Talvi- ja Jatkosotaa neuvostolentäjien silmin

[Mika Jääskeläinen 19]

Tietäisittekö että mahtaisiko löytyä jotain kirjoitettua tai videoitua materiaalia Talvi- ja Jatkosodan ilmasodasta neuvostoliittolaisten lentäjien kertomana?
Kiinnostaisi kovasti tietää, miten tuolloinen vastustaja arvoi suomalaisten ilmasodankäynnin tasoa.

 

[Martti Kujansuu 180]

 

[Jukka Juutinen 38]

Asiaa liipaten: Ei tainnut se suomalaisten ampumakoulutus olla sittenkään maailman huippua, jos vertaa esimerkiksi USN:n paljon monipuolisempaan koulutukseen, jossa harjoiteltiin ammuntaa monesta eri suunnasta (ks. John Lundstromin First Team). 

Onko muuten meillä tutkittu, oliko ässillämme metsästys-/ampumaharrastustaustaa (siviilissä)? Useat amerikkalaiset huiput kuten Joe Foss olivat ampuneet natiaisesta lähtien. Foss oli muuten NRA:n kunniajäsen. 

Muokattu: Helmikuu 4, 2021, käyttäjä: Jukka Juutinen

[Markku Kanninen 447]

1 tunti sitten, Jukka Juutinen kirjoitti:

Asiaa liipaten: Ei tainnut se suomalaisten ampumakoulutus olla sittenkään maailman huippua, jos vertaa esimerkiksi USN:n paljon monipuolisempaan koulutukseen, jossa harjoiteltiin ammuntaa monesta eri suunnasta (ks. John Lundstromin First Team). 

Onko muuten meillä tutkittu, oliko ässillämme metsästys-/ampumaharrastustaustaa (siviilissä)? Useat amerikkalaiset huiput kuten Joe Foss olivat ampuneet natiaisesta lähtien. Foss oli muuten NRA:n kunniajäsen. 

Lueppas alkajaisiksi Heikki Nikusen kirjasta: "Richard Lorentz: Suomen hävittäjäilmailun isä" luku "Koulutus" s.22-31...

Markku

[Markku Kanninen 447]

Sama kerrotaan tuossa: 

http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201505258937

eli sivuilta 12-19 voimme lukea, miksi noita monimutkaisia ampumasuuntia ja taistelukuvioita ei Suomessa harrastettu...

Markku

Muokattu: Helmikuu 5, 2021, käyttäjä: Markku Kanninen

[Jukka Juutinen 38]

Niin, tuo jälkimmäisen lähteen tekstihän todistaa mitä sanoinkin: suomalainen ampumakoulutus ei ollut maailman parasta. On ihan päivänselvää, että ohjaaja, jonka ampumakoulutuksen pääidea on ampua suoraan takaa 50 m päästä, on pahasti alakynnessä sellaista ohjaajaa vastaan, joka kykenee ampumaan eri suunnista ennakolla. Suomalaisten suuri onni oli, että vastassa oli ampumakoulutuksen vieläkin kehnommin hoitanut vastustaja ja se, että vastustajan pommikoneitten torjuntaseistus oli vähemmän hyvä. Jos vastassa olisi ollut B-25:n/B-26:n tasoisia kunnon torneilla olevia pommareita, olisivat suomalaisten tappiot olleet paljon suuremmat. Näkyihän se jo Lapin sodan suhteettoman kovissa tappioissa. 

[Vesa-Petri Jussila 73]

Lapin sodan tappiot taisivat tulla enimmäkseen ilmatorjunnasta.

[Markku Kanninen 447]

Ja olihan neukuilla ainakin noita B-25:n "tasoisia kunnon torneilla olevia pommareita",  jollaisia taasen sakemanneilla ei Lapinsodassa ollut aiheuttamassa " suhteettoman kovia tappioita"...

Markku

[Vesa Viero 71]

Ainoa  suomalaiskone  jonka Luftwaffe ampi alas Lapin sodassa  on JK-256 .

Suomen ilmavoimat   ?     Kaksi Stukaa   ?

