Guest MattiL

Hornet verkkoihin Roviskolla???

45 viestiä aiheessa

Kirjoittelinkin ihan omien ajatusteni mukaan en pahemmin faktan pohjalta. En vain muista, vaikka olenkin ahkera kentän suunnalla kävijä, että EFTP:llä olisi kertaakaan ollut muutakuin hätälaskuja. Ei tule nopeasti mieleen yhtään "normaalia" vaijerilaskua. En tosin muista kuin pari hätälaskua.

 

Tiedän toki tuon, että vaijeri toimii nappia painamalla. Ajattelin tuon 15 min menneen kelaamiseen, koska vaijerin ympärillä oli muutama auto ja porukkaa liikkui vaijerin kohdalla edestakaisin, vaikka kone oli mennyt jo menojaan sotilaspuolelle. Noissa muutamissa vaijerilaskuissa mitkä olen todistanut on vaijeri ollut heti kunnossa, mutta noin 15 min laskun jälkeen muut koneet ovat saaneet käyttää noin 1000 metriä kiitotie 24:stä.

 

Kaikki oli siis kirjoitettu oman ajattelun pohjalta ja EFTP "kokemuksen" pohjalta. Pitäähän viisaammille jättää jotain korjattavaa.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Eli vuoden 1996 jälkeiset Hornetit ovat olleet Boeing F-18 ja sitä ennen McDonnel Douglas F-18 .

 

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Tuo maaginen ajankohta lienee 31.7.1997. Siihen päivään asti nimittäin molemmat firmat ovat julkaiseet omat lehdistötiedotteensa. Firmojen yhdistyminen kuitenkin julkistettiin jo 15.12.1996 ja USA:n liittovaltion kauppakomissio hyväksyi yhdistymisen 1.7.1997.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kirjoittelinkin ihan omien ajatusteni mukaan en pahemmin faktan pohjalta. En vain muista, vaikka olenkin ahkera kentän suunnalla kävijä, että EFTP:llä olisi kertaakaan ollut muutakuin hätälaskuja. Ei tule nopeasti mieleen yhtään "normaalia" vaijerilaskua. En tosin muista kuin pari hätälaskua.

 

Kyllä minä ainakin muistan hyvin että Pirkkalassa ollaan vaijerilaskuja harjoiteltu. Olen itse ollut sellaista kerran vaijeribunkkerin luona seuraamassakin. Ja onhan niitä ihan oikeita hätälaskujakin silloin tällöin ollut.

 

Tuo maaginen ajankohta lienee 31.7.1997. Siihen päivään asti nimittäin molemmat firmat ovat julkaiseet omat lehdistötiedotteensa. Firmojen yhdistyminen kuitenkin julkistettiin jo 15.12.1996 ja USA:n liittovaltion kauppakomissio hyväksyi yhdistymisen 1.7.1997.

 

Kiitti tiedosta Harri. Eipä ollut itselläkään kovin tarkat tiedot tuosta yhdistymisen ajankohdasta näköjään.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Itse uskon laskun olleen hätälasku. En ihan heti usko, että kentällä missä on muutakin liikennettä aletaan harjoittelemaan vaijerilaskuja. Viimeksi kun EFTPllä oli hätälasku, niin laskun jälkeen vaijerin kasaan pistämisessä meni noin 15 minuuttia.

 

Voin olla väärässäkin, mutta kyllä niitä mun mielestä harjoitellaan ihan normaalisti noissa "vakiotukikohdissa". Eikä se kasaan pistäminen varmasti ole mikään ongelma ja se saadaan tarvittaessa nopeastikin pois tieltä. Ja toisaalta, kyllä saapuvat koneet tiedetään jo sen verran etukäteen, että se vaijeri ehditään ottaa pois tieltä. Mutta joku asioista varmuudella tietävä varmasti korjaa, jos olen väärässä...

