Lentäjä-sotavangin kuulustelu

[Jari Allan Lappalainen 205]

Leningradin piirityksen museossa Pietarissa oli tällainen kuva seinällä. Mitä mieltä ollaan, voisiko kuvassa olla vänrikki Piiparinen?

Jari

[Seppo Sillanpää 3]

Entä Trontti?

[Raimo Heikkinen 2 496]

Ei Trontti, Piipariselta näyttää.

[Seppo Koivisto 203]

Kuva Sotapolulta.

https://www.sotapolku.fi/site/assets/files/340205/teuvo_a_piiparinen.jpg

[Carl-Fredrik Geust 851]

Kyllä kuvassa lienee vänrikki Teuvo Piiparinen, joka jäi vangiksi 11.6.1942 Lempaalassa (FA-14). Tässä sotakirjeenvaihtaja A. Burov´in kirjassa Ogennoje nebo (Palava taivas, Lenizdat 1974) julkaisema kuva.

Muokattu: Joulukuu 17, 2020, käyttäjä: Carl-Fredrik Geust

[Timo Partanen 210]

Tuossa kyrilisessä tekstissä nimeksi ilmoitetaan Teuvo Piiranen, mutta se ei varmaan silloin ollut ihan niin tarkkaa.

Muokattu: Joulukuu 17, 2020, käyttäjä: Timo Partanen

[Teppo Sarpila 53]

Erikoisesti koneen, mikä, potkurin lavat kääntyneet. Onkohan pyörähtänyt ja mennyt pyrstö edellä moottori käydessä? Mites Piipariselle kävi? 

[Raimo Heikkinen 2 496]

22 minuuttia sitten, Timo Partanen kirjoitti:

Tuossa kyrilisessä tekstissä nimeksi ilmoitetaan Teuvo Piiranen, mutta se ei varmaan silloin ollut ihan niin tarkkaa.

Piiparinen on varmasti kuulusteluissa joutunut kertomaan koko nimensä, mutta se pikkasen kummastuttaa kun Piiparisen katoamisen jälkeen tehdyssä laivueen tutkintapöytäkirjassa mainitaan nimen kohdalla vain ´Vänrikki T.A. Piiparinen´. Tosin kyllä hänen palvelusaikansa ja -paikkansa ilmavoimissa luetellaan tunnollisesti. Mies ehti olla (rintamalla ja) Lentolaivue 26:n kirjoissa ainoastaan kaksi kuukautta ennen kuin tuli ammutuksi alas.

Lentomääräys: Etsintälento Vuoleenjärvi-Ronkajärvi. Määräyksen antaja: luutnantti Olli Puhakka. Suulliset määräykset ennen lähtöä: toistettu laivueessa vallitsevat periaatteet partioinnissa ja muistutettu partiossa pysymisen välttämättömyydestä.

Lähimmän esimiehen lausunto: innostunut, taitava, erittäin kehityskykyinen hävittäjälentäjä. 2/Le.Lv.26:n pääll., luutn L. Hämäläinen.

Lautakunta: "Kone on todennäköisesti it:n alasampumana syöksynyt maahan vihollisen puolelle.".

Myöhemmin on saatu varmasti lisätietoa tästäkin tapauksesta.

Tepolle: Piiparinen ei palannut takaisin Suomeen, siis todennäköisesti kuoli sotavankeudessa.

 

[Jukka Nisula 2 277]

Bruunin Callen kirjassa Hävittälentolaivue 26 on tapauksesta myöskin kerrottu seuraavasti: "11.6.1942 lähti parvi Puhakka, Mattila, Paronen ja Piiparinen alueelle Toksova-Kaimovo. Piiparinen lähti kiellosta huolimatta ampumaan vihollisen juoksuhautoja ja joutui jv-tulesta pakkolaskuun. Jäi vangiksi ja tuli todennäköisesti ammutuksi. Laivueen ensimmäinen kadonnut. Venäläisessä kirjassa on kuva Piiparisesta vangittuna FA:n edessä."

