Utin lentäjien likainen konsti jalkapallo-ottelussa 1923

[Petri Lehtovirta 898]

Tällainen juttu löytyi Kouvolan Sanomien vanhoja ja erikoisia tapahtumia kertaavasta artikkelisarjasta:
 

Lainaa

 

Keskiviikkoiltana 30. toukokuuta 1923 pelattiin Kouvolan torilla jalkapallo-ottelu, jossa vastakkain olivat Keski-Suomen rykmentti ja Utin ilmailuosasto 1.

Voiton varmistamiseksi lentäjien mieleen juolahti ottaa käyttöön likaiset konstit.

Pelikentän yläpuolelle pantaisiin kurvailemaan lentokone, jolloin maavoimien miesten keskittyminen herpaantuisi näiden ryhtyessä seuraamaan toisella silmällä koneen liikkeitä.

 

Miten tempauksessa loppujen lopuksi kävi - vastaus löytyy artikkelista:

 

https://kouvolansanomat.fi/uutiset/lahella/bfe4607a-aeb0-4459-948a-805995b24226

[Markku Kanninen 447]

Tämä "harvinainen vekotin" oli todellakin harvinaisuus eli Ilmailuvoimien ainoa "yhden hengen taistelukone" S.P.A.D. S.VII, kerrotaan opuksessa: "Utin koneet siipi maassa" (Jukka Vesen; Heimo Siiropää).  Suomen Ilmailuhistoriallinen Lehti n:o 3/2011 kertoo myös tapauksesta, muttei mainitse lennon syytä.

Markku 

[Antti Lappalainen 160]

Tässä lienee kuvat tapahtuneesta.

[Mika Laakso 698]

Hieno tarina! Löytyipä tällekin pienoismallille historiaa, lentäjä ja todennettu lentotehtävä! 

Luutnantti Väinö Bremer 30.05.1923 Utti

[Raimo Heikkinen 2 474]

4.3.2021 at 06.39, Markku Kanninen kirjoitti:

Tämä "harvinainen vekotin" oli todellakin harvinaisuus eli Ilmailuvoimien ainoa "yhden hengen taistelukone" S.P.A.D. S.VII, kerrotaan opuksessa: "Utin koneet siipi maassa" (Jukka Vesen; Heimo Siiropää).  Suomen Ilmailuhistoriallinen Lehti n:o 3/2011 kertoo myös tapauksesta, muttei mainitse lennon syytä.

Markku 

Markku, muistatko kuka aikalainen ja missä lehdessä julkaisi alun alkujaan kirjoituksen tästä jalkapallo-ottelusta ja vastustajan huomiota vievästä lentokoneesta? Olen etsinyt kirjoitusta lähinnä vanhoista ILMAILU -lehdistä, sillä niissä on monia kirjoituksia julkaistu Janarmon ja Otto Niemen kynästä. Enpä ole vielä löytänyt.

Utissa 30.5.1923:

SPAD VII, tunnus 1.D.445 lennot kyseisenä päivänä:

Kello 18:45-18:55. Luutn Hämäläinen. Koelento. Ja edelleen luutn Hämäläinen 19:15-19:30. Harjoituslento.

Kello 20:00 starttasi hallilta res.luutn Wäinö Bremer koneella 1.D.445. Starttisuunta itään, noin 20 metrin päässä alkoi oikea pyörä heittämään, jolloin kummi irtaantui. Tämän jälkeen alkoi kone kaartamaan vasempaan kääntyen nokalleen ja mennen ympäri kuljettuaan noin 50 metriä lähtöpaikalta.

Bremer: "Ilmailuosasto 1:n Herra Komentajalle. Saatuani luvan Herra Komentajalta lentää koneella 1D 445 laitoin koneen lentokuntoon. Lähdössä, vedettyäni kaasun täysin auki ja koneen juuri ruvetessa saamaan riittävästi vauhtia noustakseen ilmaan tunsin sen kallistuvan oikealle ja oikea siipi otti maahan kiinni sen jälkeen kone heittäytyi vasemmalle ja ympäri.".

Ilm.Os.1:n vt. komentajana toimi tuolloin jääkärikapteeni Gottleben.

Kansalliskirjaston digiaineistosta Kouvolan Sanomat 31.5.1923. Mistähän on lyhenne KUP, joka viittaa enempi siviilipuolelle kuin sotilasjoukko-osastoon?