 

Omia apumeisseliaikoja muistellessa... Hallissa harjoiteltiin vaijerilaskuja jonkin verran. Sielläpä ei kyllä paljon muuta kuin Ilmavoimien liikennettä päiväsaikaan ole. Muistelen myös, että Pirkkalasta kävivät Hallissa harjoittelemassa vaijerilaskuja, varmaankin juuri Pirkkalan kentän kovemman käyttöasteen takia. Jos Rovaniemen tapaus oli tosiaan harjoitus, niin ihmetyttää kovasti, miksei tehty vain läpilaskua ja uutta yritystä.

 

Kaiken kaikkiaan komean näköistä touhua nuo vaijerilaskut vierestä katsottuna.

 

Teppo

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

On toi nyt jo paljon lähempänä kuin moni muu yritelmä koneen tyyppimerkinnästä. Jos sitä pilkkua haluaa seksuaalisesti hyväksikäyttää, niin kone on suomessa F-18C ja jenkkiläinen tyyppimerkintä samalle koneelle on F/A-18C.

 

Nii just. Eipä taas ollukaa tietämättömyys mediassa vaan täällä... Tais kolahtaa sille jollekulle omaan nilkkaan se viisastelu ;)

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Näin on suomessa on F-18C ja USA:ssa on F/A F-18C ::)

 

No ei kai amerikassa kaikki ole air-to-ground vermeitä?

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

No ei kai amerikassa kaikki ole air-to-ground vermeitä?

 

No siis F/A (fighter/attack), eli hoitaa molempia hommia. Vai mitä tarkoitit :-[?

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

No ei kai amerikassa kaikki ole air-to-ground vermeitä?

 

Kyllä niissä vain taitaa olla. Miksipä niitä poiskaan repimään kun eivät siellä mitään maksa.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Tämä foorumi on kyllä aivan käsittämätön. Siis miten ihmeessä täällä voidaan jankata aivan päivän selvää asiaa päivätolkulla johon on vastaukset saatu ajat sitten? Siis miten se koneen tyyppimerkintä voi olla vielä epäselvä?! Muuten niin hyvän foorumin tasoa laskee tälläinen naurettava jankkaaminen. Jokainen voi hieman tehdä itse taustatutkimusta ennekuin aloittaa sen pilkun viilaamisen. Tiedän että itsekkin siihin pilkun sekaantumiseen välillä syyllistyn, mutta pyrin silti kirjoittamaan asiaa ja faktaa enkä sekaantumaan vain pätemisen halusta. Tälläinen vänkääminen on aivan naurettavaa.

 

Pari linkkiä koneesta:

 

http://www.fas.org/man/dod-101/sys/ac/f-18.htm

http://www.chinfo.navy.mil/navpalib/factfile/aircraft/air-fa18.html

http://www.boeing.com/defense-space/military/fa18/flash.html

http://home.att.net/~jbaugher4/f18_5.html

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Tähän väliin sopii pieni kevennys. Aamun Pohjalaisen "tekstaten"-palstalla on tämä: ;D

 

"Aikovatko ne ostaa lentotukialuksen, kun Hornetiilla harjoitellaan jarruvaijeriin laskua, AM kysyy."

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Tämä foorumi on kyllä aivan käsittämätön. Siis miten ihmeessä täällä voidaan jankata aivan päivän selvää asiaa päivätolkulla johon on vastaukset saatu ajat sitten? Siis miten se koneen tyyppimerkintä voi olla vielä epäselvä?! Muuten niin hyvän foorumin tasoa laskee tälläinen naurettava jankkaaminen. Jokainen voi hieman tehdä itse taustatutkimusta ennekuin aloittaa sen pilkun viilaamisen. Tiedän että itsekkin siihin pilkun sekaantumiseen välillä syyllistyn, mutta pyrin silti kirjoittamaan asiaa ja faktaa enkä sekaantumaan vain pätemisen halusta. Tälläinen vänkääminen on aivan naurettavaa.

 

 

 

On muistettava että meitä on täällä monenlaisia. Ja jos kaikista asioista ottaisi itse selvää, niin tulisiko tieto niille jotka eivät asiasta osaa/ymmärrä ottaa selvää. Jopa toisten mielestä idioottimaisia asioita joudutaan täällläkin tankkaamaan ihmisten mieliin harvase päivä, mutta elämä on. Montaa asiaa ei kuitenkaan tulisi koskaa tarkastettua, esim. vuosilukuja jos niitä ei täällä tulisi vänkäämisen sivussa esiin.

