Lentotekninen koulutus ja ammatti

[Guest karrik]

Terve! Tässä vika lukiovuosi menossa, ja oon vähän miettiny mihin mennä jatkamaan opintoja. Lukioon menin, kun en juurikaan tiennyt, mikä ammatti kiinnostaisi. Nyt olen kuitenkin saanut pienennettyä vaihtoehtoja siten, että yksi vaihtoehto olisi tähtitieteen/avaruustekniikan opiskelu. Ilmailuihmisenä toisena vaihtoehtona kiinnostaisi kuitenkin enemmän jokin tekniikkaan liittyvä ammatti ilmailun parissa.

 

Eli ilmailun parissa työskentely kiinnostaisi. Olen miettinyt erilaisia vaihtoehtoja. Ekana tuli mieleen, että lukion jälkeen menisin tohon Tikkurilan vieressä olevaan lentokoneasennusamikseen. Itseasiassa tätä harkitsin jo ennen lukiota, mutta halusin paremmat jatkokoulutusmahdollisuudet ja kolme vuotta mietintä/kypsymisaikaa. Suoritetun lukion ansiosta saisin yhden vuoden opiskeluista pois, mutta silti olen miettinyt tämän vaihtoehdon mielekkyyttä, koska ilmeisesti kuitenkin tämän jälkeenkin täytyisi mennä johonkin jatkokoulutukseen. Toinen vaihtoehto sitten olisi, että menisin suoraan johonkin toista astetta korkeampaan oppilaitokseen opiskelemaan jotain, josta valmistuisin jollekin lentotekniselle alalle. Ensiksi tulisi mieleen jokin teknillinen korkeakoulu tai vastaava. Osaisikohan joku siis sanoa, että mihin teknilliseen korkeakouluun ja mille linjalle kannattaisi mennä opiskelemaan, jotta voisi työskennellä lentotekniikan kanssa, ja minkälaisiin ammatteihin tällöin pääsisi?

 

Kiitoksia erittäin paljon niille, jotka vaivautuvat vastaamaan!

[Guest Rikuuho]

http://www.flightforum.fi/discussion/index.php/topic,43778.0.html

 

Käytiin jokunen keskustelu tuossa theardissa..  Itse olen ajatellut taas ammattikoulun jälkeen tuota teknillistä ammattikorkeaa ja lentokoneinsinööriksi.. No, sen näkee sitten.. Mutta tällä hetkellä tavoite on siellä

[Kimmo Wjuga 1]

Moro! Ensinnäkin tähtitieteellä ja avaruustekniikalla ei nyt niin kamalasti ole yhteistä, eli kannattaa funtsia, että kiinnostaako ne taivaan kohteet vai laitesuunnittelu ja suuntautua sen mukaan. Eli oikein kärjistäen tähtitieteilijän ja avaruustekniikan insinöörin ero on aikalailla sama kuin lentokoneinsinöörin ja pilotin. Toinen käyttää laitetta, muttei ymmärrä siitä oikein mitään ja toinen osaa kyllä suunnitella laitteen, muttei oikein ymmärrä miten sitä käytetään.

Eli tähtitieteilijät tutkivat laitteen tuottamaa dataa, mutta eivät siihen tekniikkaan puutu. Sama lentäjillä. Painelevat nappeja niinkuin on opetettu, muuteivat oikein tiedä, että miten ne laitteet koneessa oikein toimivat.

Itse touhuilen tällä hetkellä semmoista yhdistelmää, että koetan tässä hiljalleen valmistuilla TKK:lta lentotekniikalta (ja jonkin verran avaruustekniikan opintoja) ja teen samalla toista vuotta nyt yliopistolla tähtitieteen opintoja (+psykka, teoreettinen fyssa, yms. soveltuvaa). Eli siis kun ei osaa päättää, että mikä kiinnostaa, niin sitten tehään kaikki Onpahan sen jälkeen ainakin vaihtoehtoja...

Itseäni kiinnostavat kaikki nuo vaihtoehdot, mutta ehkä parhaiten sitä kuitenkin työllistyy sieltä lentotekniikan puolelta.

