Kysymyksiä: porrasnousu ja MT-415

[Ari Wan 51]

Isäni lentoja tutkin. Muutamia kysymyksiä heräsi.

Peruskoulutuksessa yksinllentovaiheessa on ollut lentotehtävä ”porrasnousu”. SZ koneella lennetty, suurin korkeus 3000m, kesto 1h 15min.

Millainen suoritus porrasnousu on ollut?

30.8.1949 faija lensi 17:n MT lentonsa koneella MT-415. Se oli hänen ensimmäinen lentonsa MT:llä Porissa. Aiemmat lennot oli lennetty Tikkakoskella. MT tiimaa oli kertynyt 9h 45min. Lento päättyi laskuvaurioon ja kone vaurioitui.

Onko vauriosta olemassa valokuvia?

Tai kuvia koneesta lentokonetehtaalla korjattavana?

Stenmanin Mersu kirjan mukaan kone luovutettiin 5.11.49 lentokonetehtaalle peruskorjaukseen. Kuten tunnettua MT-415 oli ainoa Suomessa peruskorjattu Mersu ja myös eniten lentänyt (591h 45min).

Olisiko kone peruskorjattu ilman em vauriota?

Kiinnostaa tietää tuliko faija tahtomattaan jättäneeksi pienen jäljen Suomen MT koneiden historiaan.

AW

[Jukka Raunio 515]

Vastaus porrasnousuun on enempi arvaus. Kuvittelisin, että koulutuksessa noustiin tuonne happikorkeuteen niin, että välillä kone vakautettiin muutamaan välikorkeuteen. Sillä ehkä opetettiin havaitsemaan saavutusarvojen heikkeneminen korkeuden myötä ja ohjaustekniikka "lentopintaa" vaihdettaessa. Koelentotoiminnassa termillä haettiin ehkä parasta kohoamisnopeutta eri korkeuksissa.

MT-415 vastaanotettiin VMT:lle Kuorevedelle 5.11.1949 ja luovutettiin 8.7.1950 maininnalla: Peruskorjaus, lentokuntoon asennus ja varustelu yöhävittäjäksi. Siellä oli samaan aikaan monta muuta MT:tä samoissa toimenpiteissä, myös peruskorjauksessa. Kunnon perusteellahan niitä enimmäkseen tehtiin. Jakso oli Suomessa käsittääkseni aluksi 450 tuntia ja tiputettiin sodan jälkeen 300 tuntiin.

Muokattu: Marraskuu 2, 2021, käyttäjä: Jukka Raunio

[Raimo Heikkinen 2 474]

MT-415 oli tosiaan eniten lennetty Mersu, mutta ei ollut ainoa peruskorjattu, kuten Jukka Raunio edellä toteaa.

Harmi kun tämän koneen lentokone(päivä)kirjaa ei ole Kansallisarkiston kokoelmissa. Oli varmasti ratkaisevaa korjauksien kannalta kun MT-G-2 -koneita oli poistettu/poistumassa rivistä ja niiden osia mm. runkoja vapautui G-6:ia varten. Mm. MT-415 sai vaurioituneen tilalle G-2:n rungon!

Vänrikki Wanin laskuvauriosta tehtyä vauriopöytäkirjaa ei toimitettu MT-415:n muiden papereiden joukkoon. Missähän lienee?

 

[Ari Wan 51]

Laskuvaurion tutkintopöytäkirja kyllä löytyy Kansallisarkistosta. En nyt muista mistä kansiosta se tuli eteeni. Tässä on etusivu.

Tuo peruskorjaus on vähän kimurantti juttu. Stenmanin Mersu kirjan yksilöhistorioissa 415 on ainoa jonka kohdalla mainitaan peruskorjaus. Valtosen kirjassakin tästä muistaakseni mainitaan (minulla ei ole kirjaa nyt käsillä). Muistaakseni siinä sanotaan, että muille tehtiin ”laajennettu välikorjaus” tai jotain sen tapaista. Saattaa olla, että asia mainittiin myösLentotekniikan killan Mersu ”tyyppikurssilla”.

Mikä määritettiin peruskorjaukseksi? Tuohon aikaan termistöä käytettiin ehkä ”luovasti”.