 

Että on sillä puolensakkin

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Niin ja ainakin Kauhavalla on riittävästi tilaa pysäyttää kone vaikka ei vaijeriin ottaisikaan.

 

Kuin myös Rovaniemellä jos tullaan 03:n suuntaan laskuun, mutta tämä tuli 21 suuntaan. Ja olisihan se rata voinut riittää siltikin jarrutukseen, mutta ei tainnut alkaa jarruttaa tämä verkkoihin mennyt hornet kuin vasta liian myöhään.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Ilmavoimien Esikunta tiedottaa: Tutkintalautakunta tutkii Lapin Lennostossa sattunutta lentovauriota

 

Vapaa julkaistavaksi 20.10.2005 13:43

 

 

Tutkintalautakunta tutkii Lapin Lennostossa sattunutta lentovauriota

 

Ilmavoimien komentaja on määrännyt tutkintalautakunnan selvittämään Hornetille maanantaina Rovaniemellä tapahtunutta lentovauriota.

 

Tutkintalautakunnan puheenjohtajaksi on nimetty insinöörieverstiluutnantti Jaakko Saatsi Ilmavoimien Esikunnasta ja jäseniksi kapteeni Harri Lehtola, kapteeni Ari Jonninen ja lääkäriyliluutnantti Jouni Lohi Lapin Lennostosta sekä rikosylikonstaapeli Jorma Hautala Keskusrikospoliisista.

 

Tutkintalautakunnan puheenjohtajan insinöörieverstiluutnantti Jaakko Saatsin mukaan lentovaurion tutkinta kestää viikkoja. Tapahtumassa koneeseen tulleet ulkoiset vauriot ovat vähäisiä.

 

Lapin Lennoston Hornet-torjuntahävittäjän harjoituslasku pysäytysvaijeriin epäonnistui maanantaina iltapäivällä Rovaniemen lentokentällä. Kone ajautui ulos kiitotien päästä ja pysähtyi pysäytysverkkoon. Koneen ohjaaja ei loukkaantunut.

 

Ilmavoimien ohjaajat harjoittelevat vaijerilaskua säännöllisesti. Vaijerilaskua käytetään, kun koneen halutaan pysähtyvän erittäin lyhyellä matkalla lentotukialuksilla tai poikkeusolosuhteissa.

 

Vaijerilaskua varten kiitotien poikki on asetettu jarrukoneistolla varustettu vaijeri. Kun kone laskeutuu kiitotielle, koneen peräosassa oleva koukku tarttuu vaijeriin ja kone pysähtyy noin 300 metrin matkalla. Mikäli koneessa oleva koukku ei osu vaijeriin, voi kone nousta välittömästi uudelleen ilmaan ja tehdä uuden laskeutumisen. Pysäytysvaijerin lisäksi kiitotien molemmissa päissä on pysäytysverkot.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Mikäli koneessa oleva koukku ei osu vaijeriin, voi kone nousta välittömästi uudelleen ilmaan ja tehdä uuden laskeutumisen. Pysäytysvaijerin lisäksi kiitotien molemmissa päissä on pysäytysverkot.

 

Ainakin jenkkien tukialuksilla uuri ennen vaijeriin osumista pistetä täydet höngät päälle jos koukku ei satu osumaan niin päästään takas taivaalle.

 

Onkohan kuskilla tullut ajatuskatko?

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Ainakin jenkkien tukialuksilla uuri ennen vaijeriin osumista pistetä täydet höngät päälle jos koukku ei satu osumaan niin päästään takas taivaalle.

 

Juu, mutta siellä on lyhyen baanan päässä meri odottamassa. Voi olla että Jenkeillä on tukialuksilla hiukan eri proseduurit kuin Suomalaisilla.