Vesa

 

[Markku Kanninen 447]

Mikan alkuperäiseen kysymykseen löytyy vastauksia myös täältä:

http://www.virtualpilots.fi/hist/WW2History-punanakokulma.html

Markku

[Jukka Nisula 2 236]

Ja samaa aihetta liipaten saksalaisten näkökulmasta ja ”tyylillä” nyt sitten tämäkin:

http://www.virtualpilots.fi/hist/WW2History-Ampumaopas.html

Jukka

Muokattu: Helmikuu 6, 2021, käyttäjä: Jukka Nisula

[Markku Valtonen 49]

5.2.2021 at 16.58, Jukka Juutinen kirjoitti:

 ...että vastustajan pommikoneitten torjuntaseistus oli vähemmän hyvä. Jos vastassa olisi ollut B-25:n/B-26:n tasoisia kunnon torneilla olevia pommareita, olisivat suomalaisten tappiot olleet paljon suuremmat.

Tästä tulikin mieleen että montako suomalaista hävittäjää ammuttiin alas venäläisten pommikoneiden ym. torjuntatulen vaikutuksesta talvi-, ja jatkosodan aikana?

Ainakin Lauri Pekurin MT-420 joutui 16.6 1944 IL-2;n takaampujan uhriksi, varmaan on muitakin.

Onkohan näitä tutkittu ja tilastoitu tarkemmin?

[Tuomo Laamanen 28]

17 tuntia sitten, Markku Valtonen kirjoitti:

Tästä tulikin mieleen että montako suomalaista hävittäjää ammuttiin alas venäläisten pommikoneiden ym. torjuntatulen vaikutuksesta talvi-, ja jatkosodan aikana?

Ainakin Lauri Pekurin MT-420 joutui 16.6 1944 IL-2;n takaampujan uhriksi, varmaan on muitakin.

Onkohan näitä tutkittu ja tilastoitu tarkemmin?

Bergin Gladiator Utin eteläpuolelle helmikuussa 1940.

[Markku Kanninen 447]

Pläräsin läpi "Kohtalokkaat Lennot 1939-1944"-opusta ja Jatkosodasta sattui silmään, tapaus Pekurin lisäksi, vain kun 17.6.1943 Lauri Jutilan MT-214 sai osumia DB-3f:n torjuntatulesta ja syöksyi ohjaajineen metsään...

Markku

 

Muokattu: Helmikuu 7, 2021, käyttäjä: Markku Kanninen

[Markku Kanninen 447]

Talvisodassa tanskalaisvapaaehtoinen E. Frijs joutui 19.2.1940 todennäköisesti DB-pommarien torjuntatulen uhriksi. FR-80 ohjaajineen syöksyi maahan Viipurin koillispuolella. Bergin GL-280 syttyi tuleen SB-2:n torjuntatulessa 20.2. ja ohjaaja hyppäsi. FR-84 syöksyi maahan Tampereen lähellä 2.3.1940 kun Lentokonetehtaan koelentäjä Urho Heiskala sai kuolettavan osuman DB-3:n torjutatulesta.

Markku 

[Tero Ekholm 15]

Viktor "Vikki" Pyötsiä, Il-2:n taka-ampuja ampui alas 3.7.1944 Nuijamaalla. Pyötsiä satutti, mikäli muistan oikein, laskuvarjohypyssä selkänsä.

[Markku Valtonen 49]

Jaakko Hyvösen kirjasta "Kohtalokkaat lennot 1939-1944" poimittuja tapauksia lisää;

25.2 1940 GL-254, mahdollisesti R-5 koneiden tulituksessa tullut alas ammutuksi, tapaus vahvistamatta.

7.8 1941 FR-127, mahdollisesti MBR-2 lentoveneen mereen pudottama, myös pintaan ajo mahdollinen, tapaus vahvistamatta.

20.2 1942 FR-128, mahdollisesti PE-2 koneen alas ampuma, myös ilmatorjunnan pudotus mahdollinen, tapaus vahvistamatta.

30.7 1944 MS-617,  IL-2 koneen alas ampuma.

6.8 1944 MS-655, IL-2 koneen alas ampuma.

