Potkurin lepatusnivel

[Markku Koivurova 367]

Muistaako kukaan nähneensä potkuria, missä on lepatusnivel? Eli lapojen juuressa nivel, joka sallii lapojen heilumisen lentosuunnassa, siis kohtisuoraan pyörimistasoon nähden. Olen sellaisen nähnyt Räyskälässä joskus -80 -luvun alussa painopisteohjatussa ultrassa (trikessä). Uskoakseni sillä yritettiin pienentää potkuriin muodostuvaa koneen nokkaa kääntävää momenttia silloin kun potkuriakselin kohtauskulma on suuri (P-factory). Tämä tilannehan esiintyy helposti juuri trikessä ja kun niissä ei yleensä ole minkäänlaista sivuvakautinta, on tuo kääntävä momentti jonkinlainen ongelma tai ainakin negatiivinen ominaisuus.

Helikoptereissa lepatusnivel on tavallinen mutta en keksinyt hakusanoja, millä potkurista olisi löytynyt vastaava.

[Kari Lumppio 252]

Moi!

Stemmen potkurissa voisi olla. On siinä paljon muutakin:

Enemmän koneesta: https://southernenergysailplanes.com.au/stemme/

 

terveisin,

Kari

 

[Matti Hyötyniemi 431]

"Folding blade propeller"  -hakusanalla löytyy joitakin osumia. 

Taittolapapotkuri on tosiaan aika näppärä tapa pienentää potkurista tulevia hyrrävoimia ja momentteja lentorunkoon ja vähentäähän se ilmanvastustakin pysähtyneeseen tai varsinkin tuulimyllynä pyörivään potkuriin verrattuna siinä kuin lapojen lepuuttaminenkin.

Moottoripursissa ja lennokeissahan tuo on aika tavallinen, yksinkertainen ja toimiva ratkaisu, mutta 1:1 lentokoneessa taitaa käytännössä olla jonkin verran huolia. Moottori pysähtyneenä ei ilmavirta välttämättä riitä kääntämään potkuria virtauksen suuntaiseksi varsinkaan alaspäin osoittavalla lavalla lavan painon ylittäessä vastusvoimat. Tämä on ongelma usein jo lennokeissakin. Toki tilannetta voi parantaa erilaisilla jousikuormitetuilla nivelillä tai pakottamalla potkuri pysähtymään vaaka-asentoon. Vetopotkurilla koneen runkoa vastaan lepäävä lapa ei ole kovin luottamusta herättävä ja käytännöllinen ratkaisu varsinkaan startattaessa moottoria.

Ehkä jotkin tällaiset näkökohdat ovat syynä siihen, miksi kääntölapapotkureita käännetäänkin näköjään joissain tapauksissa lentosuunnassa eteenpäin piikiksi, jos tuon kuvan olen oikein ymmärtänyt. Ei ainakaan kovin kaunista.. 

Muokattu: Huhtikuu 1, 2021, käyttäjä: Matti Hyötyniemi
Lisää lässytystä

[Seppo Koivisto 203]

Yksi termi on ainakin Cyclic Variable Pitch Propeller CVPP, mutta sovellutuskohteet näyttävät olevan lähinnä miehittämättömien ilma-alusten thrust vectoring.

https://hackaday.com/2013/11/15/collective-pitch-thrust-vectoring-on-a-rc-plane/

https://www.researchgate.net/publication/308846519_Application_of_cycle_variable_pitch_propeller_to_morphing_unmanned_aerial_vehicles

https://blainjett.com/

[Markku Koivurova 367]

12 tuntia sitten, Kari Lumppio kirjoitti:

Moi!

Stemmen potkurissa voisi olla. On siinä paljon muutakin:

Enemmän koneesta: https://southernenergysailplanes.com.au/stemme/

terveisin,

Kari

Moi

Tuossa näen lähinnä helikopterin vastus- ja sulkaniveltä vastaavat vapausasteet. Eli lapa taittuu nokan sisään vastusnivelen ympäri ja lapakulmaa säädetään sulkanivelen ympäri. Enkä tiedä, mahtuisiko tuo edes lepattamaan siinä kapeassa raossa, mikä suntyy kun nokkakappale siirtyy eteenpäin moottorin käynnistystä varten.

[Markku Koivurova 367]

10 tuntia sitten, Matti Hyötyniemi kirjoitti:

"Folding blade propeller"  -hakusanalla löytyy joitakin osumia. 

Taittolapapotkuri on tosiaan aika näppärä tapa pienentää potkurista tulevia hyrrävoimia ja momentteja lentorunkoon ja vähentäähän se ilmanvastustakin pysähtyneeseen tai varsinkin tuulimyllynä pyörivään potkuriin verrattuna siinä kuin lapojen lepuuttaminenkin.

Moottoripursissa ja lennokeissahan tuo on aika tavallinen, yksinkertainen ja toimiva ratkaisu, mutta 1:1 lentokoneessa taitaa käytännössä olla jonkin verran huolia. Moottori pysähtyneenä ei ilmavirta välttämättä riitä kääntämään potkuria virtauksen suuntaiseksi varsinkaan alaspäin osoittavalla lavalla lavan painon ylittäessä vastusvoimat. Tämä on ongelma usein jo lennokeissakin. Toki tilannetta voi parantaa erilaisilla jousikuormitetuilla nivelillä tai pakottamalla potkuri pysähtymään vaaka-asentoon. Vetopotkurilla koneen runkoa vastaan lepäävä lapa ei ole kovin luottamusta herättävä ja käytännöllinen ratkaisu varsinkaan startattaessa moottoria.

Ehkä jotkin tällaiset näkökohdat ovat syynä siihen, miksi kääntölapapotkureita käännetäänkin näköjään joissain tapauksissa lentosuunnassa eteenpäin piikiksi, jos tuon kuvan olen oikein ymmärtänyt. Ei ainakaan kovin kaunista..

Tuossa lavat kääntyvät juurikin lepatusniveltä vastaavan akselin ympäri. Mutta muussa tarkoituksessa kuin tasaamassa P-factoria.

Mielenkiintoinen mekanismi tossa koneessa muuten. Tuo potkuri kiskotaan taaksepäin sisään niin, että nokkakappaleen puolikkaat pääsevät sulkeutumaan ja nokasta tulee purjekoneen nokan näköinen Eli kuva esittää välivaihetta muuntautumisessa mopusta pursikoneeseen.

[Markku Koivurova 367]

18 minuuttia sitten, Seppo Koivisto kirjoitti:

Yksi termi on ainakin Cyclic Variable Pitch Propeller CVPP, mutta sovellutuskohteet näyttävät olevan lähinnä miehittämättömien ilma-alusten thrust vectoring.

https://hackaday.com/2013/11/15/collective-pitch-thrust-vectoring-on-a-rc-plane/

https://www.researchgate.net/publication/308846519_Application_of_cycle_variable_pitch_propeller_to_morphing_unmanned_aerial_vehicles

https://blainjett.com/

Tämä periaatteessa toimisi mutta on monimutkaisempi kuin lepasnivelellä toteutettu P-factorin tasaus.

[Tatu Koiranen 1 750]

21 tuntia sitten, Matti Hyötyniemi kirjoitti:

tai pakottamalla potkuri pysähtymään vaaka-asentoon.

Näin on purjekonekokoluokan sähkömoottorikäyttöjen osalta toimittu ainakin FES:ssä

Muokattu: Huhtikuu 1, 2021, käyttäjä: Tatu Koiranen