Ulkomaisia lento-osastoja Suomessa itsenäisyyden alkuvuosina

[Pasi Pirttikoski 267]

Suomen alueella lensi ulkomaalaisia koneita itsenäisyyden alkuvuosina. Saksalaisia ja englantilaisia koneita nähtiin mm. vuosien 1918-1919 aikana. Toistaiseksi en ole löytänyt yhtään kuvaa/tietoa, jossa näkyisi tai varmistuisi, että joko saksalaisilla tai englantilaisilla lentohenkilökunnalla olisi ollut laskuvarjoja käytössään. Niitä kuitenkin käytettiin I maailmansodan loppuvaiheessa mm länsirintamalla.
Oliko heillä laskuvarjot käytössään Suomen suunnalla toimiessa?

Kuvituskuvana saksalainen Fokker Dr 1 - kuvalähde Wikipedia. 

Toisessa kuvassa englantilaisista lentäjiä Koivistolta. Kuva RAFM. 

 

[Arne Wallen 72]

Olen vuosien saatossa nähnnyt useammankin kuvan tuolta ajalta mutta en ensimmäistäkään laskeutumisvarjoa lentokäytössä.Uskoisin että varsinkin britit käyttivät useammin solmiota kun varjostinta.Tuossakin kuvassa ilmeisesti lentäjällä jonkinlainen kelluntaliivi.Kone täytti muutoin 100 vuotta 2020, en tiedä juhlittiinko sitä Tamworthin kaupungissa, ilmoitin kyllä paikalliselle ilmailuseuralle..

 

[Kari Kandelberg 12]

Laskuvarjo tuli pakolliseksi RAF:ssa vasta 1923 (noin, riippuu lähteestä). Briteillä oli "Guardian Angel" laskuvarjo jo 1918 , mutta johdon epävirallinen kanta (Air Board) oli, että lentäjä voisi hypätä pelkurimaisesti ehjästäkin koneesta. Lentäjien mielipiteet jakautuivat, veihän laskuvarjo tilaa bensalta ja ammuksilta sodan aikana. Silti kuvista päätellen ei rauhankaan aikana varjoja paljoa käytetty. Irving valittiin RAF:n vakiovarjoksi.

[Arne Wallen 72]

Lisänä voidaan todeta että tuo varjo ei tosiaan ollut ensimmäisenä tarvelistalla.Täällä olleet brittijoukot kärsivät tarvike ja ruokapulasta, sotaväsymys painoi.Oletan että olet lueskellut Ylikankaan Mainio pikku sota kirjan.

[Jukka Nisula 2 236]

16.6.1918 ilmestyneessä Hufvudstadsbladetissa on Maxim-elokuvateatterin ilmoitus saksalaisesta filmistä joka esittelee ”modernia lentokonetehdasta”. Siinä mainitaan erikoisesti 800 metristä suoritettu laskuvarjohyppy (fallskärm, punaisella). Lähde: digi.kansalliskirjasto.

Jukka

Muokattu: Toukokuu 2, 2021, käyttäjä: Jukka Nisula

[Raimo Heikkinen 2 474]

30.4.2021 at 20.54, Pasi Pirttikoski kirjoitti:

Suomen alueella lensi ulkomaalaisia koneita itsenäisyyden alkuvuosina. Saksalaisia ja englantilaisia koneita nähtiin mm. vuosien 1918-1919 aikana. Toistaiseksi en ole löytänyt yhtään kuvaa/tietoa, jossa näkyisi tai varmistuisi, että joko saksalaisilla tai englantilaisilla lentohenkilökunnalla olisi ollut laskuvarjoja käytössään. Niitä kuitenkin käytettiin I maailmansodan loppuvaiheessa mm länsirintamalla.
Oliko heillä laskuvarjot käytössään Suomen suunnalla toimiessa?

Ei ole löytynyt Pasin esittämään kysymykseen vastauksia Suomen suunnalta.

