Juha Ritari

Sähkölentokoneet tulevat Euroopan kaupunkeihin muutamassa vuodessa

169 viestiä aiheessa

Jepjep. Mitenkähän ekologista tuo mahtaakaan olla. Yhden koneellisen matkustajia raahaamiseen paikasta A paikkaan B käytetään kolmea lentokonetta... 

3 henkilöä tykkäävät tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Joby on saanut FAA:lta erityis-lentokelpoisuussertifikaatin tuotantoprototyypin koelento-ohjelmaa varten.

Lainaa

The FAA has issued a special airworthiness certificate to the company after the first production prototype Joby eVTOL came off its Marina, California, production line. The company announced both milestones at an event this week at the factory. The FAA nod sets the stage for certification of the multicopter for a potential certification and entry to service at least close to the company’s 2025 target. It will also allow the first delivery of an airframe to the Air Force, which will test its capabilities at Edwards Air Force Base.

If all goes according to plan, Delta Air Lines, which invested in Joby last year, will be the first commercial operator of the Joby and will likely be the first in the world. It was also announced that Toyota’s U.S. CEO Tetsuo “Ted” Ogawa would become a member of the board of directors on July 1. Toyota poured $400 million into Joby, enabling its relatively rapid development. Joby founder JoeBen Bevirt said the company is on the cusp of turning all that research and development into a business.

https://www.avweb.com/aviation-news/joby-cleared-for-production-flight-testing/

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
6/5/2023 at 19.24, Jorma Kosonen kirjoitti:

Hankoon se tuli Nummelasta peräkärrissä, luultavasti odottaen akkuteknologian kehittymistä.

Rodney :cool:

 

Pieni kommentti tähän ilkkumiseen: Olisihan tuo Alpha Electro voitu lentääkin Nummelasta Hankoon samaan tyyliin, kuin viime kuussa kone lennettiin Nummelasta Tampereelle ja edelleen Tampereelta Turun lentonäytökseen ja takaisin Nummelaan.

Kone hankittiin aikoinaan demonstroimaan, että sähkölentäminen on mahdollista pienessä mittakaavassa ja toisaalta, että saadaan käsitys sähkölentämisen haasteista. Viimeisten vuosien aikana kone on toiminut lähes luvatulla tavalla ja haasteet tekniikan osalta ovat olleet marginaalisia.

Viimeaikoina akkujen kehitysnopeus kaupallisissa tuotteissa on ollut melko maltillista, mutta nyt ilmeisesti esim. Toyotan akkutuotekehitykseen syytämät miljardit alkavat tuottaa tulosta ja päästäneen kuluvan vuosikymmenen aikana käyttämään uuden sukupolven "Solid State"-akkuja.

Toyota claims battery breakthrough in potential boost for electric cars | Automotive industry | The Guardian

Solid State-akuilla päästään jo täysin riittävään energiatiheyteen ja turvallisuuteen, jotta lyhyemmän matkan lentomatkustajaliikenne realisoituu maailmalla (lukuunottamatta Helsingin kaupunkia, joka satsaa ainoastaan raide- ja polkupyöräliikenteeseen).

Lisäksi on kehitteillä paljon muitakin lupaavia tekniikoita sähkölentämisen kannalta, joten kyllä se sähkövoimalinjaan perustuva lentäminen kunnolla tulee - hitaasti, mutta varmasti.

 

2 henkilöä tykkäävät tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kysymys kuuluukin kannattaako lentäminen yleensäkkään lyhyillä matkoilla, sähkölläkään. Poikkeuksena toki koulutus ja harrastaminen. Pidemmillä matkoilla emme me nykyfoorumilaiset tule näkemään sähkölentämistä.

6 henkilöä tykkäävät tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
7/7/2023 at 13.45, Juri Pelkonen kirjoitti:

Kysymys kuuluukin kannattaako lentäminen yleensäkkään lyhyillä matkoilla, sähkölläkään. Poikkeuksena toki koulutus ja harrastaminen. Pidemmillä matkoilla emme me nykyfoorumilaiset tule näkemään sähkölentämistä.

Kysymys: ”Kannattaako sähköllä lentäminen yleensäkään lyhyillä matkoilla (alle 1000 km)?” on mielestäni - anteeksi vain, sen verran hölmö kysymys, etten ajatellut kommentoida tätä sen kummemmin. Mutta kun kysymyksestä näköjään tykätään, kommentoin sittenkin.