Jukka

Muokattu: Joulukuu 17, 2020, käyttäjä: Jukka Nisula

[Jorma Laiho 449]

Vähän asiaa sivuten.

Paljonko lentäjiä jäi sodissamme vangiksi ja moniko heistä palasi vielä takaisin ?

Montako lentäjää , ampujaa, tähystäjää jne.  taas kuoli sodissa ?

[Carl-Fredrik Geust 851]

Tässä Piiparisen alustava kuulustelupöytäkirja Venäjän Puolustusministeriön Keskusarkiston (TsAMO) digiarkistosta. Ptk:n johdannon mukaan vänrikki Teuvo-Antero Ollinpoika Piiparinen (s. 3.8.1921) vangittiin 11.6.1942  2 km Gruzinosta luoteeseen.

Seuraavana päivänä (12.6.1942) päivätty pöytäkirja on 23.Armeijan Tiedusteluosaston majuri Terdetskinin laatima, tulkkina toimi 1.lk intendentti Reponen.

Muokattu: Joulukuu 17, 2020, käyttäjä: Carl-Fredrik Geust

[Carl-Fredrik Geust 851]

Seppo Koiviston yllä postaama kuva on julkaistu ainakin sotavankimatrikkelissa Ruki Ver! (Alava-Frolov-Nikkikä, Edita 2002) sekä Dmitri Frolovin kirjassa Kuviin vangitut  (Edita 2012). Kolmas Piiparisen pidätystilanteessa otettu kuva on julkaistu venäläisessä Avio-ilmailulehdessä, missä kuvan lähteeksi ilmoitetaan Harkovan ilmailumuseo.

[Jukka Juutinen 45]

Voisiko joku suomentaa tuon kuulustelupöytäkirjan tänne? 

[Carl-Fredrik Geust 851]

Tässä kuulusteluptk:n käännös. Kävikin ilmi että TsAMO:n digiarkistossa on 11.6.1942 ptk:n 2 sivua, ja heti perässä 12.6.1942 pidetyn ptk:n kolmas sivu (eikä siis tämän ptk:n kaksi ensimmäistä sivua. Tämä ptk on tyyliltään hyvin erilainen - ehkä politrukkien opetuksen seurauksena.. 

---

Käännös: C-F. Geust 17.12.2020 (CFG:n huomautukset kursiivilla)

Kuulustelupöytäkirja

Sotavanki, suomalainen lentäjä Piiparinen, vangittu 11.6.1942 2 km Gruzinosta luoteeseen.

1.     Piiparinen, Teuvo-Antero Ollinpoika, syntynyt 3.8.1921 Talin kapungissa. Talin kaupungin suojeluskunnan jäsen vuodesta 1938, käynyt kansakoulun. 28.10.1940 aloitti vapaaehtoisena ilmavoimien reserviupseerikoulun Kauhavalla, jonka suoritti vänrikiksi ylennettynä 24.6.1941. Työskenteli kaksi kuukautta Helsingissä Taylorin räätäliyrityksessä, ja sen jälkeen postikonttorissa apulaisena postin vastaanotossa lokakuuhun saakka, ja lokakuusta toukokuuhun 1941 Hankkija Oy:n sähköasentajana. Kutsuttiin 1.5.1941 Lentorykmentti 3:n FA-tiedustelulentolaivueen palvelukseen Käkisalmeen. (yllä ilmiselvästi vuosilukuvirheitä!)

2.     FA-laivueessa on 10 Fiat-hävittäjää, (laivueen) tukikohtina Immola ja Käkisalmi. Laivueen esikunta on Käkisalmessa. Minkälaisia laivueita on (Ilmavoimissa), niiden numeroita ja lentokoneita sotavanki ei kerro viitaten tietämättömyyteen.

Sotavanki mainitsi seuraavat varatukikohdat Kannaksella: Sakkola, Rautu, Petäjärvi, Sirkiänsaari ja Vehmainen. Mihin Saksan lentojoukkoja on sijoitettu ei tiedä, ja sanoo ettei niitä ole Kannaksella.