Monta vaijerilaskua olen suomessa nähnyt, mutta täytyy myöntää, että ei ole muistikuvaa siitä, että lyödäänkö suomessa lisää hönkää ennen vaijeria vai ei.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Niinkuin tuossa yllä jo todettiin niin tukialuslaskeutumisessa lyödään ne tehot päälle silloin kuin koneen laskutelineet ottavat kanteen kiinni. Tapahtuma on niin nopea ja käytettävissä oleva matka niin pieni että jos koukku ei otakkaan yhteenkään neljästä vaijerista kiinni(tähtäävät kolmanteen vaijeriin) niin on jo liian myöhäistä reagoida jos tehoja ei lyödä heti päälle. Niinkuin Jukka sanoi niin siellä on meri odottamassa.

 

Suomessa noita vaijereita käytetään maantietukohdissa ja sitten hätätilanteissa. En ainakaan itse ole nähnyt tehoja lyötävän päälle istumis vaiheessa ja syykin tähän on ihan selvä. Jos joudutaan laskemaan vaijeriin hätätilanteeessa niin silloin tilanne on usein se että kone on saatava alas mitä pikimmiten. Ei ole välttämättä polttoainetta uuteen kierrokseen tai kone on vikaantunut siinä määrin että uuteen yritykseen on liian riski altista lähteä. Jos taas tilanne on se että vaijeriin ei koukku tarttunut ja kone on on turvallista ottaa ylös uudelleen niin kiitotietä on ihan riittävästi jäljellä läpilaskun tekemiseen ainakin vakiotukikohdissa. Tämä kyseinen incidentti on kyllä juuri tuontakia hieman mystinen, mutta kyllä siihinkin selvyys saadaan aikanaan.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Mutta eikö molemmilla ole sormensa pelissä? Ainakin muistelisin jotain että McDonnell on koneeseen keulaan tehnyt? En sitten varmaksi sano...

 

Jep... en nyt muista kumminpäin oli, mutta koneen keulan on (kait) suunnitellut McDonnell ja takaosan Northrop. Northrop suunnitteli myös alunperin Hornetin prototyypin YF-17. Myöhemmin NAVYn kiinnostuessa konetyypistä Northrop tarvitsi lisää rahaa kehittääkseen konetta, päättivät sitten yhdistää voimansa McDonnelin kanssa, jolla oli jo vankka kokemus taustalla tukiluskoneista. Konetta tarkemmin katsellessa voi huomata liitoskohdan koneen LEXissä (Leading edge extension). Myöhempään Hornetin versioon, siis C-malliin joka Suomeltakin löytyy kehitettiin McDonnelin toimesta kaksi rajakerrosaitaa LEXin päälle. Insinöörien laskujen mukaan oikea kohta sijaitsi juuri koneen "liitos kohdassa", nämä kaksi rajakerrosaitaa ovatkin neljällä pultilla kiinni vain koneen etuosassa (McDonnelin puolella) ja Northropin puolelle jäävä osuus on hiuksen hienosti ilmassa.

Erikoisuus johtuu kuulemman siitä että USA on tunnetusti juristien luvattu maa, jolloin Norhtropin edustajat pitivät kynsin ja hampain kiinni oikeuksistaan koneen takarunkoon. Niinpä McDonnelille ei paljon vaihtoehtoja jäänyt... ;)

 

EDIT: Kyseinen kone oli tekemässä normaalia vaijerilasku harjoitusta, josta sittemin kehkeytyi tämä tilanne. Tarkoituksena on lisätä välittömästi tehot ja vetää takaisin taivaalle, mikäli huomataan ettei koukku ottanutkaan vaijeriin kiinni. Tällä kerralla niin ei vain käynyt....

 

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Luo uusi käyttäjätunnus tai kirjaudu sisään

Sinun täytyy olla jäsen osallistuaksesi keskusteluun

Luo käyttäjätili

Rekisteröi uusi käyttäjätili helposti ja nopeasti!


Luo uusi käyttäjätili

Kirjaudu sisään

Sinulla on jo käyttäjätili?


Kirjaudu sisään