Tällä hetkellä taloudellisessa mielessä ei kannata edes VR:n raideliikenne, vaikka ymmärtääkseni VR ei edes vastaa ratojen kunnossapidosta/rakentamisesta. Tulevaisuuden sähkölentämisen taloudellista kannattavuutta on kuitenkin turha miettiä tämänhetkisen tilanteen pohjalta, koska tehtyjen ilmastopäätöksien johdosta halvat ja helppokäyttöiset fossiiliset energialähteet päästöineen aikanaan kallistuvat merkittävästi.

Kuten sähkölentokoneyhdistys on mainostanut useasti, sähkölentäminen on tulevaisuuden ekologisin liikkumismuoto. Jos oletetaan, että energiakulutus on matkustajaa kohden alle 15 kWh sataa kilometriä kohden ja sähkön tuottamiseen tarvittavat päästöt ovat alle 20 g/kWh, kallistuvista päästöistä sähkölentämisessä ei ainakaan tarvitse maksaa.

Matka sähkölentokoneella Helsingistä Tallinaan tai Turusta Tukholmaan tulee ainakin olemaan ylivoimaisesti kannattavinta muihin vaihtoehtoihin verrattuna.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
On 24.6.2023 at 9:52 AM, Markku Kyyrönen said:

Mäkisen Jarilta hyvä yhteenveto Le Bourgetissa esillä olleista ilmailun päästövähennyskeinoista; https://yle.fi/a/74-20037819

"Autoflight-yhtiön sähkökäyttöinen helikopteri. Pariisin kaupunki haluaa vuoden 2024 olympialaisten aikaan tämänkaltaisten lentolaitteiden olevan käytössä. Kaikki tärkeimmät tarjokkaat esittelevät tuotteitaan näyttelyssä. Kuva: Jari Mäkinen / Yle"

Tämä yletön usko homman nopeaan käyttöönsaamiseen on kyllä käsittämätöntä. 

5 henkilöä tykkäävät tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
16 tuntia sitten, Timo Kasurinen kirjoitti:

Kysymys: ”Kannattaako sähköllä lentäminen yleensäkään lyhyillä matkoilla (alle 1000 km)?” on mielestäni - anteeksi vain, sen verran hölmö kysymys, etten ajatellut kommentoida tätä sen kummemmin. Mutta kun kysymyksestä näköjään tykätään, kommentoin sittenkin.

Tällä hetkellä taloudellisessa mielessä ei kannata edes VR:n raideliikenne, vaikka ymmärtääkseni VR ei edes vastaa ratojen kunnossapidosta/rakentamisesta. Tulevaisuuden sähkölentämisen taloudellista kannattavuutta on kuitenkin turha miettiä tämänhetkisen tilanteen pohjalta, koska tehtyjen ilmastopäätöksien johdosta halvat ja helppokäyttöiset fossiiliset energialähteet päästöineen aikanaan kallistuvat merkittävästi.

Kuten sähkölentokoneyhdistys on mainostanut useasti, sähkölentäminen on tulevaisuuden ekologisin liikkumismuoto. Jos oletetaan, että energiakulutus on matkustajaa kohden alle 15 kWh sataa kilometriä kohden ja sähkön tuottamiseen tarvittavat päästöt ovat alle 20 g/kWh, kallistuvista päästöistä sähkölentämisessä ei ainakaan tarvitse maksaa.

Matka sähkölentokoneella Helsingistä Tallinaan tai Turusta Tukholmaan tulee ainakin olemaan ylivoimaisesti kannattavinta muihin vaihtoehtoihin verrattuna.

Olemme eri mieltä siitä mikä on lyhyt matka. Mielestäni lyhyt matka on alle 250km, sinusta alle 1000km. Hieman ongelmallisesti liitit tuon tonnin suoraan esittämäni kysymyksen perään, mutta menkööt.

Omaksi virheekseni toki luettakoon, että aiemmin tuolla taidettiin mainita "lyhyehkö" ei "lyhyt", kuten itse esitin, joten käsitteet ovat nyt iloisesti sekaisin.

