessä koko laitetta kannattavat automaatilaukeavat laskuvarjot.  Mites olisi matkustajakoneeseen sama kuvio, eli vaaratilanteessa kone lennettäisiin about kilometrin korkeudelle, ja 'sakattaisiin' maanopeus nolliin, ja jättikokoiset varjot auki, jolla runko liitelisi maahan (lähes) vahingoittumattomana? Ei varmaan olisi ihan täysin mahdoton ajatus toteuttaa? 

 

Heh

 

Cirruksen MTOW on about 1000kg, ja google ilmoittaa pelastusvarjon halkaisijaksi 17m (55ft). Isohkon matkustajakoneen painot taitaa olla luokkaa 100000kg, eli varjon pitäisi kantaa 100 kertainen paino. Lisäksi avausnopeus on ehkä noin kolminkertainen (~40kts / ~120kts). Energia kasvaa suoraan verrannollisesti massaan ja vauhdin suhteen neliöön, joten pysäytettävä liikeenergia olisi noin 900 kertainen.. Lisäksi tarvittava varjon kanto kasvaa halkaisijan neliöön (viissinkin, väsyttää, joko korjatkoon jos tarvii. Ei jaksa pyörittää algebraa sen enempää läpi) joten 100 kertainen massa tarvii 10 kertaa suurenmman halkaisijan. Eli pyöreästi: matkustajakone tarttis 200 metriä halkaisijaltaan olevan varjon joka olis 1000 kertaa Cirruksen varjoa vahvempi. Eikä olla edes vielä heavy-luokan koneissa.

 

Pannaan yks niitä.

 

blue skies,

-- Olli

[Ilkka Mäkelä 1 218]

Enpä malta olla muistuttamasta 70-luvun legendasta, miehestä nimeltä "D.B.Cooper", joka kaappasi 727:n, pakotti välilaskuun, matkustajat ulos koneesta, vaati ja sai 200000 dollaria ja 4 laskuvarjoa, lähti uudelleen lennolle vain miehistö mukanaan, käski pitää laippoja alhaalla ja koneen 10000 feetissä ja HYPPÄSI ulos  rahojen ja varjon kanssa avattuaan 727:n peräportaikon, ja josta ei sen koommin ole kuulunut mitään.

 

Jos juttu on totta, niin oli ovela ukko: korkeus vain 10000 ft, joten hapenpuute ei ollut ongelma. Ajankohta myöhäinen ilta, joten konetta seuraavat hävittäjät eivät saaneet hyppääjästä näköhavaintoa. Vaati 4 laskuvarjoa, jotta luultaisiin, että mies aikoisi pakottaa mukaansa viattomia miehistön jäseniä, ja siis toimitetut laskuvarjot olisivat todennäköisesti kunnossa eivätkä tyhjiä pakkauksia (kuten Catch-22:ssa  ) ja vielä laipat ulkona, jotta koneen nopeus ei olisi liian suuri hyppäämiseen.

 

Ajankohtakin (1971) oli sellainen, ettei käsimatkatavaroita tarkastettu, joten mies pystyi koneessa sisällä väittämään lentoemännälle, että hänellä on pommi mukanaan, mistä syystä kone kierteli ilmassa ja teki välilaskun tankkausta varten...

 

Ainoa moka oli, että FBI ehti nopealla mikrofilmikoneella kuvaamaan kaikki 10000 kpl 20 taalan seteliä ja sai niiden numerot muistiin...Väitetään, että muutama seteli olisi löydetty myöhemmin....

 

No, tämä nyt oli extreme laskuvarjohyppytapaus kaupalliselta lennolta.

 

http://www.crimelibrary.com/criminal_mind/scams/DB_Cooper/

 

[Jussi Rantala 1]

Enpä malta olla muistuttamasta 70-luvun legendasta, miehestä nimeltä "D.B.Cooper", joka kaappasi 727:n, pakotti välilaskuun, matkustajat ulos koneesta, vaati ja sai 200000 dollaria ja 4 laskuvarjoa, lähti uudelleen lennolle vain miehistö mukanaan, käski pitää laippoja alhaalla ja koneen 10000 feetissä ja HYPPÄSI ulos  rahojen ja varjon kanssa avattuaan 727:n peräportaikon, ja josta ei sen koommin ole kuulunut mitään.

 

Don Kirlin on hypännyt myös 727:sta, tosin FAA:n luvalla.

 

Sattumalta uusimmassa Wired lehdessä oli ko. hemmon ilmavoimista ja hypystä juttua:

http://www.wired.com/wired/archive/13.10/kirlin.html?pg=1&topic=kirlin&topic_set=

[Mikko Kallas 0]

Don Kirlin on hypännyt myös 727:sta, tosin FAA:n luvalla.

 

Ameriikassa kaikki on ihmeellistä: http://www.airliners.net/open.file/773441/M/

Minulla on myös ns. "varma tieto" B737:n käytöstä hyppykoneena.

 

MikkO

[Guest moppeli]

Metsään kans vähän huono tulla. Sinne kun tulee kovaa, niin katkoo jalkansa, tms. ja henki veks vammojen takia, ennenkuin apu tulee.

 

Kuunnelkaa Kimmoa. Se kyllä tietää NÄÄ jutut kokemuksesta...

[Kimmo Wjuga 1]

Kuunnelkaa Kimmoa. Se kyllä tietää NÄÄ jutut kokemuksesta...

 

Äläs ny... ei täs oo ku vast... öö... no onha sitä ehkä pari kertaa varjo livenny hansikkaasta   

Mut muistakaa, et tyhmil käy aina fantastinen tuuri... Sillä täs viel kituutetaanki

 

Edit: Aina välil kyl tulee aina jollaki vehkeel semmonen "hups, hups..." tilanne vastaan. Niistä joteki oppii aina jotai uutta

[Kimmo Wjuga 1]

Nii ja eikös muute Perrisis o DC-9 tulos hyppykoneeks? Tai ainaki ootti joku aika sit hyväksyntää...

 

http://www.airliners.net/open.file/773441/M/