Kuka tunnistaa konetyypin?

[Osmo Sintonen 90]

Vaikea näitä on tunnistaa.  Alastulopaikka Itä-Karjalassa, entisessä Suur-Suomessa

Muokattu: Tammikuu 12, 2021, käyttäjä: Ilkka Portti
Ei koko otsikkoa isoilla kirjaimilla.

[Markku Koivurova 367]

Konetyyppiä en tunnista mutta huomioni kiinnittyy asiaan, minkä olen huomannut ennenkin. Nimittäin Venäläisten maalien pysyvyys. Muunmaalaisissa hylyissä ei ole enää juurikaan merkkejä maalista. Ehkä suuressa itäisessä naapurissa voitiin käyttää tuhtimpia myrkkyjä

[Jorma Kosonen 1 679]

Veli Virkkusen kirjoittama teos, "Stalinin urut. Amerikan sota-apu Neuvostoliitolle", ei ole nyt ulottuvillani. Taitaa olla lentokerhon sivukirjastollani. Ja ehkä siinä ei kerrota kuinka monta miljoonaa tonnia maalia Lend-Lease ohjelma tarjosi Neuvostoliiton sotataloudelle.

Itse kuitenkin uskoisin, että arktiset olosuhteet ja suurimman tuhoajan eli ihmisen harvalukuisuus alueella ovat säilyttäneet punatähtiä (ja myös vastustajan eli JG 5 kalustoa) paremmin kuin muita. Saatan olla väärässäkin, sillä pääsihän Laikakin avaruuteen ensimmäisenä elävänä olentona.

Rodney 

Muokattu: Tammikuu 12, 2021, käyttäjä: Jorma Kosonen

[Timo Partanen 204]

Eikö nuo värit vastaa aika hyvin myös Suomessa käytettyjä vihreää ja mustaa? Toki tuo musta voi olla myös palon aikaansaamaa nokea. Keskimmäisessä kuvassa näkyvä aaltopeltirakennne saattaisi toimia vinkkinä siitä mikä kone saattaisi olla kyseessä. Jos kyseessä on naapurin kone, niin kaikissa kuvissa näkyvä punainen voisi periaatteessa olla osa koneen kylkeen maalattua iskulausetta ja siten asiaa voisi tarkastella alueella toimivien yksiköiden pudotuslistojen valossa. Ensimm'isen kuvan kulmassa näkyvä violetti maalaus saattaisi myös indikoida jotain hylyn alkuperästä. Toki mikäänhän ei suoraan osoita, että kyseessä olisi lentokone. Toisaalta aika lailla lentokoneelta se näyttää.

[Tuomo Laamanen 28]

Takavuosina toivoin mm. saksalaisten autonvalmistajien menevän tutustumiskäynneille venäläisten lentokonevalmistajien pintakäsittelyosastoille. Ohessa Il-2:n maalinäyte 70 vuoden säänkestokokeen jäljiltä, oli tosin peltipuoli päällepäin ja käänsin riekaleen samaan asentoon kuvauksen jälkeen.

 

[Jari Kaskelin 217]

Mig-21:n suihkusuutin on maalattu vihreällä maalilla kun länsimaissa suihkusuutin on melkein aina jotain rosterin kaltaista maalaamatonta terästä. Jotain erityistä maaliosaamista Neuvostoliitossa oli...

[Kari Lumppio 252]

Hei!

Aloitusviestin kuvista en pysty tunnistamaan konetyyppiä. Mutta en voi välttyä jotenkin tosi vanhaikaisen rakenteen vaikutelmalta. TB-3 tai varhainen DB-3? Onko kaikki kuvissa näkyvät osat alumiinia? Ensimmäisessä kuvassa näyttäisi sisäpuolella oleva jäykkäri olevan ruosteessa eli olisi teräksestä joka sekin olisi kohtuullisen erikoinen sekarakenne. Ensimmäisen kuvan oikeassa reunassa näyttäisi olevan joku punavalkoinen merkintä? Siitäkin saattaisi selvitä jotain, jos se olisi paremmin kuvassa.

Neuvostoliittolaiset käyttivät lentokoneissaan ölymaaleja (alkydi- pentaftaali-), glyptaaleja ja nitroselluloosamaaleja.