Se, että VR ei kykene toimimaan kilpailukykyisesti ei kerro raideliikenteestä muuta kuin sen, että valtionyhtiö ei kykene tehokkaaseen toimintaan tässä spesifissä tapauksessa

Rapakoiden ylityksen suhteen olet täysin oikeassa, mutta mainitsemasi tuhannen kilometrin yhdensuuntainen matka on kyllä hankala, koska pulkka pitäisi saada vielä takaisinkin, mieluusti ehkä parille muullekin keikalle saman päivän aikana.

 

Onko muuten tuo 15 kWh sataa matkustajakilometriä kohden nykyisten vai tulevaisuuden koneiden kulutus?

1 henkilö tykkää tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
24.6.2023 at 09.52, Markku Kyyrönen kirjoitti:

Mäkisen Jarilta hyvä yhteenveto Le Bourgetissa esillä olleista ilmailun päästövähennyskeinoista; https://yle.fi/a/74-20037819

 
Päästötöntä lentoliikennettä ei ole
 
YLE:n toimittaja Jari Mäkisen mukaan utopistinen aerodynamiikka, futuristiset puhaltimet, APU:n korvaaminen polttokennnoilla, sekä keskitetty lennonjohto mahdollistavat päästöttömän lentämisen. Jättövanatkin katoavat.
 
Toimittaja sumuttaa itseään ja muita hyväuskoisia toissijaisilla asioilla. Kaikkein tärkein puuttuu. Uutta energialähdettä ei ole. Painavat sähkökemialliset akut ovat kehitystiensä päässä. 

Esimerkiksi sähkölentämistä on hehkutettu niin kauan, että kokenut lentokonetehdas, Textron Aviation, ehti kehittää piirustuslaudalta sarjatuotantoon Cessna 408 SkyCourierin. Sillä on viranomaishyväksyntä.

Mielikuvituksellisilla suunnitelmilla ei kuljeteta matkustajia. Nyt olisi korkea aika lopettaa jatkuva maalitolppien siirtäminen eteenpäin. Päästöttömästä lentoliikenteestä pitäisi esittää jotain todellista, mutta näyttö puuttuu. Ei ole olemassa sellaisia päästöttömiä lentokoneita ja sähkölentokoneita, jotka pystyvät kuljettamaan taloudellisesti kannattavasti 19 matkustajaa Helsingistä Tallinnaan tai 300 matkustajaa Helsingistä Singaporeen.
 
Esa
8 henkilöä tykkäävät tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
7/8/2023 at 19.58, Timo Kasurinen kirjoitti:

Kysymys: ”Kannattaako sähköllä lentäminen yleensäkään lyhyillä matkoilla (alle 1000 km)?” on mielestäni - anteeksi vain, sen verran hölmö kysymys, etten ajatellut kommentoida tätä sen kummemmin. Mutta kun kysymyksestä näköjään tykätään, kommentoin sittenkin.

Tällä hetkellä taloudellisessa mielessä ei kannata edes VR:n raideliikenne, vaikka ymmärtääkseni VR ei edes vastaa ratojen kunnossapidosta/rakentamisesta. Tulevaisuuden sähkölentämisen taloudellista kannattavuutta on kuitenkin turha miettiä tämänhetkisen tilanteen pohjalta, koska tehtyjen ilmastopäätöksien johdosta halvat ja helppokäyttöiset fossiiliset energialähteet päästöineen aikanaan kallistuvat merkittävästi.

Kuten sähkölentokoneyhdistys on mainostanut useasti, sähkölentäminen on tulevaisuuden ekologisin liikkumismuoto. Jos oletetaan, että energiakulutus on matkustajaa kohden alle 15 kWh sataa kilometriä kohden ja sähkön tuottamiseen tarvittavat päästöt ovat alle 20 g/kWh, kallistuvista päästöistä sähkölentämisessä ei ainakaan tarvitse maksaa.

Matka sähkölentokoneella Helsingistä Tallinaan tai Turusta Tukholmaan tulee ainakin olemaan ylivoimaisesti kannattavinta muihin vaihtoehtoihin verrattuna.

