Mysteerikone Mikkelissä 1941

[Tumi Hämäläinen 717]

Länsi-Savo -lehdessä tänään juttua 29.6.1941 tapahtuneesta yksinäisen pommikoneen "vierailusta" Mikkelissä. Varsinaiset sivut ovat luonnollisesti maksumuurin takana, mutta asian mielenkiintoisuuden vuoksi laitan sivuista huonot kaappaukset. Tarkkasilmäiset pystyvät tekstin selvittämään kohtuullisesti.

En muista, oliko tästä jo joskus juttua täällä. Olisi mielenkiintoista tietää, löytyykö naapurin arkistoista tarkennusta esim. koneyksilöön, lentäjiin, operaatioon itseensä jne.

Kattilansillan historiasta kertovassa teoksessa on joitakin mainintoja tapahtuneesta. 

[Jukka Nisula 2 282]

Kiitokset Tumi, mielenkiintoista. Tässä artikkelissakin mainittu Mikkelin ilmapuolustusaluekeskuksen spk:n ote tästä nimenomaisesta tapauksesta 29.6.-41 kokonaisuudessaan. 
 

Jukka

[Tumi Hämäläinen 717]

Kattilansilta -perinnekirjassa on useiden henkilöiden kertomuksia pommituksesta. Tässä yksi, Anja Salmelan näkemys. Aallon kaksospojista toinen oli aikoinaan työkaverini Länsi-Savon kirjapainossa, jossa teimme mm. Hawkin huolto- ja ohjaajanohjekansioita 80-luvun puolivälissä. 

[Jukka Nisula 2 282]

Hyvää juhannusta!

Utissa tuolloin olleen 84. Kevyen ilmatorjuntajaoksen spk:ssa (kaksi ylimmäistä sivua) on 29.6. -41 maininta, jossa kerrotaan kahdesta vihollisen pommikoneesta, joita kaksi omaa hävittäjää ajoi takaa. Sarvantohan ampui yhden Pe-2:n alas Sippolassa tuolloin klo 12.30 - 13.40 välillä. Se on LLv 24:n ainoa vahvistettu ilmavoitto pommikoneesta tuolta päivältä. Luutnantti Kokko ampui alas myös kaksi lentovenettä samana päivänä. 

Seuraavina alempana myös 2 sivua LLv 24:n spk:sta, sekä alin on Sarvannon 2. lentueen (2/LLv 24) spk:sta, jossa on myös Pe-2:n piirros. Pe-2 oli tuolloin vielä uusi tuttavuus.
 

Jukka

Muokattu: Kesäkuu 26, 2021, käyttäjä: Jukka Nisula
Lisäyksiä

[Tumi Hämäläinen 717]

Hyvää juhannusta! Kiitokset Jukalle päiväkirjoista! 

Kiinnostaisi tietää mikä koneyksilö tässä tapauksessa Mikkelin yllä nähtiin. Olisiko vaikka Calle Geustilla täsmentävää tietoa, tai jollain muulla?

Jokuhan oli näkevinään koneen Dornierina ja jopa Saksan tunnuksilla varustettuna. Tämä kuitenkin vain "näkevinään".

 

[Tapio Heinomaa 367]

Talvisodan ruutukarttaa

[Carl-Fredrik Geust 853]

Tässä Utisn seudulla 29.6.1941 hypänneen 58 SBAP:n luutn Artem Ponomarevin ensimmäinen kuulusteluptk, kuulustelun suorittanut yksikkö Osasto Vehniäinen.

Luutn Ponomarevin mukaan oli siis kolme Pe-2 konetta lähtenyt lennolle, joista kaksi konetta hyökkäsi Uttiin, ja kolmannella Pe-2 koneella oli "tuntematon määränpää". Tämä kone oli ilmeisesti suorittanut Mikkelin rynnäköintiä. Minulla on Hgissä 58 SBAP:n historiikki, täytyy katsoa mitä siinä mahdollisesti kirjoitetaan (olen nyt mökillä). 

Erikoista on että Ponomarev sekä 16.9.1941 vangittu luutn Aleksandr Filippov joutuivat toukokuussa 1942 kertomaan tietonsa lentämisestä Pe-2:lla, sen jälkeen kun Lentokonetehtaan korjaamat, Saksasta ostetut Pe-2 koneet tulivat lentokuntoon. Mitää teknistä dokumentaatiota ilmeisesti ei ollut käytettävissä!   

[Matti Hyötyniemi 437]

5 hours ago, Tumi Hämäläinen said:

Hyvää juhannusta!

Jokuhan oli näkevinään koneen Dornierina ja jopa Saksan tunnuksilla varustettuna. Tämä kuitenkin vain "näkevinään".

 

Juhannuksen lopun toivotukset länsirannikoltakin!

Itselleni on pitkään ollut vaikeaa ymmärtää, miksi itänaapuri olisi tahallaan järjestänyt silloin vielä periaatteessa puolueettomalle Suomelle hyvän syyn aloittaa (jatko)sotatoimet pommituksillaan ja muillakin provokaatioilla. Saksalla sen sijaan olisi ollut paljonkin motivaatiota saada Suomi mukaan hyökkäyssotaansa, eikä väärän lipun operaatiotkaan varmaan olisi olleet heille eettisesti ongelmallisia. Suomihan oli kieltäytynyt liittymästä sotaan ennen kuin Neuvostoliitto aloittaa sotatoimet.

Mutta kun Saksa teki ilmahyökkäyksiä Suomenkin alueen kautta 21.-22.6.1941 ja viimeistään kun Saksa ilmoitti Suomen olevan sen rinnalla sodassa 22.6., voi hyvin ymmärtää, miksei NL suurvaltana voinut olla toimimatta vastaiskuineen, joiden johdosta sitten Suomi totesi sotatilan vallitsevan 25.6.1941. Saksalaiset junailivat Suomen sotaan ilman, että näiden olisi täytynyt ottaa järjetön riski esimerkiksi pommittamalla Suomalaisia kohteita vaikkapa Mikkelissä muka Neuvostoliiton toimesta. Eikä varsinkaan enää 29.6., jatkosodan jo alettua.

PS. Onkohan YYA-sopimuksen 1. artiklan aika erikoinen sanamuoto, jota sitäkin on usein ihmetellyt, suoraa perintöä näistä jatkosotaa edeltävistä tapahtumista? 

Quote

Siinä tapauksessa, että Suomi tai Neuvostoliitto Suomen alueen kautta joutuvat aseellisen hyökkäyksen kohteeksi Saksan tai muun sen kanssa liitossa olevan valtion taholta, Suomi uskollisena velvollisuuksilleen itsenäisenä valtiona tulee taistelemaan hyökkäyksen torjumiseksi.

...

 

 

Muokattu: Kesäkuu 26, 2021, käyttäjä: Matti Hyötyniemi
Kieliasukorjausta ja YYA spekulointia, linkkien korjaus

[Tumi Hämäläinen 717]

Kiitokset Callelle jos jaksat kaivaa tietoja!

Tässä vielä yksi aikalaisnäkemys aiheesta. Jostain syystä - ehkä aiheestakin - radioamatööri Eero Kylliäinen havainnoi koneen saksalaiseksi.