Metallipinnoille soveltuival aerolakat (A-xx, xx värin numero). Sodan jälkeen (60-luvulla?) saman maali koodiksi vaihtui ПФ-19 (tässä numero ei ole värikoodi vaan maalityyppi of PF-19). PF tarkoittaa, että maali oli pentaftaalipohjainen ei "tavallinen" öljymaali. PF-19 maalia voi ostaa vielä tänäkin päivänä esim Venäjällä ja Ukrainassa:  https://www.bafus.ru/100069883/

Nitromaaleja (AMT-xx, xx värin numero) voitiin maalata metallipinnoille glyptaalipohjamaalin päälle. Puulle ja kankaalle ne oli tarkoitettukin. Sodan jälkeen näidenkin maalien koodi muuttui НЦ-5133г (kiiltävät maalit), НЦ-5133м (mattapintaiset). Nämäkään eivät näytä olleen puhtaasti nitrosellumaaleja vaan esim. tämän luettelon mukaan "ureaemaleja" (Мочевинные эмали): http://remont.townevolution.ru/books/item/f00/s00/z0000010/st016.shtml 

Glyptaalipohjamaali  M-138Ф sopi teräkselle, alumiinille, puulle ja vissiin kankaallekin. Voi olla että nykypäivän Venäjällä myytävistä glyptaalipohjamaaleista (ГФ (GF) -tyyppi) joku on samaa tavaraa. M-138Ф oli punaruskeaa, joten rautaoksidi ("ferrexinpunainen") pigmentti todennäköisesti.

Tuomo Laamasen kuvassa (IL-2 ?) maalit ovat kiinni, mutta värisävyt ovat ottaneet kovasti siipeensä. Vihreästä on jäljellä vain kromioksidi, joka on luonnostaan tuon värinen pigmentti. Se ei muunnu juuri mihinkään lämmössäkään. Siksi ilmeisesti MiG:n suihkusuuttimessa, pyörien vanteissa ym. Vihreässä naamiovärissä oli oikeasti enemmän keltaista - männynneulasen väri suunnilleen ja tummennukseen oli käytetty lamppumustaa. Saman kuvan ruskeaa väriä ei myöskään löydy NL:n sodan ajan paletista. Omasta mielestäni todennäköisintä on, että rautaoksidipigmentti (-tit?) ovat jääneet jäljelle kun muut ovat hävinneet. Mahdollisesti jopa pohjamaalia (M-138Ф?).

NL:n kolmivärikaaviossa värit olivat päältä harmaanruskea hiekan väri (AMT-1 tai A-21), vihreä (AMT- 4 tai A-24) ja tummanharmaa (AMT-12 tai A-32)  ja alta vaalean sininen (AMT-7 tai A-28). Musta-vihreä-kaaviossa vihreä ja vaaleansininen samat ja niiden lisäksi musta.

Glyptaalimaali on itse asiassa vanha keksintö. Amerikoissa käytetään moottorien lohkojen ym. vaikean paikan maalaukseen. Pentaftaali on ollut parempi vaihtoehto kuin pellavansiemenöljy maaliaineeksi, mutta sekin on vanha keksintö (Aerolakat A-). Nitromaalien sekoittaminen ureaformaldehydin kanssa (AMT-maalit) saattaa olla neuvostokeksintö, mutta epäilen vähän sitäkin. Kemia taisi valua Neuvostoliittoon USA:sta lähinnä ja ehkä Saksasta.

t.

Kari

Muokattu: Tammikuu 14, 2021, käyttäjä: Kari Lumppio

[Osmo Sintonen 90]

Kiitoksia erinomaisista lisätiedoista, ne auttavat paljon jatkossa maastotöissä rajan takana.

Ohessa 2 kuvaa ratkaisemaan arvoituksen.

Seuraava tunnistustehtävä tulee olemaan helpompi.

terveisin Osmo Sintonen

[Kari Lumppio 252]

Hei!

Minua on jekutettu ja kunnolla. Ei tullut mieleenkään, että Ilmavoimien kone. Morane on kyllä runkorakenteeltaan vähän vanhanaikainen - metallilla päällystetty putkirunko periaatteessa. Eli siinä olin hajulla ehkä.

Nyt kyllä alkoi tuon Moranen merkinnät (punaiset, keltaiset ja valkoiset) kiinnostaa vielä enemmän.

Kiitoksia,

Kari

PS Nyt kun katsoo aloitusviestin ensimmäistä kuvaa niin oikealla reunalla olevan rakenteen sisäväri voisi olla ranskalainen chamois (säämiskä) väri? Ilmeisesti korroosionsuojamaali sisäpinnoille. Fougassa oli sama väri useissa sisätiloisssa.

PPS Nämä osat pitää saada Suomeen museoon!

Muokattu: Tammikuu 14, 2021, käyttäjä: Kari Lumppio

[Markku Koivurova 367]

No just joo 😂

[Vesa-Petri Jussila 73]

Seuraava jatkokysymys on onko tunnus selvillä? Siis MS-?