Eikö tuo kerro lähinnä siitä, että kilpailutilanne ei ainakaan merkittävästi muutu lentokoneen eduksi nykyisestä. Nykyään polttoaineenkulutus lyhyellä matkalla täpötäynnä olevan koneen matkustajakilometriä kohti on suunnilleen sama, kuin henkilöauton kulutus ajoneuvokilometriä kohti. Siis jossain 4 l/100 km suuruusluokassa, riipuen tietenkin monista tekijöistä. Ja tulevaisuudessa siis 15 kWh/100 matkustajakilometria, mikä on, yllätys, yllätys, suunnilleen sama kuin tämän päivän sähköautojen 15..20 kWh/100 ajoneuvokilometriä.

Muokattu: , käyttäjä: Tauno Hermola
typo

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
12 tuntia sitten, Tauno Hermola kirjoitti:

Eikö tuo kerro lähinnä siitä, että kilpailutilanne ei ainakaan merkittävästi muutu lentokoneen eduksi nykyisestä. Nykyään polttoaineenkulutus lyhyellä matkalla täpötäynnä olevan koneen matkustajakilometriä kohti on suunnilleen sama, kuin henkilöauton kulutus ajoneuvokilometriä kohti. Siis jossain 4 l/100 km suuruusluokassa, riipuen tietenkin monista tekijöistä. Ja tulevaisuudessa siis 15 kWh/100 matkustajakilometria, mikä on, yllätys, yllätys, suunnilleen sama kuin tämän päivän sähköautojen 15..20 kWh/100 ajoneuvokilometriä.

Eikö tuo tarkoittaisi juuri sitä, että kilpailutilanne muuttuisi huikeasti. Oleellista on siis saada päästöjä alas. Ja taitaa se veroton kerosiinikin olla noilla määrillä kalliimpaa kuin tarvittavan sähkön hinta.

Ongelma toki edelleen on, että miten tuon yllämainitun saisi tehtyä.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
4 tuntia sitten, Ilkka Sydänmetsä kirjoitti:

Eikö tuo tarkoittaisi juuri sitä, että kilpailutilanne muuttuisi huikeasti. Oleellista on siis saada päästöjä alas. Ja taitaa se veroton kerosiinikin olla noilla määrillä kalliimpaa kuin tarvittavan sähkön hinta.

Ongelma toki edelleen on, että miten tuon yllämainitun saisi tehtyä.

Enkö tuonut selkeästi esiin sen, että nykyisten sähköautojen kohdalla se päästöjen vähennys, mistä lentoliikenteessä nyt haaveillaan, on jo toteutunut! Molemmat tietenkin edellyttävät jatkuvaa ("dispatchable") päästötöntä sähköntuotantoa, mikä ei ihan helpolla toteudu ainakaan kovin nopeasti.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/7a158b0c-2ad5-4b93-8f2f-4d8cbe7b3e35

Iltapulu mainostaa tänään tätä ihmettä sivuillaan. Viherpesun läpikäyneen toimittajan (vai onko kopioitu jostain) kertoman mukaan Estol on varustettu kahdeksalla potkurilla ja isoilla laskusiivekkeillä, mikä mahdollistaa koneen nousun vain 56 kilometrin tuntinopeudessa. Tähän vauhtiin kone kiihtyy niin nopeasti, että se tarvitsee alle jalkapallokentän kokoisen alueen kiitoradakseen (92 x 31 m). Se voisi siis mahtua nousemaan ja laskeutumaan jopa joidenkin rakennusten katoille. Proto valmistuu 2026 ja markkinoille 2028. 

Mitäpä tähän? Näkis vaan, hohhoijaa😭

2 henkilöä tykkäävät tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Varmaan mukava pideltävä sivutuulessa.

Peruslupakirjanopettajani Risto Räisänen sanoi, että 350 kertaa 360:sta on sivutuuli.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
10.2.2024 at 19.29, Jukka Lahtinen kirjoitti:

https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/7a158b0c-2ad5-4b93-8f2f-4d8cbe7b3e35

Iltapulu mainostaa tänään tätä ihmettä sivuillaan. Viherpesun läpikäyneen toimittajan (vai onko kopioitu jostain) kertoman mukaan Estol on varustettu kahdeksalla potkurilla ja isoilla laskusiivekkeillä, mikä mahdollistaa koneen nousun vain 56 kilometrin tuntinopeudessa. Tähän vauhtiin kone kiihtyy niin nopeasti, että se tarvitsee alle jalkapallokentän kokoisen alueen kiitoradakseen (92 x 31 m). Se voisi siis mahtua nousemaan ja laskeutumaan jopa joidenkin rakennusten katoille. Proto valmistuu 2026 ja markkinoille 2028. 