Eli jos korkeakoulutasoista lentoalan koulutusta haet, niin ainoa vaihtoehto on käsittääkseni TKK:lla lentotekniikka. Sinne pääset kun haet konetekniikan linjalle.

Sitten jossainpäin suomea oli muistaakseni jossain jokin ammattikorkean tasoinen linja. Siitä en sano sen enempää, kun en tiedä. Kuten en yleisestikään näihin amiksien tarjontoihin ole perehtynyt. Mutta kun haet, niin mieti että tahdotko tutkijaksi vai käytännön duunariksi ja hae sen mukaan. Esim. tähtitieteilijän homma on siistiä sisähommaa. Ongelmana vaan on sitten se palkkaus. Tutkijat saavat juosta apurahojen perässä hiki hatussa... Jos ihan työnteko kiinnostaa, niin sitten lentotekniikan puolelle. Sieltä ainakin saa palkkaa

Niin ja se TKK:n lentotekniikka linja on siitä mukava että siellä opittua (lujuusoppia&virtausoppia) voi sitten soveltaa muuallekin kuin lentokoneisiin, eli työtilanne sitäkautta on melkoisen mukava Suosittelen.

 

[Guest apheino]

Terve Karri,

 

Kimmon tekstissä on asiaa. (Ja jopa harvinaisen selvästi tällä kertaa  ) Sellainen lisäys kuitenkin että tästä syksystä alkaen DI tutkinnon rakenne muuttuu siten että ensin suoritetaan kandin paperit jonka jälkeen halutessa jatketaan DI tutkintoon vaadittava määrä.

 

No sinsäsä tuo ei sisään hakemiseen vaikuta, mutta samalla opetusohjelma muuttuu siten että pää- ja sivuaineyhdistelmiä on ilmeisesti helpompi tehdä. Aiemmin tuo meni käytännössä siten että lekoteekkarit valitsivat pääaineeksi joko aerodynamiikan ta rakennesuunnitelun. Jäljelle jäänyt tuli lähes automaagisesti ekaksi sivuaineeksi. Nyt pitäisi olla mahdollista helpommin lukea vaikka pääaine muulta alalta ja lentotekniset perustiedot sivuaineena. En halua ruveta opintoneuvojaksi mutta voisin kuvitella toimivaksi jotain sähköpuolen ja lentotekniikan tai tietotekniikan ja lentotekniikan tai jopa säätötekniikan ja lentotekniikan yhdistelmää. Nämä nyt lähinnä omien työkokemuksien perusteella.

 

Sitten sellainen oma huomio että jos nimenomaan lentotekninen teoria ja lentämisen teoria kiinnostavat niin tuo on hyvä paikka. Jos taas 'kädet rasvassa' lentotekniikka tai lentäminen kiinnostaa niin sitten saattaa löytyä sopivampiakin paikkoja. Teoria meinaan käy väkisinkin, öö, no teoreettiseksi  Omalta osaltani myös suosittelen, mutta edellä mainituin varauksin. Ja onhan Konelafkan remonttikin on juuri saatu valmiiksi...

 

Pete

 

 

[Markku Vierelä 0]

Ja musta tulee vaan rasvanäppi mekaanikko :'(

Kurssi alkaa 21.11 ja pahvin pitäs olla ens kesänä taskussa.

[Veli-Matti Karppinen 12]

--- clipeti clip ---

Itseäni kiinnostavat kaikki nuo vaihtoehdot, mutta ehkä parhaiten sitä kuitenkin työllistyy sieltä lentotekniikan puolelta.

Eli jos korkeakoulutasoista lentoalan koulutusta haet, niin ainoa vaihtoehto on käsittääkseni TKK:lla lentotekniikka. Sinne pääset kun haet konetekniikan linjalle.

Sitten jossainpäin suomea oli muistaakseni jossain jokin ammattikorkean tasoinen linja. Siitä en sano sen enempää, kun en tiedä. Kuten en yleisestikään näihin amiksien tarjontoihin ole perehtynyt.

--- clipeti clip---

 

Kimmon viittaama lienee Rovaniemen Ammattikorkean Ilmailu ja avaruustekniikan (tjsp.) linja. Muuan tuttu tuolta valmistunut touhuilee nyt Ilmavoimien esikunnassa, eli se on kyllä myös toimiva reitti ilmailuammattiin.

