Vanha neuvostorauta MiG-21 on edelleen Suomen kaikkien aikojen nopein hävittäjä

[Jorma Kosonen 1 679]

Charles ja Jyrki muistelevat MiG-21 hävittäjää Tekniikka ja Talous-lehden artikkelissa.

Rodney

"Kenraali muistelee: ”Se olisi kiihtynyt vaikka mihin” – Vanha neuvostorauta MiG-21 on edelleen Suomen kaikkien aikojen nopein hävittäjä

Kylmän sodan alkuvuosien torjuntahävittäjät olivat kovia menemään. Suomalaisilla sotilaslentäjillä on melkoisia muistoja MiG-21 -kalustosta."

"Suomen ilmavoimien kalustosta vanha neuvostoliittolainen sotaratsu MiG-21 on edelleen ilmavoimien viimeinen konetyyppi, joka ylitti 2 Machin nopeuden. Sen viimeinen kehitysversio, MiG-21BIS, poistui ilmavoimien palveluksesta keväällä 1998."

https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/tt/f70c06af-7534-43c3-818d-742cad103ec5?ref=newsletter:a0aa&utm_source=Teta_Aamukirje&utm_medium=email&utm_campaign=Teta_Aamukirje

 

Muokattu: Joulukuu 27, 2020, käyttäjä: Jorma Kosonen

[Pekka Suuronen 120]

Joo. Oli aika jolloin nopeus ja ketteryys (koiratappelu) olivat tekijöitä. Ja myös pilotin g-kestävyyskin. Mutta onko nykyään niin, että elektroniikka pelaa? "Foe" löydetään vaikkei visuaalia edes olekaan? Ohjukset ovat kuitenkin aina lentokonetta nopeampia?

Olen käynyt ihailemassa näitä HX-koneita kolmessa lentonäytöksessä. Airshow tehdään mielestäni "monokansan" viihdytykseksi ja mielipiteen muokkaamiseksi. Yhtenä vuonna koko kylä oli täynnä Rafale-lippiksiä. Toisessa paikassa F-35-lippiksiä. Lentonäytöksillä on niukasti tekemistä todellisen taistelupotentiaalin kanssa.

Voin olla tapani mukaan täysin pihalla tässäkin asiassa.

P.S. Mun suosikkini on Gripen. Yksimoottorisuus on sekä etu että riski. Ja swedut ovat kuitenkin meille suopeita, luulisin?

[Jorma Kosonen 1 679]

26 minuuttia sitten, Pekka Suuronen kirjoitti:

Ja swedut ovat kuitenkin meille suopeita, luulisin?

Swedut saattavat olla suopeita, kuten aina, mutta pelkällä suopeudella ei sodita!

Harvoin referoin iltapäivälehtiä, mutta nyt on tuore juttu ja pätevä tutkija kyseessä.

Rodney

"Näkökulma: Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyö on poliitikkojen lempilapsi - todellista apua ei olisi tulossa

Vaikka Ruotsissa on poliittista tahtoa nostaa suorituskykyä, suunnitelmat etenevät sotilaslähteiden mukaan hitaasti, kirjoittaa Juha Muurinen."

"Maan sotilasjohto on ilmoittanut, että se pystyy puolustamaan vain yhtä maan viidestä strategisesta alueesta (esimerkiksi Gotlanti) viikon ajan. Tämän jälkeen on saatava sotilaallista apua ulkomailta."

"Mutta mitä apu sitten Suomelle voisi Ruotsilta olla? Sotahistorian dosentti Markku Salomaa antaa tylyn arvion:

– Ruotsilta ei ole tulossa apua, jos Suomi joutuisi sotilaalliseen kriisiin. Ei heillä ole mitään, mitä antaa avuksi, sanoo tutkija. Armeijan suurten leikkausten jälkeen Ruotsilla ei edes olisi mitään, mitä se voisi antaa avuksi, Salomaa täräyttää.

Salomaa arvelee, että kriisin tullessa Ruotsi yrittäisi turvata sukellusveneillä ja hävittäjillä 160:n kilometrin meriyhteyden Maarianhaminasta Tukholmaan. Toinen painopiste on Gotlannin puolustamisessa, joka sekin olisi ruotsalaisille haastavaa.

