Finnair DC-10 hankinta

[Matti Palosuo 374]

Finnairin DC-10 hankinnasta päätettiin 50 vuotta sitten. 

https://www.hs.fi/historia/art-2000007728111.html

Lainaa

Historia|HS 50 vuotta sitten 19.1.1971
Finnair teki suurkaupan 

FINNAIR teki maanantaiaamupäivällä päätöksen kahden jättiläissuihkukoneen ostamisesta. DC-10-koneet, lähes 350 matkustajaa kerrallaan kuljettavat ”pikku-jumbot” tulevat liikenteeseen neljän vuoden kuluttua. Niiden yhteishinta on 200 milj. markkaa. Paitsi Pohjois-Atlantin reitilleen, Finnair tarvitsee suurkoneita myös suunnittelemilleen uusille reiteille, jotka suuntautuisivat idässä Siperian yli Tokioon ja lännessä mm. Kanadaan.

Kauppahintaan kuuluvat työkalut, varaosat ja kolme varamoottoria.

Rahoituksen Finnair on suunnitellut järjestävänsä siten, että puolet kauppahinnasta saadaan erilaatuisina vientiluottoina USA:sta, osa yhtiön omista varoista ja loput liikepankkien välityksellä todennäköisesti ulkomailta.

Ensimmäinen ”kymppi” tulee Helsinkiin helmikuussa v. 1975 ja toinen saman vuoden toukokuussa. Kone tarvitsee noustakseen 3,2 kilometriä kiitorataa. Näinollen se voi Suomessa käyttää Helsingin, Jyväskylän, Kuopion, Oulun ja Rovaniemen kenttiä.

 

[Ilkka Mäkelä 1 218]

9 tuntia sitten, Matti Palosuo kirjoitti:

 Ensimmäinen ”kymppi” tulee Helsinkiin helmikuussa v. 1975 ja toinen saman vuoden toukokuussa. Kone tarvitsee noustakseen 3,2 kilometriä kiitorataa. Näinollen se voi Suomessa käyttää Helsingin, Jyväskylän, Kuopion, Oulun ja Rovaniemen kenttiä.

https://www.hs.fi/historia/art-2000007728111.html

Tuo 3200 m kiitotievaatimus tuntui jotenkin pitkältä ja piti alkaa tarkistamaan asiaa. Tosiaan useimmat DC-10-30-sivut mainitsevat  kiitotiepituudeksi lentoonlähdössä maksimipainoilla 3170 tai 3200 metriä. Laskeuduttaessa maksimilaskeutumispainoilla kiitotietä tarvitaan vähemmän, 1630 metriä. Nykyhetken tilanne on kuitenkin se, että 3200 m kiitoteitä ei Suomesta löydy kuin yksi, Helsinki-Vantaan 04R/22L jonka pituus on 3500 metriä. Muiden mainittujen kenttien nykyiset pituudet ovat Jyväskylä: 2601 m. Kuopio: 2800 m. Oulu: 2501 m. ja Rovaniemi: 3002 m.

Näyttää siltä, että täysillä painoilla noilta neljältä kentältä ei pystyttäisi nykyisin kympillä operoimaan. Vai onko neljän tärkeän suomalaisen kentän kiitoteitä lyhennetty sitten 1970-luvun?

[Markus Valo 13]

Nykyrahassa n. 280 miljoonaa euroa.

Rahanarvonmuunnin

[Tarmo Kallio 241]

Kiinnostaa vain muuten. Miksi kenttien ratoja lyhennettiin? 

Eikö olisi pitänyt jatkaa ratoja vaikka 4-5 km mittaisiksi. Olisi 

 

[Sami Puro 601]

1 tunti sitten, Tarmo Kallio kirjoitti:

Kiinnostaa vain muuten. Miksi kenttien ratoja lyhennettiin?

Lyhennettiin?  Eh... Ei.

70-luvun Hesarin pienen kulmajutun pohjalta ei kannata tehdä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä.

[Esa Karanko 1 239]

7 tuntia sitten, Ilkka Mäkelä kirjoitti:

Tuo 3200 m kiitotievaatimus tuntui jotenkin pitkältä ja piti alkaa tarkistamaan asiaa. Tosiaan useimmat DC-10-30-sivut mainitsevat  kiitotiepituudeksi lentoonlähdössä maksimipainoilla 3170 tai 3200 metriä.

Helsingin lentoaseman kiitotietä 04/22 pidennnettiin 04:n alkupäästä Finnairin kymppejä varten. Alussa 04:n lähtöpaikalle ei ollut rullaustietä. Ainoa reitti oli kiitotietä pitkin. Kun 04 oli käytössä, niin maksimipainoisen kympin lähtö oli hidas operaatio ja sillä oli vaikutusta koko lentoaseman toimintaan niin maassa kuin ilmassa.

Esa 

[Jorma Laiho 450]

Tähän ohuesti liittyen.

Vuonna 1986 oli joku virkamiesten lakko ja lensin Seatleen Turusta ! Väki kärrättiin linja-autolla Turkuun ja sitten sieltä eteenpäin. Virkistäkää muistiani, ettei tarvitse hakea kellarista muistikirjoja.