 

T: Veli-Matti

[Guest addx]

Kimmon viittaama lienee Rovaniemen Ammattikorkean Ilmailu ja avaruustekniikan (tjsp.) linja. Muuan tuttu tuolta valmistunut touhuilee nyt Ilmavoimien esikunnassa, eli se on kyllä myös toimiva reitti ilmailuammattiin.

 

T: Veli-Matti

 

Itsehän opiskelin kyseisellä linjalla tai kaksi ensimmäistä vuotta jaksoin Mutta tämä on ihan perus ammattikorkea sähkötekniikka-linja muuten, mutta viimeisenä opiskeluvuonna pystyi ottamaan ilmailuun liittyviä suuntautumis opintojaksoja esim. ilma-alusten elektroniikka- ja lennonvarmistusjärjestelmät. Toki aikaisemmat työharjoittelut kannatti ottaa ilmailualle jos tälle halusi suuntautua. Tais olla meidänkin luokalla muutama ilmavoimien/Finnairin työntekijä jatkokoulutuksessa. Mutta kyseistä opintolinjaa ei taida enään olla. Katselin amk-hakuja niin ei löytynyt enään.

 

 

[Olli Pernu 0]

Linkki TKK:n lentotekniselle sivustolle:

http://www.aeronautics.hut.fi/

 

Tuolta löytyy tietoa hakemisesta ja opintojen sisällöstä.

 

[Kimmo Wjuga 1]

Ja hakemisesta paremmin löytyy täältä. Homma toimii TKK:lla silleesti, että jos haluat lentotekniikalle, niin se on koneensuunnittelun alaisena. Eli haet konetekniikalle ja se on siinä. Sitten kun tulee eteen pääainevalinnat, niin kirjoitat paperiin lentotekniikka (ellet ole jo siihen mennessä järkiisi tullut ja päättänyt lähteä rahakkaalle IT-alalle... )

 

http://kone.tkk.fi/

 

kimmo... eräs joka kirjoitti siihen lappuun lentotekniikka...  :'(

[Guest karrik]

Tuhannet kiitokset, olette valaisseet minua aiheesta aika paljon!

 

Ja olen tosiaan itsekin nyt hieman ottanut asiasta selvää ja erityisesti tuosta TKK:sta. Eli siellä tosiaan mielenkiintoisimmat pääaineet olisivat elektroniikan ja sähkötekniikan alta avaruustekniikka ja konetekniikan alta tuo lentotekniikka. Olen tässä nyt suunnitellut, että tuonne TKK:n haluan päästä, ja sinne haenkin ensimmäisenä, mutten vielä tiedä kumpaan ohjelmaan, eli siis sähkö- vaiko konetekniikkaan.

 

Tässä vielä pari lisäkysymystä, jos vain voi kysäistä. Elikkäs jos valitsen sähkötekniikan ja otan avaruustekniikan pääaineeksi, niin voinko ottaa sivuaineeksi lentotekniikan? Toisinpäin tämä ilmeisesti ainakin toimii, koska sähkötekniikan puolella on ihan kunnolliset (tai sitten ainakin selvät) sivut, joista sain tietooni, että avaruustekniikkaa voi myös opiskella sivuaineena, elikkä lentotekniikka voi olla pääaineena ja avaruustekniikka sivuaineena, ja ilmeisesti Kimmollakin on ollut jotain tämän suuntaista. Mutta lentotekniikasta tai siihen liittyvistä opinnoista en löytänyt mitään tietoa, että voiko niitä opiskella vain pääaineena.

Ja mitä tuo pääaine oikeastaan meinaa, eikös suurin osa opinnoista liity itse aiheeseen kuuluviin opintoihin (konetekniikka tai sähkötekniikka), eli onko sillä edes hirveästi väliä, minkä ottaa pääaineeksi ja minkä sivuaineeksi?