FA-laivueen radiokutsut (samalla koneiden numerot) ovat 3, 13, 14, 17, 20, 21, 22 ja 35. Sotavanki lensi koneella nro 14. Sakkolan tukikohdan radiokutsu on 44.

Lentokoneen nopeus 320-400 km/h

Lakikorkeus 10.000 m

Laskunopeus 150-170 km/h

Nousunopeus 200-220 km/h

Koneessa kaksi 12,7 mm raskasta konekivääriä

3.     FA-laivueen upseerit:

Laivueen komentaja: majuri Carlsson

Vänrikki Lassi K. (koneen radiokutsu ”22”)

Vänrikki Elo G.

Vänrikki Pyösti

Teknikko (lentomekaanikko?) Hirvonen H.

Teknikko Nyberg

Teknikko Tiihonen O.

Teknikko Uuttu

Alikersantti Korpi

Alikersantti Korpisalo

Sotavanki ei sano Lentorykmentti 3:n komentajan nimeä.

4.     Sotavanki kertoi että kuullessaan (Suomen) sodanjulistuksesta Neuvostoliittoa vastaan, hän otti tiedon vastaan suurella tyydytyksellä, ja toivoo että Suomi tulee voittamaan tämän sodan ja saa Karjalan kannaksen takaisin.

Vastauksena hänelle esitettyyn kysymykseen miten hän arvostelee rauhanomaisen (siviili-) väestön tulittamistaan, sotavanki vastasi: ”Olen moraaliton upseeri, ja toimin niinkuin itse katson.” Sotavangin vastaukset eivät ole rehellisiä, hän vaikenee monesta asiasta ja suhtautuu selvästi vihamielisesti Neuvostoliittoon.

Kuulustelua johti majuri Terdetski

Tulkki 1.lk teknikko(?)-intendentti Reponen

11.6.1942, 17 kpl.

 CFG:n huomautus:

Digiarkiston seuraavalla sivulla on 12.6.1942 päivätyn kuulustelupöytäkirjan 3. (viimeinen) sivu – tämä pöytäkirjan sivut 1 ja 2 puuttuvat!

(sivu 3):

Sotavanki kuuli sotamiesten puhuvan että ”mikäli sota vielä jatkuu, eikö olisi kesällä parasta lähteä ´metsäkaartiin´”. Kaikkien sotilaiden toivomuksena on että tämä mieletän sota loppuisi mahdollisimman nopeasti.

 Kuulustelua johti 23. Armeijan Tiedusteluosaston majuri Terdetski

Tulkki 1.lk teknikko(?)-intendentti Reponen

12.6.1942, 17 kpl.

 

 

Muokattu: Joulukuu 17, 2020, käyttäjä: Carl-Fredrik Geust

[Raimo Heikkinen 2 496]

Kiitos Calle mielenkiintoisesta käännöksestä.

Piiparinen oli Kannaksen poikia Talista ja kotitalo menetetty talvisodassa. Ei mikään ihme että parikymppisen uholla vastaili (tai oli vastaamatta) kuulustelijoiden kysymyksiin. Tuosta puutteellisestakin pöytäkirjasta saan käsityksen, että Piiparinen on saanut "kenttätuomion" eikä ehtinyt olla sotavankileirillä päivääkään.

[Jaakko Männistö 268]

37 minuuttia sitten, Raimo Heikkinen kirjoitti:

Kiitos Calle mielenkiintoisesta käännöksestä.

Piiparinen oli Kannaksen poikia Talista ja kotitalo menetetty talvisodassa. Ei mikään ihme että parikymppisen uholla vastaili (tai oli vastaamatta) kuulustelijoiden kysymyksiin. Tuosta puutteellisestakin pöytäkirjasta saan käsityksen, että Piiparinen on saanut "kenttätuomion" eikä ehtinyt olla sotavankileirillä päivääkään.