Berliinissä sijaitsevassa Deuctshes Technikmuseum´issa on esillä tällaisia vitriinitauluja kymmenittäin jotka sisältävät kunniamerkkejä ja valokuvia selostuksineen. "Pour le merite" kunniamerkkejä on esillä kymmenittäin. Saksalaisista lentäjistä otettuja poseerauskuvia koneittensa yhteydessä on valtavasti, mutta vain yhdessä taulussa on pari kuvaa laskuvarjoon sonnustautuneista lentäjistä. Lentoyksikkö oli Jasta 66.

(Kuvaaminen oli hankalaa johtuen valonheijastuksista, siksi kuvat ovat vähän vinksallaan).

Muokattu: Toukokuu 3, 2021, käyttäjä: Raimo Heikkinen

[Seppo Koivisto 200]

Ernst Udet oli ensinmäisiä laskuvarjolla pelastautuneita kesäkuussa 1918.

https://www.historynet.com/heinecke-parachute-a-leap-of-faith-for-wwi-german-airmen.htm

https://www.facebook.com/thevintageaviator/posts/the-german-heinecke-parachuteexcept-for-balloon-observers-only-german-airmen-had/1953507321387174/

Muokattu: Toukokuu 3, 2021, käyttäjä: Seppo Koivisto

[Arne Wallen 72]

Muistan lukeneeni, en tosin muista mistä, että varjoja käyttivät ensin tähystyspalloissa olevat.

[Jorma Kosonen 1 679]

1 tunti sitten, Arne Wallen kirjoitti:

Muistan lukeneeni, en tosin muista mistä, että varjoja käyttivät ensin tähystyspalloissa olevat.

Noin 800 tähystyspallojen tähystäjää pelastui laskuvarjojen avulla ensimmäisen maailmansodan aikana. (John Lucas: The Big Umbrella, 1973). Tuo määrä lienee Ympärysvaltojen tähystäjiä.

Yksi syy käyttöönoton hitauteen lentokone vs. tähystyspallo lienee ollut tilanpuute. Ohjaamoja ei oltu suunniteltu laskuvarjon käyttöä varten.

Rodney

[Pasi Pirttikoski 267]

Hyviä kommentteja, kiitos tasapuolisesti. Kirjastosta juuri hakemani kirjan "Mainio pikku sota" mukaan (s. 118) kerrotaan brittilentäjistä ja heidän varusteistaan seuraavasti: "Brittilentäjillä oli käytössään myös itsestään työttyvät pelastusliivit, mutta laskuvarjoja heillä ei ollut."

Saksalaisista en ole nähnyt tietoja. Toimiko Raimon mainitsema Jasta 66 täälläpäin? Wikipedian mukaan ei ( https://en.wikipedia.org/wiki/Jagdstaffel_66 ).

Tähystyspallomiehistöt joutuivat hyppäämään usein. Eri lähteistä olen löytänyt seuraavia tietoja:

• venäläiset, 65 hyppyä, neljä miestä hyppäsi jopa neljä kertaa
• amerikkalaiset, 125 hyppyä, yhdellä jopa viisi hyppyä
• ranskalaiset, 157 hyppyä
• saksalaisten hyppymäärä ei toistaiseksi ole tullut vastaan. Onko se kuuluisa "joku" huomannut sellaista tietoa?

[Kari Kandelberg 12]

Kirjoissa pyörii saksalaisille lentäjille noin 70 hyppyä, joista kolmannes epäonnistui. Lähdettä tiedolle en ole löytänyt. Nimettyä hävittäjälentäjähyppääjiä on parisen kymmentä. Saksalaisten pallotoiminnasta on vähän kirjoitettu, hypyistä vielä vähemmän,

[Jorma Kosonen 1 679]

5 tuntia sitten, Pasi Pirttikoski kirjoitti:

amerikkalaiset, 125 hyppyä, yhdellä jopa viisi hyppyä

Lucasin kirja antaa jenkkien hyppäämällä pelastuneiden pallotähystäjien määräksi 76. Pasin lukujen mukaan tuo Lucasin 800 olisi todella molempien osapuolten yhteismäärä.