 

 

 

[Markku Kanninen 447]

Tuossa venäläisnäkökulma mm. PE-2:n ja IL-2:n "torni"aseena käytetystä 12,7mm:n Berezin UB konekivääristä.

http://www.airwar.ru/weapon/guns/ub.html

Markku

[Juha Lampi 266]

Suomalaislentäjien ampumakoulutus oli tosiaan tapauksittain perin surkeaa. Eräskin nuori alikessu oli tällaisessa tilanteessa: "Ja, herra kapteeni, eiköhän tuon pojan pitäisi saada suorittaa koneellaan joitakin maaliinammuntoja, kun se ei ole vielä ampunut laukaustakaan koko masiinalla".

Onneksi venäläiset veljellisesti tarjosivat seuraavana aamuna 25.6.1941 ampumakoulutusta ja harjoittelumahdollisuuden...

[Jorma Kosonen 1 679]

13 minuuttia sitten, Juha Lampi kirjoitti:

veljellisesti

Toverillisesti!

Rodney 

[Raimo Heikkinen 2 474]

2 tuntia sitten, Juha Lampi kirjoitti:

Suomalaislentäjien ampumakoulutus oli tosiaan tapauksittain perin surkeaa. Eräskin nuori alikessu oli tällaisessa tilanteessa: "Ja, herra kapteeni, eiköhän tuon pojan pitäisi saada suorittaa koneellaan joitakin maaliinammuntoja, kun se ei ole vielä ampunut laukaustakaan koko masiinalla".

Onneksi venäläiset veljellisesti tarjosivat seuraavana aamuna 25.6.1941 ampumakoulutusta ja harjoittelumahdollisuuden...

Ja tuo alikersantti oli Heimo Lampi.

[Jukka Juutinen 38]

7 tuntia sitten, Markku Kanninen kirjoitti:

Tuossa venäläisnäkökulma mm. PE-2:n ja IL-2:n "torni"aseena käytetystä 12,7mm:n Berezin UB konekivääristä.

http://www.airwar.ru/weapon/guns/ub.html

Markku

Митяхян туо он суомекси? 

[Markku Kanninen 447]

24 minuuttia sitten, Jukka Juutinen kirjoitti:

Митяхян туо он суомекси? 

google kääntää tuon suomeksi...(auttavasti)

Markku

[Pekka Holopainen 96]

Huolimatta tekoälyn kehityksestä vieläkään ei ole taidettu onnistua kehittämään hyvää suomesta/suomeksi-kääntäjää.

Venäjä on paljon lähempänä esimerkiksi englantia kuin suomi kumpaakaan noista. Siksi venäjänkielinen teksti kannattaa kääntää englanniksi ja suomalainen kirjoittaa suoraan englanniksi ja kääntää se sitten (niin tarvittaessa) kääntäjällä venäjäksi.

On tästä tilanteesta toki se hyötykin, että kaiken maailman "nigerialaiskirjeiden" suomennokset havaitsee välittömästi nigerialaiskirjeiksi.

 

[Markku Valtonen 49]

7.2.2021 at 21.55, Markku Valtonen kirjoitti:

Jaakko Hyvösen kirjasta "Kohtalokkaat lennot 1939-1944" poimittuja tapauksia lisää;

25.2 1940 GL-254, mahdollisesti R-5 koneiden tulituksessa tullut alas ammutuksi, tapaus vahvistamatta.

Tämäkin tapaus vihdoin selvisi, kiitos tiedoista CFG!

25.2.1940 9 KAO:n R-5 koneiden suojana oli 68 IAP:n I-16 lentue (johtajana Safronenko). Pentti Tevän hyökätessä R-5 koneiden kimppuun hän jäi itse luutnantti Emirovin uhriksi. (Tätä tietoa en valitettavasti saanut Punailmavoimat talvisodassa -kirjaan CFG). 

Kirjassa "Vaipuneet kotkat" sivuilla 85-97 on tarinaa Pentti Tevästä.

Tässä vielä Tevän kuolinilmoitus joka löytyi omasta arkistostani, HS 21.3 1940.