Niinpä. Mahtoiko nuo Piiparisen vastaukset nimistä ja paikkatiedoistakaan olla vakavasti otettavia.  Kuka mahtoi olla tuo tulkki jolla oli suomalainen sukunimi?

[Raimo Heikkinen 2 496]

2 tuntia sitten, Jaakko Männistö kirjoitti:

Mahtoiko nuo Piiparisen vastaukset nimistä ja paikkatiedoistakaan olla vakavasti otettavia.  Kuka mahtoi olla tuo tulkki jolla oli suomalainen sukunimi?

Katsoin Piiparisen mainitsemat LLv.26:n lentäjäupseerit, joita hän sanoi vain muutaman nimen ja nekin lähes kaikki väärin:

Laivueen komentaja majuri Carlsson > maj Carlsson,

Vänrikki Lassi K. > vänr Lauri Kalkkinen (?),

Vänrikki Elo G. > ? (Ei löydy vastaavuutta tälle nimelle),

Vänrikki Pyösti > Ylikersantti Pöysti (?),

Vuoden 1942 kesäkuussa oli Lentolaivue 26:ssa lentäneitä ohjaajia kaikkiaan: 2 majuria, 3 kapteenia, 8 luutnanttia, 9 vänrikkiä, 4 lentomestaria, 3 vääpeliä, 1 ylikersantti, 5 kersanttia, 2 alikersanttia. Yhteensä siis 37 ohjaajaa.

Lentorykmentti 3:n komentajana oli tuolloin everstiluutnantti E.E. Nuotio.

 

[Heikki Paronen 39]

Onni Parosen muistamaa Piiparisen katoamisesta, kirjasta Onni Paronen Lentomestari Utista ss. 81-82

[Jukka Nisula 2 277]

8 tuntia sitten, Raimo Heikkinen kirjoitti:

Vänrikki Elo G. > ? (Ei löydy vastaavuutta tälle nimelle)

 

G. Elo kuulosti niin tutulta, että jossain yhteydessä olen häneen törmännyt. Eli oli kyllä olemassa oleva lentäjä. En kyllä tiedä mistä hatusta Piiparinen on sitten vetänyt vänrikki Göran Rafael Elon nimen tähän yhteyteen. Häntä ei ole nimittäin mainittu ainakaan Lentolaivue 26:n henkilöstössä. Vänrikki Göran Elo kävi Ilmaupseerikurssi 11:n (alkoi 28.10.-40 loppui 27.10.-41) ja sai Suomen Lentomerkin vänrikkinä 7.7.1942. 

Göran Rafael Elo 17.12.1916 - 22.9.1986, on haudattu Helsingin Malmin hautausmaalle. Syntymäaika täsmää Lentomerkkiluettelon tietoihin.

edit: mietin lisää asiaa ja löysin valokuvan ja samalla muistin, mistä hän oli jäänyt mieleen. Vänrikki Göran Elo oli nimittäin mukana UK 11:n ryhmäkuvassa, kun tein kirjaani "Kauhavan apu- ja leirikentät 1930- ja 1940 -luvuilla" vuonna 2017. (lisäys: jo Feeniksissä 2/2012 Lestijärvi-kenttäjutun yhteydessä). Tämä kuva on hänestä otettu Kauhavalla UK 11:n aikana 1941. Kuva on osasuurennos kurssin ryhmäkuvasta. Alkuperäinen ryhmäkuva on via Lassi Eskola. 

Onko kellään tietoja, missä vänrikki Elo palveli tämän kurssin jälkeen? Häntä ei siis mainita Carl-Erik Bruunin tekemässä ja koostamassa LLv 26:n henkilöluettelossa eikä myöskään Kari Stenmanin kirjan "Fiat-laivue" henkilöluettelossa.

Jukka

Muokattu: Joulukuu 18, 2020, käyttäjä: Jukka Nisula
lisätty tietoja ja valokuva.

[Jari Allan Lappalainen 205]

Oisko ollu Lentolaivue 28:ssa...