Kansallisarkisto. Otteita koneen lentopäiväkirjasta...

sekä urheilu-upseeri Bremerin tekemästä välinetilauksesta joka liittynee lähinnä pesäpalloiluun. Lappusen päiväys on osunut juuri päivälle 30.5.23.

Kyllä se on ollut itsensä URHEILU-UPSEERIN idea lähteä surisemaan Kouvolan ylle ja viemään vastustajan huomiota itse pelistä.

 

 

[Raimo Heikkinen 2 474]

11 tuntia sitten, Mika Laakso kirjoitti:

Hieno tarina! Löytyipä tällekin pienoismallille historiaa, lentäjä ja todennettu lentotehtävä! 

Luutnantti Väinö Bremer 30.05.1923 Utti

 

En tiennytkään että Utin lentokentän itäpäädyssä sijaitseva Hammassyrjän mäki on ollut NOIN korkea

[Markku Kanninen 447]

3 tuntia sitten, Raimo Heikkinen kirjoitti:

Markku, muistatko kuka aikalainen ja missä lehdessä julkaisi alun alkujaan kirjoituksen tästä jalkapallo-ottelusta ja vastustajan huomiota vievästä lentokoneesta? Olen etsinyt kirjoitusta lähinnä vanhoista ILMAILU -lehdistä, sillä niissä on monia kirjoituksia julkaistu Janarmon ja Otto Niemen kynästä. Enpä ole vielä löytänyt.

On tuosta tosiaan jossakin kirjassa tai lehdessä kirjoiteltu, mutta en minäkään muista missä? Lähinnä tulee mieleen esim. Niilo Jusun muistelmat ilmailun alkuajoilta 1960-luvun Ilmailuissa, tai Suomen siivet...?

Markku

[Topi Falkenberg 406]

5.3.2021 at 23.00, Mika Laakso kirjoitti:

Hieno tarina! Löytyipä tällekin pienoismallille historiaa, lentäjä ja todennettu lentotehtävä! 

Luutnantti Väinö Bremer 30.05.1923 Utti

Suomen Siivet n:o 2/71, Petteri Patolinnan piirros. 

Muokattu: Maaliskuu 8, 2021, käyttäjä: Topi Falkenberg

[Raimo Heikkinen 2 474]

Nykytutkimukseen perustuen koneen väri on ollut tumman vihreä kuten se on tuossa ´vuoristopiirroksessa´.

[Olli Luoma 79]

6.3.2021 at 09.12, Raimo Heikkinen kirjoitti:

Kansalliskirjaston digiaineistosta Kouvolan Sanomat 31.5.1923. Mistähän on lyhenne KUP, joka viittaa enempi siviilipuolelle kuin sotilasjoukko-osastoon?

Kouvolan Urheilijat (Wikipedia)

Palloilutoimintaa seura harjoitti nimellä Kouvolan Urheilijain Palloilijat (KUP). Se pelasi jalkapalloa neljä kautta Suomensarjassa (1937–1939, 1952) ja jääpalloa neljä kautta SM-sarjassa. Yhdistyksellä on edelleen perinnetoimintaa molemmissa lajeissa.

Olli L

[Topi Falkenberg 406]

2 tuntia sitten, Raimo Heikkinen kirjoitti:

Nykytutkimukseen perustuen koneen väri on ollut tumman vihreä kuten se on tuossa ´vuoristopiirroksessa´.

Juu, näin se menee 😉 kehitys kehittyy, jos menneisyyden tutkimuksesta voi näin sanoa. Breemeri ei tykännyt muistella mokiaan, mutta jäi tästäkin kaputista jotain jälkipolville. 

Muokattu: Maaliskuu 8, 2021, käyttäjä: Topi Falkenberg

[Raimo Heikkinen 2 474]

2 tuntia sitten, Olli Luoma kirjoitti:

Kouvolan Urheilijat (Wikipedia)

Palloilutoimintaa seura harjoitti nimellä Kouvolan Urheilijain Palloilijat (KUP). Se pelasi jalkapalloa neljä kautta Suomensarjassa (1937–1939, 1952) ja jääpalloa neljä kautta SM-sarjassa. Yhdistyksellä on edelleen perinnetoimintaa molemmissa lajeissa.

Olli L

Kiitos Olli, tuo oli hyvä tieto. KUP oli siis puhtaasti siviiliorganisaatio.