 

Ja sitten vielä kysymys sisäänpääsystä. Onkos tuonne vaikeakin päästä sisälle? Lukiossa minulla on mennyt ihan ok, keskiarvo kokonaisuudessaan on jotain 8.5 tai vähän alle, matikassa tosin vähän päälle 7 ja fysiikassa vähän alle 8. Tosin näihin syinä se, etten ole ikinä tottunut tekemään läksyjä, joten luulisin, että ajoissa aloitetulla harjoittelulla voin hyvinkin saada kummastakin aineesta YO-kirjoituksissa arvosanat luokkaa Eximia cum laude tai jopa Laudatur. Suoraan YO-papereilla minun olisi kuitenkin aika mahdotonta päästä sisälle suoraan, koska ilmeisesti se vaatisi jokaisesta aineesta, joista pisteitä sisäänotossa lasketaan, arvosanan L.

Mutta kuinkas vaikeaa on päästä pääsykoepisteiden + alkupisteiden perusteella sisälle? Taisivat nyt viime vuonna päästää sisälle, jos sai yhteispisteitä ~32, elikkä jos saan aloituspisteitä 15, niin riittäisikö muka pelkästään puolet kokeen pistemäärästä? Entä ovatko pääsykokeet hirveän vaikeat?

Näin myös taulukon, jossa oli tietoa hakijamääristä. Sähkötekniikkaan ensisijaisesti hakeneista 99,4% oli päässyt sisälle (167/166), kun taas konetekniikkaan oli päässyt ensisijaisista hakijoista 79,5% sisälle (239/190). Tarkoittaako tämä siis sitä, että tuonne sähkötekniikkaan voisi olla jopa helppo päästä sisälle?

 

 

Oho. Tulipas harvinaisen paljon tekstiä. Taidanpa luulla, että FSNordicissa on joku OPO-keskittymä. Anteeksi tosiaan siitä, jos viesti näyttää siltä. Etsin tällä viestillä lähinnä omia kokemuksia/kaverilta kuultuja juttuja. Mitään muuta en voi teille sanoa, kuin kiitos kaikesta avusta!

[Guest apheino]

Tässä vielä pari lisäkysymystä, jos vain voi kysäistä. Elikkäs jos valitsen sähkötekniikan ja otan avaruustekniikan pääaineeksi, niin voinko ottaa sivuaineeksi lentotekniikan?

 

Aiemmin ei käytännössä ollut toimiva vaihtoehto, mutta kuten yllä kirjoitin niin käsittääkseni tänä syksynä käyttöön otettu tutkintorakenne helpottaa tuotakin mahdollisuutta. Lentotekniikan sivuilta varmaan löytyy yhteystiedot joista uskoisin voivan asiaa tiedustella jos asiallisesti kysyy.

 

Ja mitä tuo pääaine oikeastaan meinaa, eikös suurin osa opinnoista liity itse aiheeseen kuuluviin opintoihin (konetekniikka tai sähkötekniikka), eli onko sillä edes hirveästi väliä, minkä ottaa pääaineeksi ja minkä sivuaineeksi?

 

No esimerkiksi Lentotekniikan pää-/sivuaineet Aerodynamiikka ja Lentokoneen rakennesuunnittelu kattavat aika eri tyyppisiä asioita. Pääaineen suorittamiseen vaaditaan vaan enemmän suoritettuja opintoja. Nämä voivat sitten olla joko enempien kurssien, harjoitustöiden tai seminaarien muodossa. Diplomityö muistaakseni tehdään pääaineesta.

 

Ja sitten vielä kysymys sisäänpääsystä. Onkos tuonne vaikeakin päästä sisälle?

 

Itse en aikanaan pitänyt sisäänpääsyä kovin vaikeana. Matikka ja fysiikka on hyvä olla kunnossa. Sille ei vaan voi mitään että ne ovat opiskelussa perustyökaluja. Numeroita ei ehkä tarvitse tuijottaa mutta olisi hyvä jos aiheet eivät olisi inhokkien listalla...

 

Kerrotaan vielä että aikanaan (oma kokemus vuodelta -93) pääsykokeet menivät niin että tehtiin matikan ja fysiikan, tai vaihtoehtoisesti kemian koe. Aiempien vuosien kokeista oli kerättynä harjoituskirjoja joista pystyi opettelemaan tehtävätyyppejä. Luit jo varmaan TKK:n Abi-infon (http://www.tkk.fi/Abi/ )?