Mitäpä tähän? Näkis vaan, hohhoijaa😭

Lentokentät olivat joskus pyöreitä aukioita. Toki voi olla jännää nähdä, miten sellaiselle lähestymismenetelmiä rakennetaan. Lähinnä tuota sivutuulijuttua ajattelin.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
Iltapulun toimittaja luulee, että aerodynamiikka muuttuu sähkön myötä. Tosielämässä paino kasvaa ja teho vähenee.
 
:)   Esa
4 henkilöä tykkäävät tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Maksumuuri, että ei paljoa näy:Hybridilentokoneet voisivat siivittää maakuntalentoja– Turun seudun yrittäjillä ykköstoiveena tietty lentoreitti - Lentokoneet - Turun Sanomat

FB:ssä alkusanat:  Kuvittele, että lennät Helsinkiin jostakin kaukaa illalla. Kentällä odottaa mukava pienlentokone, joka heittää sinut alle tunnissa Turkuun. Ja vielä ekologisesti, vihreällä sähköllä ja polttoaineella.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
1 hour ago, Timo Koski said:

Maksumuuri, että ei paljoa näy:Hybridilentokoneet voisivat siivittää maakuntalentoja– Turun seudun yrittäjillä ykköstoiveena tietty lentoreitti - Lentokoneet - Turun Sanomat

FB:ssä alkusanat:  Kuvittele, että lennät Helsinkiin jostakin kaukaa illalla. Kentällä odottaa mukava pienlentokone, joka heittää sinut alle tunnissa Turkuun. Ja vielä ekologisesti, vihreällä sähköllä ja polttoaineella.

Myöhemmin artikkelissa esitetään aika kiintoisia teknisiä speksejäkin käytettävistä koneista; Kyseessä ovat siis hybridilentokoneet, joilla voi tosiaan olla jotain saumaa nykyiselläkin akkutekniikalla. Tosin vaikea kyllä kuvitella miten lentokoneissa saisi hybriditekniikallakaan etuja esimerkiksi puhtaaseen vetykoneeseen verrattuna.

Quote

Sähköllä ja vedyllä 400 kilometrin päähän

Evia Aero on tilannut koneita kahdelta yritykseltä, brittiläiseltä Cranfield Aerospace Solutionsilta ja yhdysvaltalaiselta Eviationilta. Cranfield Aerospace on suunnitellut lentokoneiden tekniikkaa 30 vuotta ja kehittää tällä hetkellä kaupallisesta Britten-Norman Islanderista hybridimuunnosta. Yhdysvaltojen luoteiskulmassa, Washingtonin osavaltiossa toimiva Eviation on startup, joka kehittää sähkölentokonetta.

Islanderit pystyvät lentämään 400 kilometrin päähän ja vielä jää tarpeellinen reservi. Matkanopeus on noin 270 kilometriä tunnissa.

Muunnetut Islanderit voivat tulla käyttöön jo vuonna 2026.

Eviationin Alice-sähkökoneen toimintamatka on noin 460 kilometriä ja matkanopeus noin 480 kilometriä tunnissa. Yhtiön tavoitteena on saada Euroopan ilmatilassa lentämiselle välttämätön EASA-sertifikaatti vuonna 2029.

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
10 minuuttia sitten, Matti Hyötyniemi kirjoitti:

Myöhemmin artikkelissa esitetään aika kiintoisia teknisiä speksejäkin käytettävistä koneista; Kyseessä ovat siis hybridilentokoneet, joilla voi tosiaan olla jotain saumaa nykyiselläkin akkutekniikalla. Tosin vaikea kyllä kuvitella miten lentokoneissa saisi hybriditekniikallakaan etuja esimerkiksi puhtaaseen vetykoneeseen verrattuna.

On varmaan joo. Esimerkiksi DA62:n polttoainekustannus on alle 40 euroa HEL-TKU. Kyllä varmasti tämä hieno monimutkaisempi teknologia tuo hinnat alas ratkaisevasti, kun Aliceen mahtuu jopa puolitoistakertainen määrä matkustajia verrattuna DA62:een (matkatavaroiden suhteen ero voi olla suurempi), niin lentäminen muuttuu halvaksi.