[Mika Laakso 698]

6.3.2021 at 10.19, Raimo Heikkinen kirjoitti:

En tiennytkään että Utin lentokentän itäpäädyssä sijaitseva Hammassyrjän mäki on ollut NOIN korkea

 

8.3.2021 at 13.47, Raimo Heikkinen kirjoitti:

Nykytutkimukseen perustuen koneen väri on ollut tumman vihreä kuten se on tuossa ´vuoristopiirroksessa´

Paketin kansikuvassa olevaan vuoristomaisemaan en ota kantaa, tsekkiläisen piirtäjän "taiteilijan vapautta"? 

Koneen väritystä olen selvitellyt:

-Suomen Ilmavoimat 1918-27 (Keskinen-Partonen-Stenman) s.90 "kone oli aluksi vaalea"

ja s.91 "Kone maalattiin tummaksi toukokuussa 1922"

-Suomen Siivet 2/1971 sivu 24. Petteri Patolinnan piirustus. "Kauttaaltaan tumman ruskea, siivet tod. näk. tumman pellavan väriset"

-Galdecal 72/005 (v.2002) siirtokuva-arkki: Ilm.Os. 2 UTTI summer 1921. Aircraft overall brown, possiply Russian Marmantov lacquer.

Aircraft overall Russian Dark Brown

-MAC distribution pienoismallin ohjeet (v.2004) Finland 1918. Dark Green

-Suomen Ilmailuhistoriallinen lehti 3/2011. "Sitten oli vielä maalarinverstaalla tehtävä maalaustyö, jolloin kone sai yhtenäisen ja aiempaa tummemman väripeitteen" (1922?)

-Suomen Ilmavoimien värit 1918-2013 (Rönkkö, Perttula, Partonen 2013). "SPAD oli maalattu toukokuussa 1922 Ilmailuvarikolla todennäköisesti kauttaaltaan tummanvihreäksi"

https://www.scalemates.com/kits/mac-distribution-72050-dux-spad--181209

Galdecal kuvat liitteenä

 

Muokattu: Maaliskuu 13, 2021, käyttäjä: Mika Laakso
lisäys tekstiin

[Topi Falkenberg 406]

16 tuntia sitten, Raimo Heikkinen kirjoitti:

Kiitos Olli, tuo oli hyvä tieto. KUP oli siis puhtaasti siviiliorganisaatio.

Vai oliko tässä matsissa kuitenkaan . Alan epäillä Keski-Suomen rykmentin turvautuneen likaiseen keinoon värvätessään riveihinsä  Kouvolan Urheilijain Palloilijat KUP:n hyökkäysvoimaa , johon Utin ilmailuosasto 1:n yritti vastata tarkoin suunnatulla ilmaiskulla. Kalliiksi tuli! matsi hävittiin ja eräs konerivistötyypistön ykkösnyrkeistä menetettiin  "loukkaantumisen" seurauksena. Ja saattoi siinä olla hetken siipi maassa pilotillakin.

[Mika Laakso 698]

4.3.2021 at 22.44, Antti Lappalainen kirjoitti:

Tässä lienee kuvat tapahtuneesta.

Onko kuvien mies Väinö Bremer?

[Raimo Heikkinen 2 474]

2 minuuttia sitten, Mika Laakso kirjoitti:

Onko kuvien mies Väinö Bremer?

On.

[Raimo Heikkinen 2 474]

5.3.2021 at 23.00, Mika Laakso kirjoitti:

Tämä samainen valokuva on julkaistu myös Ilmailussa 3-1966 K.W. Janarmon ilmavoimien lentokoneita käsittelevässä tyyppisarjassa. Juuri tähän kuvaan viittaa myös Börje "Böke" Hielm alla olevassa SPAD VII muovimallia koskevassa kirjoituksessaan joka julkaistiin Ilmailussa 8-1967 ´Pienoista mallipuhetta´ palstalla. Böken viaton "valokuvista päätellen"-teksti meni sitten maailmalle ja konetta pidetään sen perusteella edelleen - ruskeana.

Ilmailun ´Pienoista mallipuhetta´ sivut olivat itselleni ja kaveripiirilleni Ilmailu -lehdessä kaikkein tärkeintä luettavaa. Löysin ensimmäisen Ilmailuni (3-1966) Harrastelijain Aitan hyllystä ja seuraavasta vuodesta se putosikin säännöllisesti eteisen lattialle. Tuohon aikaan elettiin muovimallailun nousukautta ja lentokonetietous kasvoi juurikin Böken palstan kautta.