 

Ei ne tehtävät mitään ylimaallisia ole, ja mikä parhainta ne eivät vaadi samanlaista ulkoa opettelua kuin ehkä joidenkin muiden koulujen kokeet. Yo-kokeisiin hyvä valmistautuminen ja rento, varma suoritus. Siihen päälle pääsykoetehtäviin tutustuminen ja tehtävien harjoittelua. Tuon jälkeen ei sitten enää kannatakkaan lähteä hakemaan 'puolia pisteistä'

 

Uskoisin että noihin sisäänpääsymääriin ei ehkä kannata niin katsella. Vaadittuja pisteitä voi ehkä verrata. Meinaan että sähkölle ensisijaisesti hakevat saattavat olla 'varmemmin sisään pääseviä'. Sekä sähkölle että koneelle on aina otettu aika paljon opiskelijoita.

 

Pete

 

[Guest v60]

Yksi tie ilmailuammattiin on tietysti Puolustusvoimat. Jos ei halua ihan töihin jäädä sinne, kannattaa silti hyödyntää varusmiespalvelus hakemalla Ilmavoimien Teknilliseen kouluun, jossa koulutetaan apumekaanikkoja lentoteknillisiin tehtäviin. Varusmiespalveluksen jälkeen on mahdollista jäädä töihin sopimussotilaana, myöhemmin sotilasammattihenkilönä, ja on myös mahdollista hakea Maanpuolustuskorkeakouluun. Näillä näkymin vuonna 2007 alkaa ensimmäinen varsinainen lentotekniikkaan keskittyvä kadettikurssi.

[Sami Virkkula 0]

ja on myös mahdollista hakea Maanpuolustuskorkeakouluun. Näillä näkymin vuonna 2007 alkaa ensimmäinen varsinainen lentotekniikkaan keskittyvä kadettikurssi.

 

Tosin jos meinaa kadikseen päästä niin pitää olla ups. paperit mutta myös auk riittää jos suorittaa joukkueenjohtajan kurssin ennen koulutuksen alkua. Jos oikein ymmärsin niin teknillisestä tulee vain auk tasoista porukkaa ulos.

[Guest v60]

Jos oikein ymmärsin niin teknillisestä tulee vain auk tasoista porukkaa ulos.

Ilmavtk:sta valmistuu pääosin aliupseereja, mutta muutamat sieltä lähtevät myös rukkiin.

[Mikael Paulinow 0]

Joo pääosin aukkilaisia. Mutta osa pääsee myös rukkiin. Meidän porukasta lähti tuossa 3 viikkoa sitten 10 taistelijaa tikkakoskelle rukkiin. Eli ~100 joukosta valitaan yleensä noin 6-7 parasta. Ja tosiaan jos lentotekniikasta/ilmailusta on kiinnostunut niin kannattaa hyödyntää tuo inttiaika, eikä löydy pahaa sanottavaa tuosta teknillisestä koulusta.

[Jouni Laukkanen 55]

Vieläköhän on mahdollisuus käydä ns. jälki-RUK? Nimittäin yksi opiskelukaveri kävi sen IlmavTK:n lentoteknisen aliupseerikurssin jälkeen ja palveli silloisen 330 vrk:n sijasta 360 vrk ja on siis reservissä vänskä.

 

Toinen vielä läheisempi esimerkki on esikoisen kummisetä, joka oli aikoinaan oli apumekaanikkona eli alikessuna Rovaniemellä. Leko-DI:n opintojen jälkeen töihin ilmavoimiin, maanpuolustusopistolla (vai mikä se rottakoulu nykyisin onkaan) jokin upseerikurssi ja on nykyisin Lapin Lennoston tekniikan päällikkö insinöörimajurina. Eli ei se RUKin käyminen pakollista ole, eikä aina fiksuakaan.

 

Terv. vääp. Laukkanen.

[Mikael Paulinow 0]

Vieläköhän on mahdollisuus käydä ns. jälki-RUK? Nimittäin yksi opiskelukaveri kävi sen IlmavTK:n lentoteknisen aliupseerikurssin jälkeen ja palveli silloisen 330 vrk:n sijasta 360 vrk ja on siis reservissä vänskä.

