Ilmakuvaus Suomessa

[Carl-Fredrik Geust 852]

Kaikenlainen ilmakuvaus Suomessa oli pitkään luvanvaraista, ja julkaistaviksi tarkoitetut ilmakuvat piti tarkastuttaa. Mikä viranomainen sääteli ilmakuvaustoimintaa, ja milloin ilmakuvaus "vapautui" - ilmeisesti odottamattoman tarkan sateliittikuvauksen seurauksena?

[Markku Rantanen 16]

Laajamittainen ilmakuvaus on edelleenkin luvanvaraista : https://puolustusvoimat.fi/ilmakuvauslupa

Odottamattoman tarkan satelliittikuvien seuraus on, että julkisissa satelliittikuvissa esim Google Mapsissa nykyään kuvauskielto alueiden kohdalla on rasterointi, jolla kuvan tarkkuutta on heikennetty.

 

Muokattu: Elokuu 15, 2021, käyttäjä: Markku Rantanen

[Heikki Pullinen 135]

Puolustusvoimat ainakin omalta osaltaan.

Saimme tehtäväksi kuvata Niinisalon varuskunta ampuma-alueineen. Lupaehtojen mukaan piti vielä sopia paikallisen "komentajan" kanssa aikataulu.

Hän hieman valaisi aluetta ja totesi, kuule , sitten meillä on täällä sellainen alue... Sitä juuri me olemme tulossa kuvaamaan. Taas keskusteltiin.

Kait se lupa löytyi  mappi Ö:stä.

Muokattu: Elokuu 15, 2021, käyttäjä: Heikki Pullinen

[Olli Luoma 79]

Tervehdys!

Ilmailulaitos valvoi kuvaamista. Tietääkseni pääesikunnasta oli korkea-arvoinen yhteysupseeri nimettynä. Minä hain vielä 80-luvun lopulla ilmakuvauslupaa laitokselta. Tuolloin ei enää tarvinnut kuvia lähettää tarkastettavaksi. Räyskälä Säätiö teetti muutamasta kuvastani postikortin ja niissä luonnollisesti näkyi lentokenttää ja tämän vuoksi ne käytettiin laitoksella. Kun sitten hain lupani uudistamista, se myönnettiin, mutta punakynällä oli alleviivattu lause ”lentokenttien kuvaaminen on kielletty”. 
voidaan sanoa, että kuvausohjeet oluvat varsin erikoiset. Kuvissa ei saanut näkyä horisonttia ja kuvat eivät saaneet olla laaja-alaisia, poislukien maisemakuvat. 90-luvun alussa lupamenettely poistui. Tarkkaa aikaa en kuista.

Muokattu: Elokuu 15, 2021, käyttäjä: Olli Luoma

[Jorma Laiho 450]

Tämä muuttui 1993, tai oikeastaan 1994 kun Rehn tuon allekirjoitti. Silloin kun muuttui moni muukin asia. Muutakin tarkkaa touhua  silloin oli. Tietyt karttalehdet olivat myös lukon takana jne... Kartoitusta käsittelevissä historiikeissa näistä on juttua. Tuo laki löytyy tästä:

https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1993/19931606

Näistä on ollut palstalla ennenkin juttua kun joku tuuppasi tänne kaikenlaisia ilmakuvia ”varalaskupaikoista ”. Nuo salassapitosäännöt on joskus myös hankalia. Vanhakin alue voi olla edelleen käytössä, jolloin vanhaa periaatteessa jo julkista tietoa ( 25 vuotta ) ei voi vielä julkistaa. Parhaillaan taitaa olla kesken joku jupakka onko sinänsä vanha ja yleinen tieto julkista vai ei.....

Noi ikivanhat rajan taa jääneet kentät lienee jo julkisia....

Toinen juttu sitten on, että nettiä kahlaamalla löytyy kaikenlaista.

https://puolustusvoimat.fi/ilmakuvauslupa

 

 

Muokattu: Elokuu 15, 2021, käyttäjä: Jorma Laiho
Luvan hankinta

[Harri Mustonen 152]

Minulta löytyy vielä ilmakuvauslupa kesältä -84, jolloin kuvasin kaitafilmille purjelentoa Nummelassa. Lupa koski vain viistokuvausta ja kenttä ei saanut näkyä. Rainaa ei tarvinnut lähettää tarkastettavaksi. Luvan on allekirjoittanut Ilmailuhallituksen sotilasosaston majuri.

Tallessa on myös mukana tullut liite lupaehdoista sekä kopio pääjohtaja Temmeksen 1982 allekirjoittamasta ”Ilmailuhallituksen päätöksestä ilmakuvauksesta” (viiden sivun verran pykäliä).

t. Harri

 

[Simo Lallukka 204]

Helsingin Sanomissa oli 19.1.1990 sivulla A11 Jyri Raivion juttu otsikolla "Ilmailuhallitus sallisi lähes kaikki ilmakuvausluvat". 
Jutussa sanotaan, että ilmakuvaus on ollut luvanvaraista. Ilmailuhallitus on tehnyt liikenneministeriölle esityksen uudeksi asetukseksi
ilmakuvauksista. Sen periaate on, että lentokoneista saa kuvata muita paitsi puolustuspoliittisten intressien vuoksi suojattavia kohteita. Jutun lopussa sanotaan omalaatuisesta tilanteesta, joka oli syntynyt. Ilmailuhallituksen (mm. ilmakuvien lupa-asioita hoitanut) sotilastoimisto oli lakkautettu lokakuussa 1989. Sen jälkeen tätä toimintaa hoiti ilmailuhallituksen turvapäällikkö osa-aikaisesti. Ilmailuhallitus piti tilannetta huonona. En löytänyt myöhemmistä lehdistä, miten asia kehittyi jatkossa ja koska.  

