Kellon alkuperä selville?

[JARI PETMAN 6]

Tässä kuvia kellosta  tietoa varmaankin löytyy .

[Raimo Heikkinen 2 504]

Tervetuloa foorumille, Jari. Kellosi on ollut onnettomuuslennolla ja vaatii tarkempaa asiakirjojen läpikäyntiä miten laajasti sivuja laittaa esille. Sen verran kuitenkin jo vihjaan, että vaikka kone meni poistoon selvisi miehistö onnettomuudesta pienin vammoin. Koneen mittarit säilyivät ehjinä, myös kello, vaikka onkin kuvassa kahdessa osassa.

Tässä ensin tarkastusleiman suunnittelun alkuvaihetta.

[Raimo Heikkinen 2 504]

Kello on ollut asennettuna Focke-Wulf "Stieglitz":n (SZ-3) etuohjaamoon. Koneen ohjaamisessa ilmeni huomattavia vaikeuksia jonka seurauksena miehistö katsoi parhaimmaksi poistua koneesta laskuvarjoilla.

Tässä osa tutkintapöytäkirjan sivuja. Tapausta on käsitelty myös Jaakko Hyvösen kirjassa Kohtalokkaat lennot 1945-1988 (tapaus 497).

 

 

Lähde: Kansallisarkisto.

[JARI PETMAN 6]

Kiitos paljon mielenkiintoisesta selvityksestä. Kello on yhtenä kappaleena kuvissa käännettynä auki asentoon. Käy hyvin ja pysyy ajassa mutta ei kuku

terveisin Jari Petman

[Seppo Kohonen 314]

Vanhat mekaaniset kellot kannattaisi käyttää kellosepän huollettavana, jos niitä meinaa pitää käynnissä. Jos edelisestä huollosta ei ole tietoa, niin käyttäminen voi jopa vahingoittaa koneistoa.

Tyypillinen huolto, siis pelkkä puhdistus ja öljyäminen tasku- ja rannekelloille maksaa satasen tienoilla. 30-luvun taskukellon huolto maksoi neljä vuotta sitten Longinesin "merkkihullossa" 92 €. Edellinen huolto oli tehty 60-luvulla, eli oli jo aikakin.

Vanhat kasvi- ja eläinpohjaiset öljyt pikeentyvät massaksi jopa muutamassa vuodessa.Uudemmat synteetiset öljyt kestävät pitempään mutta nekin kuivuvat ja menettävät ajan mittaan voitelykykynsä. 7-8 vuotta on jo pitkä aika näillekin öljyille.

Huollettu kello kannattaa pitää käynnissä muutaman kerran vuodessa, että öljykalvo säilyy.

 

 

[JARI PETMAN 6]

Kiitos muistutuksesta, kello huollettu 1,5 vuotta sitten ja käyttelen sitä satunnaisesti. 

[Raimo Heikkinen 2 504]

Löytyi vielä lisää kelloon N:o 10445 liittyvää käyttöhistoriaa parin vuoden ajalta ts. joulukuusta 1947 joulukuuhun 1949. Tänä aikana sattui kaksi pienempää konevauriota.

Kello kiinnitettiin Fw 44 Stieglitz´iin (tunnus SZ-24) peruskorjauksen yhteydessä Veljekset Karhumäki Oy:llä Kuoreveden Hallissa. VKOy luovutti kunnostetun koneen Lentovarikolle, josta edelleen luovutettiin Hävittäjälentolaivue 23:lle Rissalaan pvm:llä 29.12.1947.

Konevaurio Kaukkaan kylässä 3.8.1948:

HLe.Lv.23 luovutti SZ-24:n Ilmavoimien Esikuntalentueelle 16.2.1949. Lentueen tukikohta oli Malmin lentokenttä:

Konevaurio Helsingin lentoasemalla (Malmi) 2.3.1949:

SZ-24:n lentotunnit tulivat täyteen ja kone luovutettiin peruskorjaukseen VKOy:lle 13.12.1949. Kello N:o 10445 irroitettiin korjauksen yhteydessä koneesta.

 

Lähde: Kansallisarkisto.

[Jorma Laiho 450]

Nämä kellojen jäljitykset ovat kiinnostavia.

Kello on tärkeä instrumentti ja siten arvokas. Mutta millaiset kellot ovat nykyisissä harjoituskoneissa ja hävittäjissä ?

Millainen kello on esim. Vinkassa ?

[Tuomas Eronen 52]

Vinkassa oli ainakin alunperin ihan mekaaninen kello, sen testaus on jäänyt ohjaamotarkastuksesta mieleen.

Hornetissa on sitten jo ihan digitaalinen kello, mikä laskee esimerkiksi lentoajan automaattisesti.