Missä ollaan?

[Jukka Raunio 525]

Sain selvityspyynnön muutamasta kuvasta. Useimmat ovat helppoja ja konetyypit tuossakin, mutta paikkaa ja aikaa jäin miettimään. Ajattelin käyttää pienimmän riesan tietä ja kysyä täältä. 

[Heikki Kauranne 192]

Näyttää olevan sen verran monipuolista kalustoa, että olisiko kyseessä Malmin kentän vihkiäiset?

Heikki

Muokattu: Marraskuu 27, 2020, käyttäjä: Heikki Kauranne
Poistettu yksi virheellinen arvaus

[Jukka Raunio 525]

Tuiskun takana on puuhalli, joka ei oikein istu Malmille. Siellä oli ilmavoimien uudempaa kalustoa, ei muistaakseni Gamecockia ja Bulldogeita. Suur-Merijoki? Utti?

[Timo Partanen 210]

Konetyyppien perusteella voisi arvata Suur-Merijoki. Tuo kuva voisi periaatteessa olla otettu ns.takahallin edustalta asuinalueelle päin, joten tuo puuhalli olisi siten keskihalli ja takana näkyisi asuntoalueen taloja. Aika ohuella evidenssillä tässä kyllä mennään.

 

Toisella katsomisella huomasin, että tuon Tuiskun takaa näkyy myös halli, joka kovasti näyttää SMJ:n ykkös- eli etuhallilta. Se olisi myös oikeassa paikassa, edellytten että tuo edellä esittämäni kuvan ottosuunta olisi niin kuin esitin.

Muokattu: Marraskuu 27, 2020, käyttäjä: Timo Partanen
Edit

[Heikki Kauranne 192]

Juu, ei se Malmiksi sovi, kuten Jukka kirjoittaa.

Vasemmanpuoleisen Tuiskun takana oleva kaarikattoinen halli ja oikealla olevan D.XXI:n takana oleva halli sopisivat sijainniltaan ja osin muodoiltaan Suur-Merijoen Etu- ja Keskihalliksi, jos kuva olisi otettu kentän Takahallin edustalta, kuten Timo kirjoittaa.

Suur-Merijoeksi vahvistamisen kannalta ongelma ovat kuitenkin nuo Jukan laittamassa kuvassa näkyvät rullaustiet, joita ei ole Takahallin edustalla Suur-Merijoelta elokuussa 1936 otetussa ilmakuvassa. Ne on toki voitu rakentaa sinne myöhemmin. Lisäksi oletetun Keskihallin mataluus ja tumma väri arveluttavat sekä edelleen se, ettei kuvan keskellä olevan BU:n takaa erotu Suur-Merijoen vaaleaa ja melko korkeaa esikuntarakennusta. Tosin se voi jäädä täysin BU:n ja kentän reunassa olleiden puiden peittämäksikin tuossa kuvassa.

Kuvan ottoaika on D.XXI:stä ja koneiden maalauksesta päätellen joko vuosi 1938 tai 1939, sattuisiko kenelläkään olemaan Suur-Merijoen kentän ilmakuvaa näiltä vuosilta tai sotien ajalta?

Toisaalta, jos kuva on noilta vuosilta, niin kalusto ei sovi Suur-Merijoelle, joka oli vuoden 1938 alusta lähtien LentoR 1:n laivueiden LLv.10 ja LLv.12 valtakuntaa, ja nehän operoivat pääasiassa FO- ja FK-kalustolla. Kuvan GA-, BU- ja FR-koneet viittaisivat laivueisiin LLv.24 ja LLv.26, eli LentoR 2:n uttilaislaivueisiin, jotka tosin vierailivat silloin tällöin Suur-Merijoellakin.

Hmm....

Heikki

[Timo Partanen 210]

Tässä nkyy kaikki hallit ja olen erottavinani takahallin edustalta lyhyen betonoidun rullaustien pätkän, mutta tämän perusteella kovin suurta varmuutta ei toki ole. Tarkistan kuvan ottovuoden myöhemmin.

 

Muokattu: Marraskuu 27, 2020, käyttäjä: Timo Partanen
Edit

[Raimo Heikkinen 2 504]

Olisiko joku niistä monista ns. Kauhavan apukentistä, Jukka Nisula saattaa hyvin tietää kun on aiheesta kirjankin tehnyt ja ehtii vastailemaan.

Joka tapauksessa Suur-Merijoki voidaan unohtaa kokonaan. Siellä ei ollut yhtään puista rakennusta, vaan kaikki valmistettu betonista.

Lisäys. Betonisten lentohallien lisäksi oli myös rapahtuja punatiili rakennuksia mm. Lentorykmentti 1:n esikuntarakennus.

