Suomen Ilmailuliitto - Ilmailijoiden edunvalvontajärjestö

[Tatu Koiranen 1 757]

3/25/2021 at 10.09, Peter Tähtinen kirjoitti:

Arvoisa herra Koiranen

Panen ilahtuneena merkille, kuinka te ovet paukkuen SIL:n jättäneenä edelleenkin koette tarpeelliseksi seurata intensiivisesti Ilmailuliiton tomintaa, niin mennyttä, nykyistä kuin tulevaa. En voi välttyä klassiselta mielikuvalta pojasta, joka karkasi kotoa, joka huusi kotiportilla että "ikinä en takaisin tule" mutta pitää edelleen äidin valokuvaa taskussaan.

Toivon että sinäkään et lietsoisi asiasta aiheetonta draamaa. 

Jokuhan saattaisi vielä luulla, että näkemyksesi olisi oikea.

Ovatko argumentit nyt todella niin vähissä, että ad hominem on se kantava voima? En minä ole lähtenyt ovet paukkuen SIL:stä, vaan ilmoitin eroamisesta sääntöjen mukaisesti hallitukselle. Eroamisen syyksi ilmoitin jäsenrekisteriin liittyvän hankkeen ja henkilötietojen siirron sellaisen 3. osapuolen järjestelmään, joka ei nauttinut luottamustani. Nähdäkseni eroamiseen ei liittynyt mitään kiihkoa, haistattelua, sadattelua, ovien paiskomista tai huonoa käytöstä, vaikka annat niin ymmärtää. En ylipäätään tiedä, mistä olet moisen käsityksen saanut, koska et ole ollut siinä hallituksessa, jolle eroamisesta olen kirjallisesti lmoittanut. Mielestäni SIL:n hallinto toimi myös eettisesti ja moraalisesti väärin tehdessään sopimuksen tietojärjestelmän toimittamisesta halinnon lähipiirin kanssa, vaikkei toimittajalla käsittääkseni ollut edes vastaavia referenssejä. Muodollisesti asia on varmaan tehty viimeisen päälle oikein, enkä epäile lainkaan, etteikö esteellisyysasioita olisi huomioitu käsittelyssä juuri kuten pitääkin.

Missään vaiheessa en ole sanonut, että ikinä en takaisin tule, tai edes antanut myöskään ymmärtää niin, päinvastoin, olen joukkotiedotusvälineessä jopa ilmoittanut, että aion hakea liiton jäsenyyttä (liitto tietysti päättää hyväksynnästä), kun jäsenrekisteriä koskeva asia on mielestäni kunnossa ja kun yleisilmailu on saatu liiton sääntöihin.

Siitä huolimatta, että en ole tällä hetkellä henkilöjäsen Ilmailuliitossa, toimin useiden ilmailuliiton varsinaisten jäsenten luottamustehtävissä ja käytän niissä valtaa, ja sen takia katson velvollisuudekseni seurata liiton asioita.

Se, että nykyisilläkin säännöillä ilmailuliitto voi valvoa yleisilmailun etua silloin kun sitä sattuu huvittamaan, pitää paikkaansa. Nykyisillä säännöillä ilmailuliitto voi tehdä kaikkea muutakin, myydä vaikka makkaraa. Kuitenkin niin pitkään, kun asia ei ole sääntömääräinen, yhdistyksen hallinnon ei ole mikään pakko toimia yleisilmailua edistäen, vaan se voi toimia halutessaan neutraalisti tai jopa sitä vastaan.

 

3 tuntia sitten, Timo Lampi kirjoitti:

En nyt mainitse nimiä, mutta tuntuu että tässä on vähän samantyylinen meno päällä. Jos ei halua tai uskalla itse olla toiminnassa mukana, niin kyse on mielestäni lähinnä tyhjänpäiväisestä huutelusta. Kritiikkiä voi, saa ja pitääkin tuoda esille, mutta jos on itse vapaaehtoisesti poistunut toiminnasta tai ei halua osallistua siihen, niin homma menee äkkiä huuteluksi huutelun ilosta. Toimii myös vaikkapa valtion mittakaavassa, kun vaalivoittaja ei lähde hallitukseen vaan meuhkaa oppositiossa niitä näitä.

En minä varsinaisesti halunnut poistua ilmailuliiton toiminnasta, en vaan voinut hyväksyä henkilötietojeni käsittelyä Oy Constella Ltd:ssä enkä toisaalta sitä, että merkittävä osa jäsenmaksusta käytetään ko. yhtiön hyväksi. Jokohan on 100 000 euroa mennyt rikki laskutusta tässä projektissa, siis n. 8000 hengen jäsenrekisterin rakentamisessa?