[Osmo Sintonen 90]

Se mitä itse olen päätellyt, kone olisi nimenomaan tuo MS-606.   Vuosia olemme jo etsineet ohjaaja Laitista,

valitettavasti onnistumatta.  Kone oli tullut metsäiseen maastoon mahalleen, ohjaamo oli tyhjä, Laitinen oli hypännyt,

mutta kohtalosta ei vihjeitä.  Onkohan kenellä kuvaa koneesta ennen tuhoutumista ?

Ryhmällämme Petroskoissa on tietoja kymmenistä koneista ja tietoa valtavasti, myös kentistä.  Apua todella 

tarvitaan, kaikki kommentit ovat kullan arvoisia.  Pääasiallinen tehtävämme on etsiä kadonneita lentäjiä

kansallisuudesta riippumatta.  Itselläni toki suomalaiset sydäntä lähinnä.

[Tuomo Laamanen 28]

606:sen mainitaan pudonneen Uunitsajärven maastoon?

[Osmo Sintonen 90]

Kyllä vaan, Hyvösen kirjassa on aika hyvät perustiedot.

Karille tiedoksi; alustavasti on sovittu rajan takana, että tämän Moranen romut voisi viedä Venäjältä. Toisaalta muitakin

Moraneita, luultavasti parempikuntoisia on, ensin tulee mieleeni Nurmisen MS-311 lähellä Tiiksjärveä.  Sukelsi siististi

pehmeään suohon, mutta kärsi myöhemmin vaurioita, kun paikallinen metsänhakkuuprikaati yritti vetää ylös pyrstöstä

traktorilla.  Eihän se pitänyt. Pääosa koneesta on tallessa suossa.

[Pasi Pirttikoski 267]

9 tuntia sitten, Osmo Sintonen kirjoitti:

Se mitä itse olen päätellyt, kone olisi nimenomaan tuo MS-606.   Vuosia olemme jo etsineet ohjaaja Laitista,

valitettavasti onnistumatta.  Kone oli tullut metsäiseen maastoon mahalleen, ohjaamo oli tyhjä, Laitinen oli hypännyt,

mutta kohtalosta ei vihjeitä.  ...

Mistä lähteestä on tämä kiinnostava tieto, että kone löytyi ohjaamo tyhjänä?

[Osmo Sintonen 90]

Tieto niiltä henkilöiltä, jotka purkivat ja veivät pois koneen moottorin.  Moottoria kaupattiin myöhemmin muistaakseni

Pihkovasta käsin, uudempaa kohtaloa en tiedä.  Tämän Moranen tarina on jo aika vanhaa perua,  muutamat kohteet ovat

todella vaikeita löytää esim. MS-314 Jaakkola ja BW-358 Myllymäki, vaikka molemmista paikoista on olemassa melko

selkeät vihjeet. Mutta etsinnät jatkuvat....

[Kari Lumppio 252]

15 tuntia sitten, Osmo Sintonen kirjoitti:

Hei!

Kuvassa on potkurikuvun (spinneri) jäännöksiä? Punainen potkurikupu oli laivue 28 kakkoslentueen tunnus. MS-606 oli kakkoslentueen kone melkein koko sodan ajan. Kesäkuun alkupuolella -44 siirrettiin ykköslentueelle kuten kaikki Moranet, mutta ei välttämättä maalattu uudestaan.

Mitä muita ehodkkaita on ja voiko tämän tunnusvärin perusteella tehdä erotteludiagnoosia?

t.

Kari

[Raimo Heikkinen 2 474]

Ranskalaisia Moranen osanumeroita saksankielisessä asiakirjassa. Nämä osat tulivat helmikuussa 1943 saksalaisen miehittäjän sotasaalisvarikolta Ranskan Metz´istä. Tiukasti aiheeseen leikkaamallani alimmaisella rivillä sanotaan numerosta 37036 X E (jos olen oikein ymmärtänyt) että kyseessä on korkeusperäsin kokonaisena ts. täydellisenä. Osmon kuvaama lätkä taitaa olla yksi osa tuota peräsinkokonaisuutta numerolla 37036 G.

Minuakin kiinnostaa tuo punainen alumiinikappale jossa numerot 6x606 (onko D-kirjain ensimmäisenä?). Pystytkö Osmo sanomaan, mihin osanen liittyy? On harmillista kun siinä on vekki juuri numerosarjan välissä. Arkistokokemukseni mukaan mielestäni VL ei stanssannut koneyksilöiden numeroita osiin, vaan ne ovat VL:n osille valmistamien piirustusten numeroita joita sitten lyötiin myös itse osiin, ei kaikkiin. Toki koneisiin merkattiin pieniä tunnuksia eri paikkoihin, mutta ne tehtiin mielestäni vain maalaamalla ja kokonaisena, esim. ´MS-606´.