Käytiinkö ensin tankilla Vantaalla ? Muistiin jäi myös tauko Lahnajärvellä, jossa jenkit ostivat takaisin tullessa sujuvasti dollareilla. Siis miten tuo operaatio menikään ? Oman reissuni päämäärä oli Vancouver. Sinne jollain pikkukoneella Seatlesta ja takaisin linja-autolla. Erehdyin ilmoittamaan maassa olon ajan päiväksi, joten kaveri leimasi passin tämän mukaan. Niinpä takaisin tullessa koko bussi odotti, kun minulle tehtiin taas maahantulotarkastusta !

Miten matka toteutettiin ? Kone siis DC-10. 

 

[Seppo Koivisto 204]

Ilmailumuistio 80:n viralliset kartat olivat ensinmäisen kerran värillisenä, jolloin niistä saa jotain selvää. Niiden mukaan Rovaniemen pituus oli 2500 m, muut (JY, KU, OU) olivat nykyisessä pituudessa.

[Raimo Heikkinen 2 501]

DC-kympin tulo uutisoitiin Hesarissa tällä viisiin:

[Olavi Uotila 184]

1 tunti sitten, Jorma Laiho kirjoitti:

Tähän ohuesti liittyen.

Vuonna 1986 oli joku virkamiesten lakko ja lensin Seatleen Turusta ! Väki kärrättiin linja-autolla Turkuun ja sitten sieltä eteenpäin. Virkistäkää muistiani, ettei tarvitse hakea kellarista muistikirjoja.

Käytiinkö ensin tankilla Vantaalla ? Muistiin jäi myös tauko Lahnajärvellä, jossa jenkit ostivat takaisin tullessa sujuvasti dollareilla. Siis miten tuo operaatio menikään ? Oman reissuni päämäärä oli Vancouver. Sinne jollain pikkukoneella Seatlesta ja takaisin linja-autolla. Erehdyin ilmoittamaan maassa olon ajan päiväksi, joten kaveri leimasi passin tämän mukaan. Niinpä takaisin tullessa koko bussi odotti, kun minulle tehtiin taas maahantulotarkastusta !

Miten matka toteutettiin ? Kone siis DC-10. 

 

Oma kokemukseni oli samantyyppinen. 15.4 1986 Hki-Vantaalta bussilla Turkuun, josta TKU - BKK - SIN  OH-LHB:llä. 23.4.  takaisin samaa reittiä. Turku oli aika tukossa, kun liikennettä riitti jo aamusta alkaen, ja oli vain yksi lyhyt matkalaukkuhihna käytettävissä.

[Simo Wilhelmsson 0]

Jos muistini ei ihan petä. Virkamieslakon aikana, DC-10 koneet ottivat Turusta pokan päälle ja lensivät Rovaniemelle tankkaamaan.

[Juha Ritaranta 947]

12 minutes ago, Simo Wilhelmsson said:

Jos muistini ei ihan petä. Virkamieslakon aikana, DC-10 koneet ottivat Turusta pokan päälle ja lensivät Rovaniemelle tankkaamaan.

Siis Tokion kone.

[Jorma Alakoski 14]

20.1.2021 at 18.18, Esa Karanko kirjoitti:

Helsingin lentoaseman kiitotietä 04/22 pidennnettiin 04:n alkupäästä Finnairin kymppejä varten. Alussa 04:n lähtöpaikalle ei ollut rullaustietä. Ainoa reitti oli kiitotietä pitkin. Kun 04 oli käytössä, niin maksimipainoisen kympin lähtö oli hidas operaatio ja sillä oli vaikutusta koko lentoaseman toimintaan niin maassa kuin ilmassa.

Esa 

Näin oli, ei kuitenkaan pääsääntöisesti. Tarve pidennyksen käyttöön syntyi erityisesti ns. Japanin napalentojen kohdalla. Eli vaikutin oli koneen kuorma, pitkä legi ja toki sää/tuuliolot.

[Jorma Laiho 450]

Eli Turusta pääsin suoraan Seatleen ....

Selvisi tämäkin ilman muistikirjaa. 

[Jukka Nisula 2 280]

Rovaniemeltä lennettiin DC-10:llä suoraan Tokioon. Sain seuraavaa faktatietoa asiaan liittyen.

”Rovaniemen rata pidennettiin kolmeen kilometriin 80-luvun alkuvuosina.
Keväällä 1986 tai 1987 oli Tokion lennoissa erikoisjärjestelyitä.
EFHK:n pääkiitotie oli remontissa, joten "Tokion kympille" piti löytää 
korvaava kenttä, josta se pääsi lähtemään kerosiinikuormalla,
jolla nonstop Suomesta Tokioon onnistuu. Ainoa vaihtoehto oli Rovaniemi 
kolmen kilometrin ratoineen.

Ensimmäinen via Rovaniemi lento oli perjantain vuoro, mutta Rovaniemellä 
olleen huonon sään ja ILS lähestymiseen 21:lle vaikuttavan kovan 
myötätuulen vuoksi,
kone teki 03:lle vain yhden lähestymisen ylösvetoineen, ja palasi 
Helsinkiin ja lento siirrettiin seuraavalle päivälle. Lauantaina oli jo 
sää tuulet suotuisampia.