Jos vähän isompaa konetta katsotaan, niin esim. saab 340 kuljettaa 25 matkustajaa aika mukavasti ja polttoainetta tuollaisella reissulla kuluu ehkä 300 kg luokkaa stetson-harrion menetelmällä arvioituna, siis kustannus max 15 eur/matkustajapaikka.

Muokattu: , käyttäjä: Tatu Koiranen
6 henkilöä tykkäävät tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

1.6.2021 alkoi tämä keskustelusäie. Siis 4 vuotta sitten.

Sen mukaan "Sähkölentokoneet tulevat Euroopan kaupunkeihin muutamassa vuodessa"

 

Muutama vuosi on nyt kulunut.  Ainut suomalaiseen kaupunkiin tullut sähkölentokone oli eräs Pipistrel. Minulla ei ole aavistustakaan kuinka monta lentoa se onkaan jo ehtinyt tällä välin lentää. Ja missä. Ja kenen ohjaamana.

Tietäisikö joku viisaampi vastata tähän?

Olen myös aiemmin kysynyt, mihin kaupunkeihin niitä tulee ja milloin. Siihenkään en ole saanut vastausta. Ehkä kenelläkään vaan ei ole siihen vastausta. Mutta jos on niin kertokaa ihmeessä.

Onhan meillä toki Helsingissä sähkölentokoneyhdistys.  https://sahkolentokone.fi/  Voi jospa Helsingissä olisi vielä lentokenttäkin.  Voisiko sähkölentokoneyhdistyksestä läytyä asiantuntija lausumaan edellä esitettyihin, puolittain retorisiin kysymyksiin?

Peter Lord


 

1 henkilö tykkää tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
On 22/04/2024 at 11:17 AM, Peter Lord said:

1.6.2021 alkoi tämä keskustelusäie. Siis 4 vuotta sitten.

Sen mukaan "Sähkölentokoneet tulevat Euroopan kaupunkeihin muutamassa vuodessa"
 

Kohta kolme vuotta sitten.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
1 tunti sitten, Matti Palosuo kirjoitti:

Kohta kolme vuotta sitten.

Voi veljet, onko nyt vasta 2024 ?
Olipa 3 tai 5 niin muutama vuosi on mennyt eikä vielä ole edes tämä Pipistrel-poloinen osoittautunut kovin luotettavaksi. Tai sillä lentävät...

 

 

1 henkilö tykkää tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Hold Your Horses Gentlemen myös satiirissa ja "välittämisessä". Joku fiksu (?) savolainen on joskus anonut että "Hullut vie maailmaa eteenpäin, viisaat vaan vähän jarruttelee". Sitä seuraillessa popcornit mikroon... ;)

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
22.4.2024 at 11.17, Peter Lord kirjoitti:

Ainut suomalaiseen kaupunkiin tullut sähkölentokone oli eräs Pipistrel. Minulla ei ole aavistustakaan kuinka monta lentoa se onkaan jo ehtinyt tällä välin lentää. Ja missä. Ja kenen ohjaamana.
 

No minun ja ennen kaikkea parin muunkin :) 

Koelentojahan sillä on lennetty ja varmaan sillä tietojenkeruustatuksella mennään edelleen. Paikka on sattuneesta syystä Nummela. PIAEn lisäksi Suomessa lentää sähköllä itsestarttaava purkkari, josta olisi kiinnostava kuulla kokemuksia myös. 

1 henkilö tykkää tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
18 tuntia sitten, Juha Lampi kirjoitti:

Koelentojahan sillä on lennetty ja varmaan sillä tietojenkeruustatuksella mennään edelleen. Paikka on sattuneesta syystä Nummela. 

Bongattu syyskuussa Nummelassa BF:n hallissa.

 

P1100811-002.JPG

1 henkilö tykkää tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Luo uusi käyttäjätunnus tai kirjaudu sisään

Sinun täytyy olla jäsen osallistuaksesi keskusteluun

Luo käyttäjätili

Rekisteröi uusi käyttäjätili helposti ja nopeasti!


Luo uusi käyttäjätili

Kirjaudu sisään

Sinulla on jo käyttäjätili?


Kirjaudu sisään