 

Toinen vielä läheisempi esimerkki on esikoisen kummisetä, joka oli aikoinaan oli apumekaanikkona eli alikessuna Rovaniemellä. Leko-DI:n opintojen jälkeen töihin ilmavoimiin, maanpuolustusopistolla (vai mikä se rottakoulu nykyisin onkaan) jokin upseerikurssi ja on nykyisin Lapin Lennoston tekniikan päällikkö insinöörimajurina. Eli ei se RUKin käyminen pakollista ole, eikä aina fiksuakaan.

 

Terv. vääp. Laukkanen.

 

Kyllä se jälkirukki vielä toimii. Lähti yksi amekki meiltä sinne juuri.

[Sami Virkkula 0]

Vieläköhän on mahdollisuus käydä ns. jälki-RUK? Nimittäin yksi opiskelukaveri kävi sen IlmavTK:n lentoteknisen aliupseerikurssin jälkeen ja palveli silloisen 330 vrk:n sijasta 360 vrk ja on siis reservissä vänskä.

 

Toinen vielä läheisempi esimerkki on esikoisen kummisetä, joka oli aikoinaan oli apumekaanikkona eli alikessuna Rovaniemellä. Leko-DI:n opintojen jälkeen töihin ilmavoimiin, maanpuolustusopistolla (vai mikä se rottakoulu nykyisin onkaan) jokin upseerikurssi ja on nykyisin Lapin Lennoston tekniikan päällikkö insinöörimajurina. Eli ei se RUKin käyminen pakollista ole, eikä aina fiksuakaan.

 

Terv. vääp. Laukkanen.

 

Onpas melkoinen kummisetä kun on rottakoulun (valmistuvat opistoupseereiksi) papereilla majuri.

 

Huomatkaa että Leko-DI:n tutkinto vaikuttaa varmasti 90% tuohon uraan.

 

Kyvyttömät menee jälkirukkiin

[Jukka Siirilä 80]

Onpas melkoinen kummisetä kun on rottakoulun (valmistuvat opistoupseereiksi) papereilla majuri.

 

Kyseinen kaverihan ei varmaankaan ole opistoupseeri vaan erikoisupseeri joka on ihan eri asia. Rottakoulussa käydään erikoisupseerikurssi jonka jälkeen aloitetaan palvelus muistaakseni luutnanttina erikoisupseerin virassa.

[Sami Virkkula 0]

Kyseinen kaverihan ei varmaankaan ole opistoupseeri vaan erikoisupseeri joka on ihan eri asia. Rottakoulussa käydään erikoisupseerikurssi jonka jälkeen aloitetaan palvelus muistaakseni luutnanttina erikoisupseerin virassa.

 

Joo näinhän se taitaa mennä. Se että pääsee erikoisupseeriksi täytyy olla juuri tuo Di:n tai Insinöörin tutkinto.

[Jukka Siirilä 80]

Joo näinhän se taitaa mennä. Se että pääsee erikoisupseeriksi täytyy olla juuri tuo Di:n tai Insinöörin tutkinto.

 

Tai lääkäri, eläinlääkäri, teknikko, pappi...

[Tatu Köykkä 0]

Tosielämässä tapahtunutta: Reserviläinen kysyi opistoupseerikapteenilta ilmavoimien kertausharjoituksissa - " Mikä ero teillä on, kun tuolla toisella kaverilla on tuossa kauluslaatassa tommoinen vänkyrä noiden nappien edessä?"  Vastaus kuului- " Tuo on insinöörikapteeni ja minä ole Herra kapteeni"

 

Ja asiaan. Lentoteknillisä upseereita on jo valmistunut siten, että ensimmäiset sotatieteiden kandidaatit aloittivat työnsä tammikuussa 2004 ja maisterit viime kesänä. Opistoupseereista viimeiset valmistuvat muistaakseni 2002. Ilmavoimat eivät kouluta lentoteknillisiin tehtäviin ns yhden vuoden vänskiä MPKK:stä.