Osaltaan kysymys on, että tunnustetaanko ilmailuliittoa yhteiskunnassa yleisilmailun tärkeimmäksi edunvalvojaksi tai keskusjärjestöksi, vai ei. Kyse ei siis ole vain sisäisestä asiasta, vaan myös siitä, mikä on liiton asema suhteessa yhteiskuntaan. Jos Ilmailuliitto ei halua sääntömääräisesti halua valvoa yleisilmailun etuja ja jokin toinen toimija, esimerkiksi SMLL, sitä sääntöjen mukaisesti tekee, niin eikö olisi loogista, että tämä toinen taho olisi yleisilmailun kansallisesti tärkein keskusjärjestö? Mikä hinku ilmailuliiton hallinnolla on siihen, että strategiset päätavoitteet määritellään sääntömääräisten tehtävien ulkopuolelle?

Se on minulle itsessään ihan ok, jos ilmailuliitto ei halua halua valvoa yleisilmailun etua ja toimia asiantuntijana. Voisin edelleen nähdä asemani liiton jäsenenä purjelentäjänä. Jos yleisilmailun etua ei kuitenkaan tosissaan haluta edistää, silloin sellaista ei pitäisi myöskään esittää tai väittää, vaan pitää keksittyä edistämään niitä yhdistykselle tärkeitä asioita, kuten purjelentämistä. Nyt tuntuu siltä, että liitto keräilee rusinoita pullasta, samaan aikaan kun annetaan ymmärtää, että moottorilentäjät ovat tervetulleita liittoon ja että suorastaan kannattaisi liittyä jäseneksi, niin pieni vähemmistö estää näiden sääntömääräisen edunvalvonnan ja edistämisen. Eikö ole aika ristiriitainen tilanne?

Organisaationa SIL olisi huomattavasti kyvykkäämpi valvomaan yleisilmailun etua kuin SMLL ja sen takia olin ehdottomasti sääntömuutoksen kannalla niin henkilökohtaisesti kuin yhdistysjäsenyyksien kautta, mutta jos siihen ei ole aitoa tahtoa SIL:ssä, niin eihän liiton pidä sellaisessa rimpuilla. Koska huhupuhe kuitenkin kertoo, että eräät varsinaiset jäsenet olisivat esittämässä yhdistyksen sääntöjen muuttamista niin, että sääntöihin lisättäisiin yleisilmailu, kannattaa hankkeen vastustajien varmaan jo ryhtyä keräilemään alustavasti valtakirjoja...

Muokattu: Maaliskuu 26, 2021, käyttäjä: Tatu Koiranen

[Timo Lampi 31]

Noh, kieltämättä minä olen sivustahuutelija tässä asiassa koska en tiedä SIL:in asioista, tavoista hoitaa niitä ja mitä siellä on tapahtunut ja tapahtumassa oikeastaan yhtään mitään. Enemmän ihmettelen tätä puolin ja toisin huutelua, syyttelyä, maalitusta, mustamaalaamista, katkeruutta, yms... Vaikuttaa että ilmailutoiminnan edunvalvonnassa ihmisillä on napit vastakkain ja egot taistelee keskenään. Miksi? Keitä tällainen tapa hoitaa asioita palvelee, kenelle se tuo mitään hyvää? Hyvin usein tämäntyyppinen toiminta ampuu vain itseään jalkaan ja se koskee hyvin monia harrastajia.

T. Asioiden syvemmästä olemuksesta tietämätön.

Muokattu: Maaliskuu 26, 2021, käyttäjä: Timo Lampi

[Jukka Juslin 13]

Hei,

No niin keskustelusäie on näköjään edennyt henkilökohtaisuuksiin tai spekuloituihin henkilökohtaisuuksiien menemällä.

Jos tässä nyt jotain maalitetaan, kun maalittaminen taitaa olla muotitermi, niin SIL:ä. Hyvönen on SIL:ssä saanut aikaan ja vienyt monia hyviä asioita (SIL Eagles yms) ja ei ole kyllä vähäisintäkään syytä luoda imagohaittaa Hyvöselle tai SIL:lle julkisella foorumilla. Henkilöiden syyttäminen ei saisi tapahtua kovin helposti. Toki maailmassa on tapahtunut ainakin muualla rikoksia yms, jotka ovat sitten toinen asia, mutta jos todisteita mistään pahasta ei ole.

SIL:ssä on noin 7000 jäsentä jäljellä eli jäsenmaksuja tulee 63keur. SIL:n kokonaisbudjetti on jotain 480keur. Näissä raameissa pitäisi pystyä synnyttämään mahdollisimman järkevää toimintaa. Kuitenkin, että edes jotain rahoitusta on, lienee yksi syy miksi asia edes kiinnostaa. Onhan tässä paljon olemassa hyviä juttuja, mitä SIL:n kautta on tehty. 

t. Sillin jäsen

Muokattu: Maaliskuu 30, 2021, käyttäjä: Jukka Juslin

[Jukka Juslin 13]

23/03/2021 at 12.41, Markku Koivurova kirjoitti:

Näitä vastuusta vapauttamis -sitoumuksia näkee muuallakin kuin ilmailussa. Täysi-ikäisiltäkin pyydetään allekirjoitusta sellaisiin. Unohdetaan, että ne eivät sido omaisia millään tavoin.