Muokattu: Marraskuu 27, 2020, käyttäjä: Raimo Heikkinen

[Timo Partanen 210]

Kun katsoo  noiden hallien orientaatiota, niin kyse ei todellakaan voi olla SMJ.stä. Tuo keskihalli tosin on kyllä hyvin paljon esim. Vesivehmaan hallin muotoinen, siinä on harjakatto ja jopa samanlaiset "posket". Vaikka mulla ei ole yhtään todistetusti sitä hallia esittävää kuvaa, niin melkein uskaltaisin veikata se olevan puurakenteinen, kuten suuri osa sotilaskenttien samoillla piirustuksilla tehdyistä halleista, kuten vaikka myös viimeksi näkemäni Parolan hallit. Takahalli toki näyttää kaarihallilta, jonka on  helppo uskoa olevan betoniseinäinen.

 

Muokattu: Marraskuu 27, 2020, käyttäjä: Timo Partanen
Edit

[Raimo Heikkinen 2 504]

6 tuntia sitten, Jukka Raunio kirjoitti:

Tuiskun takana on puuhalli, joka ei oikein istu Malmille. Siellä oli ilmavoimien uudempaa kalustoa, ei muistaakseni Gamecockia ja Bulldogeita. Suur-Merijoki? Utti?

Mielestäni Tuiskun takana on vain lentokoneen ylätaso (joka kyllä hämäävästi muistuttaa lentohallia). Minulla on tällä hetkellä Parola ykkösenä

1 tunti sitten, Timo Partanen kirjoitti:

Kun katsoo  noiden hallien orientaatiota, niin kyse ei todellakaan voi olla SMJ.stä. Tuo keskihalli tosin on kyllä hyvin paljon esim. Vesivehmaan hallin muotoinen, siinä on harjakatto ja jopa samanlaiset "posket". Vaikka mulla ei ole yhtään todistetusti sitä hallia esittävää kuvaa, niin melkein uskaltaisin veikata se olevan puurakenteinen, kuten suuri osa sotilaskenttien samoillla piirustuksilla tehdyistä halleista, kuten vaikka myös viimeksi näkemäni Parolan hallit. Takahalli toki näyttää kaarihallilta, jonka on  helppo uskoa olevan betoniseinäinen.

Merijoen ensimmäinen lentohalli (N:o 1) oli valmistunut vuosia aikaisemmin kuin myöhemmät keskenään samoilla piirustuksilla rakennetut harjakattoiset keskihalli (N:o 2) ja takahalli (N:o 3). Kun suomalaiset joukot pääsivät 1941 takaisin Viipuriin ja Suur-Merijoen lentokentälle, oli lentohalleissa vain seinät pystyssä. Takahalli oli ainoa josta jotain on tänäpäivänä vielä jäljellä. Hallit numerojärjestyksessä:  

[Heikki Kauranne 192]

Kun kuvaa katsoo uusin silmin, niin kyllä Raimo taitaa olla oikeassa siinä, ettei Tuiskun takana ole lentohallia, vaan toisen koneen ylätaso. Tuon koneen takana olevan metsän tummuusasteen vaihtelut ja kuvan katsojan mielikuvitus luovat oletetulle lentohallille seinän ja nurkat, vaikka tarkemmin katsottuna koneen ylätaso jatkuu etualalla olevan Tuiskun etuohjaamon kohdalle asti. Luultavasti tuo etummaisen Tuiskun takana oleva kone on myös Tuisku, eli kuvassa olisi kolmen Tuiskun rypäs.

Kuvan uudelleenkatsomisen myötä aloin epäillä myös tuon D.XXI:n takana olevan “lentohallin” muotoa. Tumma suorakulmainen alue lienee edelleen rakennus, mutta sen yläpuolella oleva harmaa muodostelma saattaakin olla metsää, eli rakennus olisikin matala puurakenteinen lentohalli.

Kuvan monipuolinen konekalusto voisi viitata johonkin kurssiin, kenties lentokadettikurssiin, aliupseeriohjaajakurssiin, tai ehkä jopa SIPL-ohjaajakurssiin tai Sotaohjaajakurssiin. Erityistä huomiota herättää se, ettei kuvassa näy SM-, AEj- eikä VI-koneita.

Minusta tuntuu, että kuvan parhain tunniste on nuo rullaustiet. Niitä ei tuossa muodossa ja määrin tainnut olla kovinkaan monella sotaa edeltävällä kentällä. Vai onko olettamukseni kuvan ottoajankohdasta 1938-1939 väärin? Ilmeisesti pitää ottaa vuodet 1940-1941 mukaan tarkasteluun. Nyt ilmakuvia tutkimaan.

