Kirjoitettu Lokakuu 26, 2021 (muokattu) Lentokonetehtaan koelentopöytäkirjan alalaidassa on rivi "nopeuskuntoisuusprosentille". Löytyyköhän yhtään, missä se olisi täytetty MT-koneelle. Tai määritelmää mitä sillä tarkoitettiin. Muutama juuri maahan tulleen G-6:n pöytäkirja, jossa suurin vaakalentonopeus on mitattu pinnassa (max. 500 metriä), olisi tervetullut ilman sitäkin. Muokattu: Lokakuu 26, 2021, käyttäjä: Jukka Raunio 1 henkilö tykkää tästä Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Lokakuu 27, 2021 (muokattu) Tähän mennessä olen käynyt koneiden MT-401 - 461 yksilökansiot läpi ja noukkinut talteen alle 500 metrin korkeudella lennetyt koelentopöytäkirjat. Valtaosassa koneita ei koelentopaperia ole olemassa (syynä esim. koneen varhainen tuhoutuminen). Jo löytyneissäkään pöytäkirjoissa ei ole ainuttakaan tehtyä merkintää haetulla rivillä. Jatkuu... Muokattu: Lokakuu 27, 2021, käyttäjä: Raimo Heikkinen 1 henkilö tykkää tästä Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Lokakuu 28, 2021 26.10.2021 at 16.20, Jukka Raunio kirjoitti: Lentokonetehtaan koelentopöytäkirjan alalaidassa on rivi "nopeuskuntoisuusprosentille". Löytyyköhän yhtään, missä se olisi täytetty MT-koneelle. Tai määritelmää mitä sillä tarkoitettiin. Muutama juuri maahan tulleen G-6:n pöytäkirja, jossa suurin vaakalentonopeus on mitattu pinnassa (max. 500 metriä), olisi tervetullut ilman sitäkin. Yhdessäkään MT:n koelentopöytäkirjassa ei ole tehty merkintöjä kysytylle riville. Näissä liitteissä on kaikki vuoden 1944 alle 500 metrin korkeudella tehdyt koelennot ja yksi 1945 tammikussa tehty koelento. Rauhanvuosina lennettiin maksiminopeuksia alimmillaan 100 metrin korkeudessa. Mersujen koelentojen maksimikorkeus näyttää olleen 5700 metriä. Lähde: Kansallisarkisto. Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Lokakuu 28, 2021 Kiitos, hyvää dataa. Noista pääsee kohtuu tarkasti kiinni käytännön nopeuksiin kun tekee vähän korjauksia mittarinäytön ja kulloisenkin olosuhteen välillä. Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Lokakuu 30, 2021 Tehtiinkö Suomessa kokeita maksimilentomatkan nopeudella ja tehoasetuksilla (matalalla luokkaa 1400 r/min ja alle 1,0 ata; peilaten 109F-4:n vastaaviin arvoihin)? Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Lokakuu 30, 2021 Onkos tuosta itse termistä mitään tietoa? Voisin arvata, että nopeuskuntoisuusprosentilla tarkoitetaan mitatun ja luvatun suoritukyvyn eroa. Koitin etsiä termiä myös saksan sanalla "geschwindigkeitszustand", mutta silläkään ei löydy oikein mitään Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Marraskuu 2, 2021 26.10.2021 at 16.20, Jukka Raunio kirjoitti: Lentokonetehtaan koelentopöytäkirjan alalaidassa on rivi "nopeuskuntoisuusprosentille". Löytyyköhän yhtään, missä se olisi täytetty MT-koneelle. Tai määritelmää mitä sillä tarkoitettiin. Muutama juuri maahan tulleen G-6:n pöytäkirja, jossa suurin vaakalentonopeus on mitattu pinnassa (max. 500 metriä), olisi tervetullut ilman sitäkin. Selailuni tuloksena näyttäsi että "nopeuskuntoisuusprosentti" ilmestyi koelentopöytäkirjoihin vuoden 1943 alussa eikä sillä ollut kytköstä pelkästään MT-koneisiin. Rivistä ei luovuttu vielä Vihurien ja Tuuli III:n koelentojenkaan aikana vuoteen 1958 mennessä, johon tietoni päättyy. Ainoatakaan merkittyä riviä ei ole tullut vastaan. 1 henkilö tykkää tästä Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Marraskuu 2, 2021 Kävitkö läpi koelentopöytäkirjoja myös kaksimoottorisista koneista, joita varten ko. lomakepohja näyttäisi olevan alunperin laadittu? Olisiko niille ollut joku ertyistarve kirjata tuo prosenttiarvo? Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Marraskuu 2, 2021 Tuo sarake ja teksti huomautuksia näyttää kovin erilaiselta kuin varsinaiset lukujen kirjaamiseen tarkoitetut sarakkeet. Voisiko siinä olla vain teksti ? Ei mikään luku ? 1 henkilö tykkää tästä Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Marraskuu 2, 2021 Hei! Brewster BW-359 oli kolleegoitaan selvästi hitaampi yksilö. Siksi se varmaan annettiin LeLv 26 käyttöön jo 1941. BW-359:n koelentopöytäkirjoista, jos niitä on voisi löytyä merkintä nopeuskuntoisuusprosentista. Kari Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Marraskuu 2, 2021 Tiettävästi ainoa tyyppi, jolle Suomessa asetettiin hyväksyttävä nopeusraja peruskorjausten yms. jälkeen, oli Morane-Saulnier M.S. 406/410 (kts. Lentäjän näkökulma II sivu 138). Raimon mainitsema ajankohta voisi sopia. Asiasta on VL:n raportti, joka ei ole nyt käsillä. Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Marraskuu 2, 2021 4 tuntia sitten, Jorma Laiho kirjoitti: Tuo sarake ja teksti huomautuksia näyttää kovin erilaiselta kuin varsinaiset lukujen kirjaamiseen tarkoitetut sarakkeet. Voisiko siinä olla vain teksti ? Ei mikään luku ? Täällä on ollut aiemmin muissa ketjuissa muutamia koelentopöytäkirjoja, kiitos Heikkisen Raimolle niistäkin. Tässä on niistä pari, Blenheimin ja Junkers 88:n. Niinkuin Jorma ounastelee, niin juuri tähän kohtaan on kirjoitettu aivan muuta huomioitavaa. Jukka Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