Muokattu: Elokuu 15, 2021, käyttäjä: Simo Lallukka

[Markku Sipinen 52]

Teimme viistokuvauslentoja aika paljonkin. Silloin piti kuvat lähettää tarkastettaviksi ih:n sotilastoimistoon. Jotkut kuvat jäivät sinne. Tosiaankin säädösten mukaan puolustuslaitteita, ratapihoja jne. ei saanut niissä näkyä kuten edellisissä viesteissä onkin selostettu.

Joku aikakauslehti, Apu tai Seura, päätti ilahduttaa lukijoitaan kaupunkikuvilla aina kunkin viikon keskiaukeamallaan.

Hilpeyttä mielessäni herätti suuresti Pieksämäen kuva. Sitä esiteltiin ilmakuvalla, jossa kilometrien pituinen ratapiha ulottui keskiaukeaman yli diagonaalisti. Ei niitä(kään) säädöksiä luettu kaikkien toimijoiden suhteen samalla tapaa.

[Juha Ritaranta 947]

Aikanaan Viikkosanomat niminen aikakuslehti anoi ilmakuvauslupaa. Tämä täytyi olla 60-lukua, en muista koska kyseinen aviisi lakkasi ilmestymästä. Kiipesivät sitten Puijon torniin kuvaamaan, ja lähettivät tulokset tarkastettavaksi. Kuvat tulivat voimakkaasti sensuroituina, horisontti sutattuna ja varsinkin Rissalan suuntaan otettuja kuvia oli muutenkin sensuroitu. Saivat hauskan artikkelin lehteensä.

[Jaakko Männistö 274]

Kyllä tuo IH:lta anottava ilmakuvauslupa-prosessi oli osittain hilpeyttäkin herättävä,tietty,sota-aikainen jäänne. Lupahan oli anottava hyvissä ajoin,ennen aiottua lentoa,vaikka vain kotikylää olisit ollut kuvaamassa. Muistan kun kameraa piti (kaiken varalta) salakuljettaa palttoon sisällä Piperiin,kun ei aina jaksanut odottaa lupaa postista

[Tero Tuominen 264]

Joskus 80-luvun lopussa Helsingissä järjestettiin Cutty Sark Tall Ship Races. Olin tuolloin uutispäällikkönä Sanoma Oy:n Lehtikuvassa, jolla oli pysyvä ilmakuvauslupa. Vuokrasimme helikopterin, jotta kuvaaja saisi otoksia aluksista ulkomerellä purjeet ylhäällä. Kun diarullat oli kehitetty, ne lähettettiin käytännön mukaisesti Ilmailuhallituksen sotilastoimistoon tarkastettaviksi.

Kun ne tulivat takaisin, kaikki oli ok paitsi yhdeltä dia-arkilta oli leikattu pois yksi ruutu. Kummassakin puolella viereisissä ruuduissa oli purjelaivoja. Hämmästelimme mitä ihmetta siitä on poistettu. Kuvaajakaan ei muistanut mitään erikoista.

Soitimme sotilastoimistoon ja kysyimme. Ruudussa oli näkynyt merivartioston alus. Valtakunnan turvallisuus pelastui

[Esa Karanko 1 239]

Vuoristo Helsingin eteläpuolella

 

Puolustuslaitoksen yhteysupseereilla oli paljon valtaa. Heillä oli oma toimisto kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön ilmailuosastolla ja myöhemmin ilmailuhallituksessa. Everstitasoiset ilmavoimien upseerit olivat mukavia kavereita, mutta he olivat sotilaita. He noudattivat käskyjä. Yhteysupseerin peukalon alla oli ilmakuvausluvat ja lennot vaara-, rajoitus- ja kieltoalueille.

 

Kun olin lennonjohtotarkastaja, niin haaveilin euroopanlentojen reitityksestä Helsingistä suoraan etelään. Yhteysupseeri lohdutti minua. Kuvittele, että Helsingin eteläpuolella kieltoalueet on korkea vuoristo. Sitä kautta ei voi ikinä lentää.

 

Eräänä päivänä Ilmailuhallituksen kansainvälisen toimiston päällikkö pyysi minulta aihetta neuvostoliitonvierailulle. Vastasin heti, että lennot Helsingistä etelään. Finnairin dispatchin päälliköllä oli urheiluhenkeä. Hän kirjoitti asiaa tukevan esseen Finnairin kirjepaperille ja allekirjoitti sen Finnairin nimissä.

 

Neuvostoliitonvierailun jälkeen kansainvälisen toimiston päällikkö soitti ja kertoi, että Neuvostoliitto suostui. Olin onnellinen. Sitten muistin vuoret. Tajusin, että nyt minusta voi tulla kuuluisa. Soitin pääjohtaja Calàsille ja tunnustin mitä olin tehnyt. Pian Calàs soitti takaisin ja kertoi, että nyt mennään Santahaminaan saunomaan. Olisi parasta, että osaisin esitellä asian esikuntapäällikkö amiraali Klenbergille.

 

Onneksi amiraalilla oli tervettä järkeä ja huumorintajua. Hän käskytti everstejä. Etelään pitää voida lentää. Vuoret pitää poistaa.

 

Esa

Muokattu: Elokuu 16, 2021, käyttäjä: Esa Karanko