BW-376 osia Krasnaja Gorkan sotamuseossa

[Carl-Fredrik Geust 842]

Pohjois-Inkerin Krasnaja Gorkan linnakealueella on perustettu pienehkö sotamuseo, missä on esillä Brewster-hävittäjän BW-376 osia. Kersantti Veli Tolosen ohjaama hävittäjä joutui 30.10.1942 vihollishävittäjien alasampumaksi Seiskarin eteläpuolella. Tolonen yritti hypätä, mutta varjo ei aukeutunut, vaan hän tuli alas ja sai surmansa Suomenlahden etelärannassa. Brewster-hävittäjän hylyn isompia osia on aikoja sitten evakuoitu, ja museossa on esillä mm. laskutelineen varsi ja tähtimoottorin kampiakseli. Tolonen on sotavankitiedon mukaan haudattu Gora Valdain kirkon viereen. Alla ote Hyvösen kirjasta, sotavankitieto 15.12.1942, karttakuva hylyn alastulopaikasta, sekä kuva Krasnaja Gorkan museosta.

Huom; Gora Valdai = Inkerin Harjavalta, Krasnaja Gorka = Yhinmäki;  joita nimiä oli meillä käytössä sodan aikana.

Muokattu: Tammikuu 10, 2021, käyttäjä: Carl-Fredrik Geust
Gora Valdai ja Krasbaja Gorka - selitykset lisätty

[Jukka Nisula 2 236]

Kiitos Calle mielenkiintoisesta postauksestasi. Tässä korutonta kertomaa laivueen sotapäiväkirjan sivuilta. (Kansallisarkisto).

Jukka

[Raimo Heikkinen 2 474]

Rykmentin pastori sai paperin jossa kers Tolonen olisi ammuttu alas jo kaksi viikkoa aikaisemmin eli lokakuun puolivälissä, kun se oikeasti tapahtui vasta 30.10.1942.

Itse tapahtuma on edellä jo kerrottu, tässä tutkintapöytäkirjasta valikoituja lisätietoja:

[Carl-Fredrik Geust 842]

Tässä Krasnaja Gorkan museossa otettu kuva BW-376 koneen männästä, mihin moottorin valmistusnumero 29861 on stanssattu. Kersantti Veli Tolonen haudattiin Gora Valdain ortodoksikirkon viereen kuten 15.12.1942 päivätystä asiakirjasta käy ilmi. Nykykuvassa oleva kirkko oli neuvostokaudella pitkään varastona, eikä hautausmaasta ole enää mitään tietoja. 

Muokattu: Tammikuu 17, 2021, käyttäjä: Carl-Fredrik Geust

[Carl-Fredrik Geust 842]

Lisätietoja ja korjaus edelliseen postaukseeni:

Gora Valdain Pyhän Kolminaisuuden kirkko rakennettiin 1899-1903 kauppias Voroninin lahjoitusvaroilla, arkkitehti V.A. Kosjakovin piirustusten mukaan (Kosjakov on myös laatinut Kronstadtin Merikatedraalin piirustukset). Sodan aikana kirkko toimi 8 tuuman rannikkotykin ammusvarastona, eikä kirkon vieressä olevaa hautausmaata voitu käyttää. Näin ollen Tolonen on haudattu kauemmas kirkosta - silloisen hautausmaan paikkaa ei vielä tiedetä.

Liitteenä kartta Oranienbaumin mottilalueesta ("Oranienbaumskij platsdarm"). Goravaldaj (tässä yhteenkirjoitettuna) sijaitsee eteläkaakkoon Shepelevin majakasta. Pohjoisimpana on Goravaldain merilentoasema, ja etelämpänä Goravaldain (maa-)lentokenttä. Vähän itäänpäin rantaa pitkin on Krasnaja Gorkan linnake (pienellä präntillä), ja taas kartan oikealla reunalla on Oranienbaumin motin itäreuna, välittömästi sen itäpuolella Pietarhovin missä 1942-1943 toimi suomalainen tähystysasema - jolla oli taas vihollinen sekä idässä että lännessä! 

On kyllä ihmeellistä että saksalaiset keskeyttivät hyökkäyksensä Leningradiin ennenkuin Oranienbaumin motti oli tyhjennetty - silloin olisi Suomen asema ollut huomattavasti turvallisempi jatkosodan aikana...

 

Saksalaisten puolelle siirtynyt kenraali Andrej Vlasov ärsytti muuten isäntiään kehuskelemalla että mikäli hän saa johtaa hyökkäystä, niin hän karkottaa Puna-armeijan Oranienbaumista mereen! Tämä olisi melko varmasti ollut mahdollista... (tarkempia tietoja kirjassani Vlasovin armeija ja Suomi)

  

Muokattu: Tammikuu 17, 2021, käyttäjä: Carl-Fredrik Geust

[Kari Lumppio 252]

Hei!

Olen jostain lukenut, että Oraniembaumin motiin eteläraja muodostui jonkun suurikalibeerisen laivatykin kantaman rajan mukaan. Pohjaan upotettu laiva, olisiko ollut joku Maratin torneista? Venäläiset pystyivät iskemään tykistötulella nopeasti ja tarkasti kaikkia murtoyrityksiä vastaan.

Lisäys: tuli juuri mieleen. Jossain saksalaisten Heeresgruppe Nordin kartassakin on merkitty Maratin(?) laivatykin kantama ja se oli käytännössä yhdenmukainen Oraniembaumin motin rajan kanssa.

Kari

Muokattu: Tammikuu 17, 2021, käyttäjä: Kari Lumppio