 

ilmavoimien lentotekniikan tulevaisuus on karkeasti semmoinen, että opistoupseeripoistumaa korvataan sotilasammattihenkilöstöllä. Sotilasammattihenkilöstön peruskursseja järjestetään vuosittain ja ne ovat 20-30 miehen/naisen vahvuisia. Osa valmistuu maavoimien helikopterihuoltomiehiksi ja osa ilmavoimien lentokonehuoltomiehiksi. Palvelusarvo on aluksi kersantti ja siitä sitten ylöspäin vanhalla kunnon Wehrmacht-asteikolla (ylik, vääp, ylivääp jne.)

Lentotekniikan upseerikoulutus on melko vähäistä (n3-8 kadettia joka toinen vuosi), mutta tehtävät ovat takuulla mielenkiintoisiä.

 

Itse olen ollut Hallissa opettajana nyt 6 vuotta ja tällä hetkellä teen Pro Gradua Maanpuolustukorkeakoululla tarkoituksena valmistua 4/2006. Olen siis entinen opistoupseeri ja täydennän sotatieteiden maisteriksi.

 

Ilmavoimien lentotekniikan henkilöstökirjo on melkoinen se aiheuttaa usein sekaannusta.

 

T Tatu

[Pekka Puhakka 0]

Eli ovatko mekaanikot tulevaisuudessa pelkästään sotilasammattihenkilöitä tai siviilimekaanikkoja? Osaatko yhtään tarkemmin sanoa minkä tyyppisiä hommia ne muutamat maisterin tutkinnon suorittaneet upseerit sitten tulevat tekemään lentotekniikan parissa, verrattuna esim. erikoisupseereihin? Niin, ja kuuluuvatko sotatieteiden lisensiaatin tai tohtorin tutkinto uuteen koulutusjärjestelmään?

 

Pekka

[Tatu Köykkä 0]

Viimeiset opistoupseerit poistuvat noin vuonna 2030, eli ei ihan heti. Siviilimekaanikkoja ei tietääkseni oteta uusia. Käytännössä sotilasammattihenkilöistä koulutetaan uusi aliupseeristo ja käyttöhuolto ja määräaikaishuollot tulevat tulevaisuudessa olemaan paljolti heidän harteillaan.

Jos erikoisupseerit puuhailevat hankintojen ja kehittämisen parissa niin upseerit puuhailevat sodan ajan toimintojen ja koulutuksen parissa. Tällä hetkellä lentoteknillisiä upseereita on toimistopäällikköinä (lennoston esikunnan lentoteknillinen toimisto), Lentoteknillisen Auk:n päällikkö on lentoteknillinen upseeri. Tukeutumisjärjestelmän ja lentoteknillisen taktiikan ja koulutuksen kehittäminen on varmasti niitä lentoteknillisen upseerin avaintehtäviä.Nämä on meikäläisen näkemyksiä eikä siis mitään virallista.

 

Maanpuolustuskorkeakoulussa lentoteknillisen linjan kadetit joutuvat lukemaan tekniikan syventävät opinnot joka tarkoittaa melko korkealentoista, alan professorien vetämää matikkaa, fysiikkaa, operaatioanalyysia, johtamisjärjestelmärakenteita yms.

 

 

Upseerikoulutus on pian taas muuttumassa PrahaBologna-sopimuksen mukaiseksi. Tarkoittaa sitä, että tulevaisuudessa kadetit valmistuvat kandeina, menevät n 5vuodeksi töihin ja tulevat sitten n 1,5 vuodeksi taas lukemaan maisterksi.

 

Lisää juttua löytyy http://www.mpkk.fi/fi/

 

 

Sotatieteilla on tohtoritutkinto, mutta ei lisensiaattia.

 

 

[Jonne Pitkänen 0]

Moro,

 

Millaiset näkymät on nykypäivänä lentoteknillisellä upseerilla? Eli minkälaiset työtehtävät ja millainen urakehitys? Tuo Maanpuolustuskorkeakoulu on tällä hetkellä ykkösvaihtoehtona lukion ja intin jälkeen, joten olisi mielenkiintoista kulla ilmailupuolenkin (pikemminkin ilmavoimien lentotekniikka ja johtamisjärjestelmä) jutuista kyseisessä koulussa ja koko organisaatiossa yleensäkkin. Tuosta lentotekniikasta kun tuppaa olemaan aika niukasti tietoa netissä.

 

Kiitokset, jos joltakulta löytyy ajankohtaista tietoa.