Mielenkiintoista on, että jo ensimmäisessä maailmansodassa pudotettiin agentteja laskuvarjolla linjojen taakse. Lucasin kirjassa on mainittu italialainen luutnantti Alessandro Tandura, joka pudotettiin yöllä 9. elokuuta 1918 itävaltalaisten linjojen taakse. Hänet palkittiin myöhemmin kultamitalilla (Medaglia d'oro al valor militare, M.O.V.M.). Luutnantti Tandura hyppäsi sotilasunivormussa, mutta vaihtoi siviilivaatteisiin hypyn jälkeen. Italiankielisen wikin mukaan hän olisi maailmassa ensimmäisenä sotilaana operatiivisen hypyn suorittanut.

Rodney

https://it.wikipedia.org/wiki/Alessandro_Tandura

https://pdf4pro.com/view/history-of-military-operational-parachute-jumps-3aa11d.html

Muokattu: Toukokuu 3, 2021, käyttäjä: Jorma Kosonen
Typo

[Seppo Koivisto 200]

Käthe Pauluksen mukaan hän toimitti ensimmäisen maailmansodan aikana 7000 laskuvarjoa pallokäyttöön. Verdunin taistelun aikana 20 saksalaista tähystäjää pelastautui varjolla pallosta.

https://de.wikipedia.org/wiki/Käthe_Paulus#Erster_Weltkrieg_und_Fallschirmproduktion

Paulus-varjosta ja saksalaisissa lentokoneissa käytetystä Heinecke-varjosta löytyy selostus Flugsport-lehden vuoden 1919 numerosta.

https://books.google.fi/books?id=Y7KLDwAAQBAJ&pg=PA649&lpg=PA649&dq=Paulus+Fallschirm&source=bl&ots=kzdU3jPZpM&sig=ACfU3U1bqS2yFPJ3NdNVRLNPThFQ1fR5Fw&hl=fi&sa=X&ved=2ahUKEwiMt4T91K3wAhUFkMMKHfqzACgQ6AEwCXoECAYQAw#v=onepage&q=Paulus Fallschirm&f=false

[Pasi Pirttikoski 267]

1 tunti sitten, Jorma Kosonen kirjoitti:

Lucasin kirja antaa jenkkien hyppäämällä pelastuneiden pallotähystäjien määräksi 76. Pasin lukujen mukaan tuo Lucasin 800 olisi todella molempien osapuolten yhteismärä.

Mielenkiintoista on, että jo ensimmäisessä maailmansodassa pudotettiin agentteja laskuvarjolla linjojen taakse. Lucasin kirjassa on mainittu italialainen luutnantti Alessandro Tandura, joka pudotettiin yöllä 9. elokuuta 1918 itävaltalaisten linjojen taakse. ...

Minulla oli tuohon jenkkien hyppymäärään lähteenä tämä nyt jo kadonnut sivusto: https://web.archive.org/web/20150319181358/https://aero.com/publications/parachutes/9606/pc0696.htm

" American Balloon Service Emergency Parachute Jumps
American observers made 125 emergency parachute jumps in front line duty, 61 from burning balloons and 64 from balloons that did not burn. "

Ja Tanduran hypystä sekä kavereista löytyy tietoa myös täältä: http://airminded.org/2011/11/11/ending-hendon-ii-1923-1925/
 

[Jorma Kosonen 1 679]

19 minuuttia sitten, Pasi Pirttikoski kirjoitti:

Ja Tanduran hypystä sekä kavereista löytyy tietoa myös täältä: http://airminded.org/2011/11/11/ending-hendon-ii-1923-1925/

Pasin linkissä mainitun luutnantti William Wedgwood Benn'in muistelmat vuodelta 1919 (myös Lucasin kirjan lähteenä mainittu) on saatavissa print-on-demand versiona Abebooksista.

Rodney