Keskustelusta muuten ei ehkä tullut mitään kovin hedelmällistä johtopäätöstä, mutta kun tässä olisi tavallaan mahdollisuus kysyä, niin kiinnostaisi jos joukossa on joku vakuutusspesialisti. Eli miten muuten on vastuusta vapautumiset ja vakuutusyhtiöt? Olen miettinyt lähinnä kuolemantapaus onnettomuuksia ja henkivakuutusta. Toimivatkohan vakuutusyhtiöt siis kaikki niin, että kuolemantapauksessa ei makseta henkivakuutusta esimerkiksi jos tapaus sattuu Ilmailun parissa?: https://www.if.fi/globalassets/fi/pdf/ehdot/primusehdot.pdf

Tämä oli minulle hieman uutta, että henkivakuutus on noin rajatusti voimassa. Toisaalta ei ole yllätys, että vakuutusyhtiö ei korvaa sitten kun jotain tapahtuu. Vakuutusyhtiöiden korvaukset vaikuttavat siltä, että niitä ei useinkaan tule syystä tai toisesta. Eli, että jos joku asia on "vakuutettu" ei välttämättä tarkoita juuri mitään. 

[Juri Pelkonen 594]

Itselläni on päinvastaiset kokemukset vakuutuksista. Vakuutuksissa on tietysti se juju, että täytyy itse tutustua vakuutusturvaansa esim. lukemalla vakuutusehdot, mielellään etukäteen. Vakuutusyhtiöt rajaavat korvausvastuutaan siksi, että Kalle Keskiverto ei joutusi maksamaan vakuutuksistaan liikaa. Liitteenä olleen Primus -vakuutuksen ehtojen kohdan 1.3.1 rajaukset ovat mielestäni aivan aiheellisia, en minä halua maksaa kohonneen riskin lajeja harrastavien korvauksia omassa vakuutusmaksussani. Samalla tiedostan hyvin että jos vetäisen offarilla päin puuta, eivät vakuutukseni paljoa korvaile. Vakuuttaminen on aivan tavallista liiketoimintaa, jossa myyjä määrittelee mitä myy ja millä hinnalla, ja ostaja mitä haluaa ostaa ja paljonko maksaa. Jos nuo eivät kohtaa, ei kauppaa synny. Kauppa voi toki syntyä puutteellisen ymmärryksen johdosta, yleensä ostajan puolelta.

Aiempi keskustelu vastuista kenties suuntautui pikemminkin siihen, kuinka mahdotonta nykyään on ryhtyä mihinkään, kun aina on joku vellihousu poraamassa siitä että kenen on vastuu jos/kun jotain tapahtuu. Kyllä ennen kaikki oli paremmin 

 

[Seppo Kohonen 313]

3 tuntia sitten, Juri Pelkonen kirjoitti:

Vakuuttaminen on aivan tavallista liiketoimintaa, jossa myyjä määrittelee mitä myy ja millä hinnalla, ja ostaja mitä haluaa ostaa ja paljonko maksaa.

Vakuuttaminen on siis vedonlyöntiä, jossa vakuutusyhtiö määrittelee kertoimen.

[Osmo Jalovaara 188]

Eräs alaa tunteva varttuneempi ystäväni määritteli joskus vakuutusyhtiöiden liikeidean siten, että siinä ensin kerätään ihmisiltä rahat  -  ja sitten pidetään ne.

OJ

[Tapio Pirilä 5]

Riskiä arvioidessa pitäisi muistaa riskin "kumuloituminen" kun riskiä toistetaan. Esim. jos kyytiläistä lennätetään ja onnettomuusriski yhtä kertaa kohti on esim. 1:1000, niin 100 kertaa toistettaessa riski sille että onnettomuus tapahtuu ainakin kerran onkin n.10%.  Eli 1-0.999 potenssiin 100. Eli organisoitu lennättäminen on eri asia kuin yksittäiset silloin tällöin tapahtuvat, jolloin ns. moukan tuuri suojaa kun toistot on vähäiset.

[Osmo Jalovaara 188]

Vakavasti puhuen, olen näitä vakuutus - ja vastuukeskusteluja seuratessani pannut usein kädet kyynärpäitä myöten ristiin ja kiittänyt, ettei vuosikymmenien mittaan koskaan erilaisten porukoitten ja lennätettävien kanssa sattunut mitään. Asia ei varsinkaan vanhoina aikoina useinkaan tullut edes mieleen. Mentiin vain yhdessä lentämään, kaveria lennättämään tai usein myös isommalla ryhmällä pitemmälle työmatkalle ilman mitään sen kummempia sopimuksia tai varautumisia vahingon varalle. Nykyään vastuut ja korvausvelvollisuudet ovat tulleet yleisestikin paljon merkityksellisempään asemaan kuin ennen. Pidän ilmailijoiden, sekä nykyisten että toivorikkaitten tulevien, valistamista näissä asioissa erittäin tärkeänä! 

OJ

Muokattu: Maaliskuu 30, 2021, käyttäjä: Osmo Jalovaara