Heikki

Muokattu: Marraskuu 27, 2020, käyttäjä: Heikki Kauranne
Täydennetty vuosiskaalaa

[Jukka Nisula 2 282]

Suur-Merijoki minulle tulee ensimmäisenä mieleen. Jos kuva on siis otettu 1938-39. Siellä oli todellakin lyhyt betoninen rullaustie hallin edessä, kuten Timo mainitsee ja näissä kirjan kuvissa näkyy (Hanna Reitch - Lentäminen, elämäni). Bulldogit vedettiin pois eturivistä talvisodan aikana ja tulivat Täydennyslentolaivueiden käyttöön vasta -40-luvun puolella. Mahdollisia muita Parola, Siikakangas, Vesivehmaa... mutta silloin pitäisi koneissa olla jo melkeinpä itärintamatunnukset

Jukka

[Jorma Kosonen 1 679]

Kukaan ei vielä ole kiinnittänyt huomiota horisontissa kuvan vasemmassa laidassa näkyviin kahteen, minun mielestäni, savupiippuun? Vai tulkitsenko kuvaa väärin? Samoin tuohon aikaan luultavasti tankkiautoja kentillä ei ollut kovin paljon. Voisiko sitä kauttaa yrittää tunnistaa paikan?

Rodney

[Heikki Kauranne 192]

Rodneyn noteeraamat mahdolliset savupiiput ovat hyvä havainto. Ne voivat tosin olla myös radiomastoja, mutta hyvä havainto joka tapauksessa.

Heikki

[Jukka Nisula 2 282]

Ei kuitenkaan taida olla Suur-Merijoelta. Tuossa alkuperäisessä kuvassa näkyy enemmän risteäviä rullausteitä kuin laittamissani. Tuo kuvan etualan kuiva maasto viittaa myös hiekkaisempaan maaperään, kun Suur-Merijoki taisi olla enemmän pelloille tehty. Parola saattaisi olla hyvä veikkaus. Tuollainen tankkiauto tai vastaava oli muuten 1941 ainakin Hyvinkäällä, näkyy muutamassa SA-kuvassakin. Immolan kuviakin katselin, mutta siellä oli iso betoniplatta, eikä ollenkaan  rullausteitä. Tämä on vaikea ja haastava rasti tämä...

Alan kallistua enemmän ja enemmän Parolaan ja koulutuslaivue LLv 34:een. Välirauhan aika, kesä -40. 

Jukka

Muokattu: Marraskuu 27, 2020, käyttäjä: Jukka Nisula

[Jukka Raunio 525]

"Puuhallin" osoittautuminen kolmanneksi Tuiskuksi muuttaa koko palettia ja nostaa Parolan(kin) osakkeita. Mutta oliko siellä noin selkeitä rullausteitä vai pelkästään potkureiden hiekkamaahan pieksämiä uria? 

[Raimo Heikkinen 2 504]

1 tunti sitten, Jukka Raunio kirjoitti:

"Puuhallin" osoittautuminen kolmanneksi Tuiskuksi muuttaa koko palettia ja nostaa Parolan(kin) osakkeita.

Pidän todennäköisempänä lekoilmoitustenkin perusteella, että siellä luuraakin Gamecock.

Täydennyslentolaivue 35:ssa Parolassa keskityttiin hävittäjälentokoulutukseen keväästä 1940 alkaen. Laivueen konekanta oli 1.5.40 seuraava (konetyyppi/-/lukumäärä): BU-4, GA-2, TU-2 (ohjaajakoulutusversio), JF-1, GT-6, KA-1, MO-1, PY-1, VH-1. Lentokoneilmoituksessa 1.8.40 vaihtui joukko-osaston nimeksi Lentolaivue 34.

Tärkeä tieto lentokentän tunnistamiseksi käy lekotyypin kautta. Kaikki viimeiset GA-koneet keskitettiin Parolaan, tyyppiä ei ollut missään muualla käytössä.

Lisäys. Jukan kuvassa on myös Mercury-moottorilla varustettu Fokker D.XXI. Hävittäjän täytyy olla LLv.32:n kone Siikakankaalta. Näitä ei ollut Parolassa kirjoilla.

Valokuvassa Parolan lentokenttää kesäkuussa 1940:

Muokattu: Marraskuu 28, 2020, käyttäjä: Raimo Heikkinen

[Raimo Heikkinen 2 504]

Jukan kuvassa äärimmäisenä vasemmalla näkyvät talot voisivat olla Ninattulan kylän rakennuksia. Käännetään kuvaa ja otetaan kylä mukaan keskusteluun.

[Jukka Nisula 2 282]

Tässä SA-kuva Parolasta 10.7.1941. Taustalla matala puurakennus.