Tässä luettelo urheiluvälineistä urheilu-upseeri Bremerin ajalta. Hauskoja wanhoja nimiä joillakin välineillä.

[Mika Laakso 698]

Tuon SPAD pienoismallin paketin kansikuvataiteilija Petr Ptacek on ilmeisesti käyttänyt mallina tätä valokuvaa.

Sama kuva löytyy Suomen Ilmavoimat 1918-27 (Keskinen-Partonen-Stenman) s.91 kuvatekstillä:

"Ilmailupataljoonan Spad S.VII tunnuksella I.D.445 Santahaminan edustalla alkuvuodesta 1923."

On siinä taustamaisema vähän ottanut korotusta..

 

 

[Raimo Heikkinen 2 474]

Spadin takana näkyy Laajasalon öljysäiliöitä, joten kuvauspaikkana on Santahaminan merilentoaseman edustalla oleva meren jää. Talvikuukausina siirryttiin sille antamaan lentokoulutusta. Samalla osoitettiin Helsingin ja Santahaminan väliselle laivaliikenteelle Santahaminan päässä toinen kauempana sijainnut laituri, eikä meritiestä ollut haittaa lentotoiminnalle.

[Juha Ritari 243]

Tuosta ilmailuvoimiemme ainoasta Spadista vielä tarinaa. Se tosiaan oli Suomen laillisen hallituksen sotasaalis Venäjän tukemien punaisten Kouvolassa ja lopuksi Utissa toimineelta lento-osastolta. Spad löytyi hylättynä Kaipiaisten aseman veturitalleilta valkoisten saatua Utti – Kaipiainen alueen vallattua punaisilta. Spad säästyi Utin aseman lähellä tapahtuneista muiden punaisten itsensä polttamien koneiden kohtalolta ilmeisesti juuri siksi, että se oli epäkuntoisena tai vaurioituneena siirretty Kouvolasta tai Utista 11 km itään punaisten hallitsemalle Kaipiaisten aseman veturitalleille. Siellä oli runsaasti katettua korjaamotilaa ja Utissa punaisilla ei koneille ollut mitään suojaa. Kouvolan kehityttyä risteysasemana Kaipiaisten veturitallien ja vaunuliitereiden junakäyttötarve oli tuolloin jo jäänyt vähäiseksi. Jossakin vaiheessa sisällissodan päätyttyä Spad vedettiin aluksi hevosilla Uttiin. Korjattiinko se myöhemmin siellä, Santahaminassa vai Suomenlinnassa? Utissa oli vain kolme telttahallia, jotka olivat tarpeen toimiville koulutuskoneille. Marraskuussa 1918 kaikki korjaamotyökalut ja lentokoneiden varaosat siirrettiin Utista Santahaminan lentopataljoonaan. Samalla lentokoneet ja henkilöstö paikalle jäänyttä vartiostoa lukuun ottamatta siirtyivät Santahaminaan ja Turkuun osan erotessa palveluksesta.  Spad tuli kuitenkin 1919 lentokelpoisena riviin. Voi tietysti olla niinkin, että tämä Spad olisi saattanut olla juuri se lentokone, jonka venäläinen lentäjä olisi itse hakenut Pietarista Uttiin ensin aikansa valitettuaan käytössä olleiden Nieuportien epävarmuudesta rintamalentoihin???  Luulisi niin, jos olisi päässyt valitsemaan, sillä mainitaanhan Spadin olleen yksi parhaimmista liittoutuneiden hävittäjistä I maailmansodassa.

Tässä vielä kuva Kaipiaisten veturitalleilta mitä siellä on vielä jäljellä tässä ajassa.

 

Muokattu: Maaliskuu 15, 2021, käyttäjä: Juha Ritari
Nyt on lauseet oikeassa järjestyksessä.

[Mika Laakso 698]

Löysin tommosen vanhan postikortin. Sama kuva on kirjassa Keskinen-Partonen-Stenman 

Suomen Ilmavoimat 1, 1918-27 sivulla 90 kuvatekstillä. "Ilmailuvoimien ainoa Spad S.VII Santahaminassa.

Kone oli vuoden 1918 sotasaalista, mutta se saatiin lentokuntoon vasta paljon myöhemmin Ranskasta 

hankittujen varaosien avulla. Kone oli aluksi vaalea"