Tilanteen heikkoudesta kertoo, että Ruotsi on muun muassa lakkauttanut 13 maavoimien prikaatia ja hävittänyt suuren osan 300:sta taistelupanssarivaunusta. Laivastoa on supistettu merkittävästi.

Noin 200 Gripen- hävittäjästä tosiasiassa vain noin 20 on operatiivisessa toimintakunnossa. Niistäkin puuttuu ilmasta maahan -kyky ja niiden aseistus on erilainen kuin Suomen Hornettien.

– Maavoimilla on 32 Boforsin nykyaikaista liikkuvaa Archer- haupitsia Lapin puolustukseen, mutta ne ovat vailla koulutettuja miehistöjä. Vertailun vuoksi Suomessa on armeijalla 1000 kenttätykkiä, Salomaa sanoo.

Vaikka Ruotsi hiljan palasi yleiseen asevelvollisuuteen, on 4 000 miehen ja naisen rekrytoiminen vuodessa osoittautunut vaikeaksi."

 

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/28578ce2-28b2-4395-b4f0-526d66d84fcb

 

[Tuomas Eronen 50]

1 tunti sitten, Pekka Suuronen kirjoitti:

Joo. Oli aika jolloin nopeus ja ketteryys (koiratappelu) olivat tekijöitä. Ja myös pilotin g-kestävyyskin. Mutta onko nykyään niin, että elektroniikka pelaa? "Foe" löydetään vaikkei visuaalia edes olekaan? Ohjukset ovat kuitenkin aina lentokonetta nopeampia?

Nykyaikaisessa ilmasodankäynnissä on lähtökohtaisesti mennyt jotain pieleen jos vihollinen nähdään paljaalla silmällä. Aseiden, tutkien, sensorien, omatunnuslaitteiden jne. vaikutusetäisyys on niin suuri, luokkaa +100km.

Toisaalta suuremmasta korkeudesta ja nopeudesta on huomattavaa etua laukaistessa ohjusta. Eli jos molemmilla on samantasoinen tutkaohjus ja tilannetietoisuus, mutta toinen tulee kohti 2 machia taulussa 15km korkeudella, niin 10km korkeudella ja 0,9 machia ajavalle tulee tukkaan siinä kohtaa. Taktiikka, eli oman kaluston parhaiden ominaisuuksien hyödyntäminen vihollisen koneiden heikkouksien kustannuksella nousee suureen rooliin.

Toki esimerkiksi harmaalla aluella (ennen täyden sotatilan vaihetta) pitää pystyä visuaalisiin tunnistuksiin ja reagoimaan siitä eskaloituvaan tilanteeseen.

Taas toisaalta tilanne missä tutkat ja ilmatorjunta on tuhottu, elektroninen häirintä voimakasta ja tilannetietoisuus huonontunut, saattaa taistelu pikkuhiljaa siirtyä perinteisimpiin metodeihin. Eli koneiden ominaisuudet pitäisi olla hyvä kompromissi tästä kaikesta sekamelskasta.

[Raimo Heikkinen 2 474]

Kovasti vaatimattomassa juhla-asussa lensi MiG-21 "Suomen sinessä" viimeisen lentonsa. Tässä valmistellaan "YLLI"/MG-138 tyypin viimeiseen viralliseen lentoonsa (koneiden siirtolentoja Rissalasta tehtiin varmasti MiG-juhlan jälkeenkin). Ohjaajana oli kapteeni Yrjö "Ylli" Rantamäki.

[Juha Ritaranta 930]

1 hour ago, Raimo Heikkinen said:

Kovasti vaatimattomassa juhla-asussa lensi MiG-21 "Suomen sinessä" viimeisen lentonsa. Tässä valmistellaan "YLLI"/MG-138 tyypin viimeiseen viralliseen lentoonsa (koneiden siirtolentoja Rissalasta tehtiin varmasti MiG-juhlan jälkeenkin). Ohjaajana oli kapteeni Yrjö "Ylli" Rantamäki.

En usko, että tehtiin siirtolentoja tuon jälkeen. Jos olisi tehty, ne olisi mainittu Jyrki Laukkasen MiG-kirjassa, jossa on kerrottu jokaisen koneen viimeinen lento.