Jukka

[Raimo Heikkinen 2 504]

27.11.2020 at 09.10, Jukka Raunio kirjoitti:

Sain selvityspyynnön muutamasta kuvasta. Useimmat ovat helppoja ja konetyypit tuossakin, mutta paikkaa ja aikaa jäin miettimään. Ajattelin käyttää pienimmän riesan tietä ja kysyä täältä. 

Haeskelin päivämäärää tälle kuvalle ja sitä varten otin tuon Fokkerin vierailukäynnin Parolaan kiinnekohdaksi. Konehan kuului LLv.32:lle ja sen kotikenttänä oli Siikakangas. Kävin 32:n lentopäiväkirjan läpi toukokuun 1. päivästä - lokakuun alkuun 1940. Pidän kesäisen kuvan perusteella tätä ajanjaksoa todennäköisenä, jonka aikana tehtiin Siikakankaalta yhden päivän mittaisia vierailuita Parolaan - seuraavasti:

28.05. FR-116/Kapt Heinilä,

13.06. FR-116/Kapt Berg,

27.07. FR-112/Kapt Heinilä,

16.08. FR-96/Kapt Heinilä,

30.08. FR-95/Kapt Berg,

05.09. FR-117/Kapt Carlsson.

Kuvalle ei näin ollen löytynyt sitä yhtä päivämäärää.

[Timo Partanen 210]

On se hauskaa, miten ihmisaivojen hahmontunnistus saa aikaan ihmisen näkemään kuvassa sellaista, mitä siellä ei ole. Todellakin, tuo etummaisen Tuiskun takaa näkyvä rakenne on tarkemmin katsottuna toisen Tuiskun siipi, vaikka  ensi silmäyksellä se näyttää rakennuksen katolta. Toinen mielenkiintoinen harha on tuo oikean reunan "rakennus". Gamecockin yläsiipi ja D21:n siipi saavat yhdessä sen näyttämään rakennuksen päädyltä ja varjolta. Tarkkaa porukkaa tällä foorumilla...

[Esa Muikku 135]

Kysytty kuva ei ole Parolasta, koska siellä ei ole ollut tuollaisia "päällystettyjä" rullausteitä/seisontatasoja eikä maisema muutenkaan sovi sinne.

[Jukka Nisula 2 282]

Hyvää itsenäisyyspäivää!

Palaan vielä Suur-Merijoelle näiden murheellisten kuvien myötä ”elokuussa 1941”, siellä kun oli noita betonisia rullausteitä. Monilla kentillä niitä ei ollut tuolloin. Kuvat: Kansallisarkisto / Kenttälentovarikko 1:n sotapäiväkirja. 

Alkuperäisessä J. Raunion kuvassa näkyvät rullaustiet eroavat näistä siinä, että Suur-Merijoella ne oli tehty betonilaatoista. Sen sijaan alkuperäisessä kuvassa saumoja ei oikein erotu. Kuvan perusteella voi myös tehdä johtopäätöksen, että vaaleat alueet/rullaustiet voivat olla myös soraa, erottuen näin muusta tummemmasta maanpinnasta eli mahdollisesta nurmikosta tms.

Esa kuitenkin todennäköisesti Parolan paikallistuntemuksellaan on oikeassa. Ehkä ollaan kuitenkin muualla...

Jukka

Muokattu: Joulukuu 6, 2020, käyttäjä: Jukka Nisula

[Raimo Heikkinen 2 504]

Esan epäilyä arvostaen on Jukka Raunion kuva otettava uudelleentarkastelun kohteeksi.

Jukka Raunion kuva ei ole Suur-Merijoelta, se on jo selvä, mutta koska Nisulan Jukka otti S-Mj:n uudelleen esille ihan vaan betonisten rullausteiden takia, laitan mielelläni laatoista ottamani kuvat liitteeksi. Karttapiirrokseen on merkattu kaikki halli N:o 1:n kolme "rataa".

[Jukka Raunio 525]

Mitenkäs sitten Utti tai Immola? Niillä kentillä oli ennen talvisotaa vilkasta kertausharjoitus- ym. touhua, joka voisi selittää konekirjoa.

[Jukka Nisula 2 282]

27 minuuttia sitten, Jukka Raunio kirjoitti:

Mitenkäs sitten Utti tai Immola? Niillä kentillä oli ennen talvisotaa vilkasta kertausharjoitus- ym. touhua, joka voisi selittää konekirjoa.

Utti on mielessä minullakin. Immolan kuvia katselin jo aiemmin ja ei oikein täsmää. Tuolla aiemmin laitoin siitä jo kommentin. Siellä oli vain iso yhtenäinen platta. 

Jukka