Petsamon ja Suur-Merijoen kentät?

[Jukka Nisula 2 235]

Vielä tuosta Petsamon Yläluostarin lentokentästä hieman. Aero alkoi lentää Yläluostarin kentälle 21.6.1940. Kenttä luovutettiin sotilaskäyttöön Luftwaffelle jatkosodan alussa 1941. Vuonna 1944 se jouduttiin luovuttamaan Neuvostoliitolle, ja nykyään sen nimi on Pechanga.

 

Petsamoon lennettiin aluksi kolme kertaa viikossa Ju 52/3m-koneella tai De Havilland Dragon Rapide D.H.89A-koneella, reitin ollessa nimetty ”Lapland Express” tai ”Petsamon pikalinja”. Lentoaika oli 8 tuntia 40 minuuttia, ja reitti oli tuo jo tässä ketjussa aiemmin mainittu. Reitti aloitettiin uudelleen pienen tauon jälkeen 2.6.1941 Douglas DC-2-koneella, ensimmäisenä OH-LDA, ja reitti oli hieman suorempi Helsinki-Vaasa-Kemi-Rovaniemi-Petsamo. Kun muutama välilasku jäi pois, eli Kokkola, Oulu ja Sodankylä,  ja kone oli hieman nopeampi,  niin lentoaika oli 6 tuntia, 15 minuuttia. Näin lennettiin 21.6.1941 asti ja viimeisen Aero Oy:n kaupallisen lennon teki silloin DC-2 OH-LDB.  Tämän jälkeen saksalaiset ottivat kentän sotilaskäyttöön, virallisesti 30.8.1941.  Sen jälkeen ”Lapland Express”-reittiä  lennettiin pohjoisessa ainoastaan Rovaniemelle saakka.

 

Tämä yläoleva perustuu John Weggin englanninkieliseen Finnairin historiikkiin v.lta 1983. Valitettavasti tästäkään kirjasta ei löydy yhtään valokuvaa Yläluostarin kentästä eikä rakennuksista.

 

Viipurin Suur-Merijoen kentästä löytyy tietoa samasta teoksesta seuraavasti: Aero Oy:n ensimmäinen lento tapahtui Dragon Rapidella (OH-BLA) 1.5.1937, reittinä Helsinki-Viipuri. Kausiluontoista  reittiliikennettä jatkui 31.7.1937 asti. Lennot jatkuivat taas 2.5-31.8.1938 ja 1.5.-31.8.1939, jolloin reittiä jatkettiin Imatralle. Viimeinen reittilento oli 31.8.1939, ja koneena Dragon Rapide D.H.89A.

 

Jukka

 

[Jukka Nisula 2 235]

Lisää tietoa Petsamon kentän alkuvaiheista:

 

Petsamon Ilmapuolustusyhdistys perustettiin 1933. Yhdistyksen tärkeitä tavoitteita oli maalentokentän saaminen Petsamoon. Suomen Ilmapuolustusliitto esitti jo vuonna 1932 Kulkulaitosten ja Yleisten töiden Ministeriölle rakennusohjelman uusista kentistä, ja Petsamo oli mukana listassa. Petsamon kunnanvaltuusto ryhtyi suunnittelemaan maalentokentän rakentamista ja lähetti sitä koskevat paperit Liitolle, joka toimitti ne edelleen ministeriölle. Lentokenttä rakennettiin Yläluostarin alueelle ja Petsamon lentolinja avattiin heinäkuussa 1940. (John Weggin kirjan mukaan se oli 21.6.1940. huom.)

 

Kevätkesällä 1939 tuli Rovaniemeltä ins. Pokki lentokenttäpiirustusten kanssa Petsamoon ja kenttää alettiin suunnitella. Maastoon tehtiin kiitoradan keski- ja sivulinjat. Rakennustyöt aloitettiin pikaisesti, koska tuli käsky, että kenttä on saatava valmiiksi nopeasti. Lentokenttätyömaa oli vain parin kilometrin päässä Petsamon munkkiluostarista, jonka alueella oleviin tyhjiin rakennuksiin majoitettiin rakennusväkeä vuokralle. Kentälle ei tarvinnut rakentaa kuin pieni työkaluvarasto ja pieni toimisto papereita ym. varten. Tilanne oli syksyllä 1939 outo ja salaperäinen Petsamossa. Kentän koppiin murtauduttiiin ja kiitotien piirustus oli levitetty pöydälle. Siihen oli piirretty paksulla punaisella kynällä sirppi ja vasara. Huhuja liikkui ja vakoilijoita oli liikkeellä. Syksyllä 1939 kentälle toimitettiin teräsvaijereita, joilla pyrittiin estämään laskeutumiset, jos olisi tarvis. Kiitorata olisi suljettava välittömästi, kun käsky tulisi. Näistä vaijereista ja niiden käytöstä tuli vähän myöhemmin riitaa, ja asiaan oli sotkeutunut myös sotilashenkilöitä. Valpo pidätti toistakymmentä miestä ja vei Kemiin kuulusteltaviksi. Samalla paljastui iso vakoilujuttu.

 

Kenttä saatiin valmiiksi noin viikko ennen talvisodan syttymistä. Lopputarkastuksen pitivät insinöörit Pokki ja Sirola, joku armeijan lentomajuri sekä muutama lentäjä. Ensimmäisen koneen piti laskeutua kentälle jo muutaman viikon kuluttua, mutta yhtään konetta ei ehtinyt laskeutua kentälle ennen talvisotaa. Venäläiset saivat kentän haltuunsa talvisodan alussa ja käyttivät sitä tukikohtanaan. Sitten vuonna 1940 talvisodan jälkeen alkoi säännöllinen liikenne Helsinkiin, kun kenttä oli taas suomalaisilla.