[Raimo Heikkinen 2 496]

Elo löytyy LLv.28:n riveistä vuonna 1943.

[Jukka Nisula 2 277]

Kiitos Jari ja Raimo. Itselläni ei ole nyt lähdemateriaali (esim. Morane-laivue -kirja) lähellä. Facebookista löysin juuri Jukka Raunion tekstiä, jossa hän kertoo Göran Elon tehneen pahan kaputin Sipoossa kotitalonsa lähellä pellolle siviilikone Taylorcraft BC OH-KLB:llä (edit: painovirhe minulla, pitää olla OH-KLA) 20.3.1939. Hän selvisi aivotärähdyksellä ja murtuneella nilkalla. Koneeseen tilattiin uusia osia Yhdysvalloista ja se korjattiin Keljossa Karhumäellä.

Lensiköhän Elo kuitenkin Fiateilla (komennus?) harjoituslentoja tms. LLv 26:ssa ennen LLv 28:aan menoa? Mistä Piiparinen hänet muuten ”keksi”? Ihmettelen tätä, miksi hän mainitsee vänrikki Elon? Vai onko tahallista harhautusta? Raimo, löytyisikö LLv 26:n laivuekirjasta kesältä -42 jotain? 

Jukka

Muokattu: Joulukuu 18, 2020, käyttäjä: Jukka Nisula
Korjattu kirjoitusvirheeni OH-KLB—-> KLA

[Raimo Heikkinen 2 496]

Tämän mukaan kone oli OH-KLA.

Ja tässä palvelusta LLv.28:ssa.

 

Muokattu: Joulukuu 18, 2020, käyttäjä: Raimo Heikkinen

[Jukka Nisula 2 277]

Niin oli, kiitos oikaisusta, minun moka, luin huolimattomasti Jukka Raunion tekstin, kyllä se OH-KLA oli. Lainaan tänne tuon kohdan, luullakseni Jukalla ei ole mitään sitä vastaan. 

”Osa kuvista on julkaistu artikkelissani Taylorcraft BC -koneista (SIHL 4/2014). Turkataan nyt tännekin samalla kun tikulle. Arvi Kilpinen ja Helge Laitinen ostivat OH-KLA:n ja KLB:n vuosina 1938 ja 1939. Ne olivat sota-aikana enimmäkseen Ilmavoimien hallussa ja myytiin sen jälkeen Ruotsiin. Samalla olisi kysymys. Aloituskuvassa on OH-KLA uudenmalisilla nokkapelleillä, jotka se sai, kun korjattiin Sipoossa 20.3.1939 sattuneen pahan kaputin jäljiltä Karhumäellä Keljossa (Ohjaaja Göran Elo, joka selvisi aivotärähdyksellä ja murtuneella nilkalla). Nokkapellit, moottoripukki ja siipituet tilattiin USA:sta, Karhumäki värkkäsi loput kuten kovasti muutetun siiven rakenteen. Korjauksen jälkeen syksyllä 1939 Laitinen lensi koneen Luonetjärvelle ja edelleen Malmille.”

Muokattu: Joulukuu 18, 2020, käyttäjä: Jukka Nisula

[Jukka Nisula 2 277]

Raimo, tuon laittamasi ohjaajaluettelon mukaan vänrikki Elo siirrettiin Lentolaivue 28:aan Vesivehmaalta Täydennyslentolaivue 35:sta (peiteluku 8535) siis 29.3.1943. Mielenkiintoista edelleen...siis kun vertaa Piiparisen kuulusteluun. Missä Elo oli kesäkuussa -42? Samassa täydennyslaivueessako? Vai LLv 26:ssa?

edit: tässä vielä Piiparisen katoaminen LLv 26:n sotapäiväkirjasta. Lähde: Kansallisarkisto/LLv 26 spk.

edit: ja Piiparisen tulo laivueeseen huhtikuussa, 28.4.-42. Lähde: Kansallisarkisto/LLv 26 spk.

Jukka

Muokattu: Joulukuu 18, 2020, käyttäjä: Jukka Nisula