Lisäys. Jos te kerran olet(te) käyneet Uunitsajärven eteläpuolella, niin kyllä se varmasti on juurikin MS-606. Lentokonekirjaan on merkattu vielä tarkemmin putoamispaikaksi "Lähellä Käppäselkää". Tutkintapöytäkirjassa on partiokaverin vänr O. Walleniuksen lausunto, ettei nähnyt hänen putoavan. Tutkijalautakunta: "Laitisen kohtalo on tuntematon". "Kone vihollisen puolella".

Muokattu: Tammikuu 15, 2021, käyttäjä: Raimo Heikkinen

[Nina Stolepova 81]

Olin siellä ja lisäsin valokuvani

[Osmo Sintonen 90]

Kiitos Nina lisäyksestä! Onko Sinulla mitään tietoa lentäjästä ? Häntähän tässä ennen kaikkea jäljitämme.

Ohessa hieman lisää Morane- yksityiskohtia kuva-arkistosta vuodelta 2009.  Kuka saa näistä jotain irti ?

Liittynevät tähän samaan Moraneen?

[Raimo Heikkinen 2 474]

Aivan huikean mielenkiintoisia rajan taakse jääneitä koneiden kappaleita olette Osmo ja Nina tuoneet tänne foorumille näytille. Näitäkin MS:n lätkiä täytyy alkaa tutkimaan tarkemmin...

Muokattu: Tammikuu 17, 2021, käyttäjä: Raimo Heikkinen

[Nina Stolepova 81]

Tiedän, että yksi Moran putosi lähellä Unitskoe-järveä, toinen Moran lähellä Uusi kylää  (Новый поселок). 

Olimme Moranin putoamispaikalla lähellä Unitsky-järveä. Tämä on Moran 606, ohjaaja Pentti Laitinen. Kaikki kuvani tältä koneelta. Toivon, että löydämme lentäjän jäännökset.

Toinen ryhmä työskenteli Moranin kaatumispaikalla lähellä Uutta kylää.  Siellä he veivät Moranin moottorin.

[Osmo Sintonen 90]

Nina, tämä kuva lienee siitä toisesta Moranesta Uusikylästä. Moottoria tarjottiin minullekin, mutta silloin 2000-luvun

alussa ei ollut mitään mahdollisuuksia maastavientiin.  Käsittääkseni tässäkään Moranessa ei ollut lentäjää ohjaamossa.

On näitä Moraneita useita vielä paikallistamatta.  Itse käytin paljon aikaa Vytegran alueella,kun etsimme He-115 Jennyä

ja samalla kolmea Moranea eli Kuusela, Juselius ja Erikson.  Niistä viimeisin on luultavasti viety Andoma-joen

varrelta vasta 2000-luvun alussa.

Terveyttä Karjalan tasavaltaan ja onnea tuleviin etsintöihin !

[Raimo Heikkinen 2 474]

Osmon laittamien ´lätkien´ ansiosta selvisi koneyksilökin!

Moranen MS-301 valmistuslaatasta saatiin samalla aikaisemmin konetiedoista puuttunut valmistusnumero; 956.

Potkurin = "Helice" lätkän keskikohdilla ennen vääntymistä näkyy numerot 44.. (po. 4408).

Tämä Kohtalokkaat lennot kirjassa kerrottu tapaus on kyseessä:

Muokattu: Tammikuu 18, 2021, käyttäjä: Raimo Heikkinen

[Osmo Sintonen 90]

Kiitos Raimo, tämä oli aivan erinomaista työtä! Yksi arvoitus on nyt ratkennut ja historian ympyrä sulkeutuu, kun ensi

kesänä, jos korona suo, käyn ottamassa kuvia Myllylän toisesta kohtalon koneesta eli MT-432 Viipurin lähellä raja-

vyöhykkeellä.  Ainakin moottori oli siellä kymmenkunta vuotta sitten.  Tavoite olisi siirtää se Viipurin sotamuseoon.

Noin yleisesti voin sanoa lukijoille, että rajan idän puoli on varsinainen aarreaitta. Edelleen, vaikka helpot romut on kerätty

varsinkin 1960-70 luvuilla.  Yksittäisistä kohteista minusta ylivertainen on Tiiksjärvi, missä vieläkin on mm tynnyreitä ja

estelinjoja paikallaan. Ensimmäistä kertaa kävin siellä edesmenneen Väinö Pokelan opastuksella.

Ohessa kuva Pohjoisrintamalta parinkymmenen vuoden takaa.  Valitettavasti tämäkin ´´namu´´on jo sulatettu.