Kuvassa "Kymppi" tekee historiaa. Se on valmistautumassa ensimmäiselle 
välilaskuttomalle lennolle Rovaniemi - Tokio.”

[Matti Palosuo 374]

1/20/2021 at 18.41, Jorma Laiho kirjoitti:

Tähän ohuesti liittyen.

Vuonna 1986 oli joku virkamiesten lakko ja lensin Seatleen Turusta ! Väki kärrättiin linja-autolla Turkuun ja sitten sieltä eteenpäin. Virkistäkää muistiani, ettei tarvitse hakea kellarista muistikirjoja.

 

Vielä ohuemmin off-topic anekdoottina.

Huhtikuussa 1986 oltiin varusmiespalvelun loppusodassa Kouvola-Lappeenranta välimaastossa. Meidän pienellä tiedusteluryhmällä oli tehtävänä junaliikenteen tarkkailu Luumäen seutuvilla. Virkamieslakko alkoi samana keskiviikkona kun olimme alueella asemissa. Kolme päivää siinä sitten paistateltiin päivää tyhjän radan vieressä.

Sodan jälkeen huhtikuun lopussa sitten poksahti yksi reaktori Kiovan lähettyvillä. Meiltä poltettiin sen takia muutama lomapäivä, korvauksena sotkuun munkkikahviliput, ja kantahenkilökunnan upseerit naamat vakavana kertoivat, että vapusta viis tapahtuva kotiutus voi lykkääntyä virka-aputehtävien takia. Faktat onneksi selkenivät ja tilanne stabiloitui, joten viides toukokuuta oli asepalvelus suoritettu.

[Jorma Laiho 450]

Off-off-topic. Se reaktori jysähti juuri ennen reissuani.

Kanadalaiset kolleegat olivat huolissaan, kun olin menossa takaisin Suomeen . Kehottivat jäämään sinne. 

[Juhani Hämäläinen 38]

Eikös Tokion lento käynyt myös Tukholmassa tankkaamassa jonkun lakon aikana? muistelen näin tapahtuneen.

[Esa Karanko 1 239]

Keskeytetty lentoonlahtö

 

Lyhytkin kiitotie voisi riittää ilmaan nousuun mutta, jos ennen päätösnopeutta V1 joudutaan keskeyttämään lentoonlähtö, niin jäljellä olevan kiitotien (ynnä mahdollisen pysäytystien) pitää riittää pysähtymiseen. 

 

Isolla lentokoneella se on huima suoritus. Valtava määrä liike-energiaa muuttuu jarruissa lämmöksi. Kuumenevien renkaiden sulakkeet (fussible plug) sulavat. Ylipaine pääsee renkaista pois hallitusti eivätkä renkaat räjähdä. Lopuksi renkaat tyhjenevät.

 

Tämmöinen tapahtui 1990 luvulla Helsinki-Vantaalla 04:ltä lähtöön kiihdyttäneelle muistaakseni päivitetylle kympille. Muutama rengas tyhjeni.

 

Esa 

[Jorma Kosonen 1 679]

2 tuntia sitten, Matti Palosuo kirjoitti:

Meidän pienellä tiedusteluryhmällä oli tehtävänä junaliikenteen tarkkailu Luumäen seutuvilla. Virkamieslakko alkoi samana keskiviikkona kun olimme alueella asemissa. Kolme päivää siinä sitten paistateltiin päivää tyhjän radan vieressä.

Positiivista tässä oli, että tiedustelutietonne vaunumääristä ja lasteista oli 100% paikkansa pitävää.

Rodney 

[Jorma Kosonen 1 679]

Itsellänikin on muistijälki tuosta virkamieslakosta. Tämäkin on hieman OT, mutta liittyy kuitenkin jopa sotilasilmailuun.

Työnantajalleni oli tulossa kurssilaisia Italian ilmavoimista; everstiluutnantti, kapteeni ja kaksi vääpeliä, joita valmistauduin kouluttamaan. Lakon takia lento ei päässyt Seutulaan, enkä minä heitä vastaan.

Italialaiset pääsivät omin avuin bussilla Stadiin ja majoitukseensa hotelli Annaan sunnuntaina illalla. Annassa ei ollut ravintolaa, joten koulutettavat lähtivät etsimään illallispaikkaa ja löysivät sellaisen kulman takaa Iso Robalta. Ruokaa odottaessaan kurssilaiset huomasivat, että ravintolassa ei ollut yhtään naisasiakasta ja muutenkin ympäristö oli hieman normaalista poikkeava. He olivat löytäneet ravintola Gambrinin, jolla oli tuolloin jo iloinen etuliite. Ruoka oli kuitenkin ihan OK.

Myöhempinä vuosina aina näitä kurssilaisia Italiassa tavatessani muistutin heitä ensimmäisestä Suomen illastaan.

Rodney 

https://www.qx.fi/kulttuuri/236899/tasta-alkoi-suomalaisten-homoravintoloiden-tarina/

 

[Jouni Halme 40]