 

edit: Mukavana yksityiskohtana löysin maininnan, että ensimmäisellä lennolla Petsamosta Helsinkiin Aeron Junkers Ju 52 "Sampolla" tuotiin presidentti Rytille tuliaisina 20 kilon painoinen lohi.

 

Nämä tiedot löysin kirjasta "Turjanmeren maa, Petsamon historia 1920-1944". Toim. Petsamo-Seura ry. Rovaniemi 1999.

 

Jukka

 

[Seppo Sipilä 8]

Haa, kiitoksia. Mielenkiintoista tietoa Petsamosta ja Suur-Merijoesta!

 

[Jukka Nisula 2 235]

Haa, kiitoksia. Mielenkiintoista tietoa Petsamosta ja Suur-Merijoesta!

 

 

Vielä sen verran, että vähälukuiset suomalaiset joukot joutuivat vetäytymään Yläluostarin alueelta jo 3.12.1939 ja siirtyivät viivytykseen, ja tällöin munkkiluostarin rakennukset sytytettiin palamaan suomalaisten toimesta. Tämä siksi, että venäläisille ei jäisi majoituspaikkoja. Suomalaiset komppaniat siirtyivät Haukilammelle ja Maajärvelle ja venäläisten 104. Divisioona pysähtyi. Venäläisten ilmatoiminta tuli aktiivisemmaksi tammikuussa 1940, ja koneet hyökkäsivät Kuotsjärven, Petsamon ja Murmanskin lentokentiltä suomalaisten kimppuun. Pommitettiin Ivaloa, Nautsia ja Suonikylän kenttävartiota. Hävittäjäkoneet hyökkäsivät suomalaisjoukkoja vastaan Kornettiojalla ja Heteojalla. Neuvostoliiton ilmavoimat käyttivät tukikohtinaan Petsamon lentokenttää sekä myös Salmijärven välilaskupaikkaa, jonne hävittäjät oli sijoitettu. Pommikoneita venäläisillä oli noin 30 kappaletta, hävittäjiä noin sama määrä. Lisäksi ilmataisteluihin osallistui lisää koneita Murmanskista. Tavallinen näky oli, että ryssien koneita oli ilmassa 50-60 konetta yhtäaikaa.

Rauhan tultua Suomen ja Neuvostoliiton välille 13.3.1940, venäläiset luopuivat Petsamon alueesta rauhansopimuksen mukaisesti ja vetäytyminen alkoi 16.3.

 

Lähteenä on sama kirja kuin edellisessä kirjoituksessani.

 

Jukka

 

 

[Jukka Nisula 2 235]

Tässä aika karua tekstiä Suur-Merijoen lentokentän nykytilasta: 

 

http://kareliaklubi.com/web-3/18.pdf

 

Jukka

 

[Guest Wimmie]

          Terve !

 

Kävin Petsamon kentällä heinäkuun lopulla. Sijaitsee samalla paikalla, kun silloin 1940-luvulla. 

Kartta sekä ilmakuvia kentästä löytyy Lapin Ilmailuhistorian I -osasta. Tämä kirja ilmestyi pari

vuotta sitten päättyen vuoteen 1945. Kentän rakennukset ovat nykyään aika huonossa kunnossa.

Juri Gagarinin museo näkyi olevan paikallaan (Juri palveli Petsamossa, ei käyty museossa). Hävittäjät

on ilmeisesti siirretty muualle, kuten osa muistakin Petsamon yksiköistä. Meridivisioona 200 näkyi

olevan voimissaan satoine amfibiovehkeineen.

 

t. Jartsi

[Jukka Nisula 2 235]

           Terve !

 

Kävin Petsamon kentällä heinäkuun lopulla. Sijaitsee samalla paikalla, kun silloin 1940-luvulla. 

Kartta sekä ilmakuvia kentästä löytyy Lapin Ilmailuhistorian I -osasta. Tämä kirja ilmestyi pari

vuotta sitten päättyen vuoteen 1945. Kentän rakennukset ovat nykyään aika huonossa kunnossa.

Juri Gagarinin museo näkyi olevan paikallaan (Juri palveli Petsamossa, ei käyty museossa). Hävittäjät

on ilmeisesti siirretty muualle, kuten osa muistakin Petsamon yksiköistä. Meridivisioona 200 näkyi

olevan voimissaan satoine amfibiovehkeineen.

 

t. Jartsi

 

Kiitoksia Petsamon lisätiedoista, täytynee ilmeisesti saada käsiin tuo Alakulpin kirja. Tuolla kuvafoorumilla löytyy myös harvinaisen hienoja valokuvia Viipurin Suur-Merijoen kentästä, 1930-luvun puolivälissä otettuja. Kiitos Toivasen Ilkalle.

 

Tässä kuvat:

 

http://www.flightforum.fi/discussion/index.php/topic,56119.0.html

http://www.flightforum.fi/discussion/index.php/topic,56201.0.html

http://www.flightforum.fi/discussion/index.php/topic,56515.0.html

http://www.flightforum.fi/discussion/index.php/topic,56516.0.html

http://www.flightforum.fi/discussion/index.php/topic,56517.0.html

 

Jukka