AW

[Jukka Nisula 2 235]

Selasin läpi molemmat Hannu Valtosen Mersu-kirjat eli ”Messerschmitt bf 109 ja Saksan sotatalous” sekä ”Tavallisesta kuriositeetiksi”. Kummastakaan en onnistunut löytämään mitään mainintaa liittyen MT-415:n peruskorjaukseen. 

Keskinen-Stenman-Niska (SIH 6, painettu 1976) ”Messerschmitt bf 109” -kirjassa mainitaan, että MT-415 luovutettiin peruskorjaukseen lentokonetehtaalle 15.3.1950. 

Samassa kirjassa mainitaan, että myös MT-500 luovutettiin 8.10.1948 peruskorjaukseen lentokonetehtaalle. Samaten MT-470 25.9.1948. Myös MT-487 luovutettiin peruskorjaukseen lentokonetehtaalle 8.11.1949 kuten myös MT-457 27.9.1948. Eli löytyi viisi peruskorjattua Mersua.

Pentti Manninen kirjoitti Suomen Ilmailuhistorialliseen Lehteensä aika ajoin Mersu-artikkeleja. Olisiko niissä jotain aiheesta? Täytyisi tarkistaa.

Jukka

Muokattu: Marraskuu 4, 2021, käyttäjä: Jukka Nisula
Lisäys

[Raimo Heikkinen 2 474]

Koneella oli kaksi lentoaikaa, kokonais lentoaika (Kla) sekä viimeisen täydellisen korjauksen jälkeinen lentoaika (Vkj). Koneen lentojen myötä kla ja vkj lisääntyivät tasatahtia, kunnes koneelle annettu vkj jakso tuli täyteen. Peruskorjauksen jälkeen vkj alkoi taas nollasta. Myös moottoreilla ja potkureilla oli vastaavat käyntiajat.

[Jukka Raunio 515]

Katselin noita kopioita Kuoreveden papereista. Termi "täyskorjaus" oli käytössä vielä vuonna 1945, mutta vuonna 1946 se muuttui "peruskorjaukseksi". Lähtökohtaisesti peruskorjaus tarkoitti toimenpiteitä, joilla lentokone saatettiin uutta vastaavaan kuntoon tai ainakin kelpoiseksi lentämään seuraava jakso normaalin huoltojärjestelmänsä puitteissa. MT:n osalta koneiden kunto oli sodan jälkeen niin huono ja varalaitteet sekä varaosat vähissä, että kukaan tuskin kuvitteli niiden menevän näin satoja tunteja. Pelin henki oli, että laitetaan niin hyväksi kuin saadaan, ja olkoon sitten enempi "on condition". Osakorjaus oli pienempi toimenpide kuten jonkun yksittäisen vaurion paikkaus yms. Vuosille 1946-1948 löysin pikaisesti 11 MT:n peruskorjausta. Seuraavana vuonna 1949 puhuttiin vain "lentokuntoon asennuksesta" yms. toimenpiteistä, kunnes vuonna 1950 oli em. viiden MT:n rypäs peruskorjauksessa. Muita tyyppejä peruskorjattiin jatkossakin.

Muokattu: Marraskuu 4, 2021, käyttäjä: Jukka Raunio

[Juha Ritari 243]

Kapteeni Aate Lassila veti kahdeksan Mersun ylilento-osastoa Mannerheimin hautajaisissa. Hänen tyttärensä kertoi isänsä kertoneen, että hän valitsi itselleen juuri MT-415:n, koska se oli Utin käytössä olleista Mersuista viimeksi ollut isossa huollossa. Nuo lentopäiväkirjan 30 minuutin pätkät on siirtymlentoja Utti - Malmi - Utti. Malmille lensi myös yhdeksäs kone varakoneeksi, mitä ei kuitenkaan tarvittu.

 

[Ari Wan 51]

Vastaus kysymykseen siis on, että faijan laskuvauriolla ei ollut vaikutusta 415:n peruskorjaukseen.

@MajuriWan (Twitter tili) kiittää.

[Raimo Heikkinen 2 474]

1.11.2021 at 17.33, Ari Wan kirjoitti:

Isäni lentoja tutkin. Muutamia kysymyksiä heräsi.

Peruskoulutuksessa yksinllentovaiheessa on ollut lentotehtävä ”porrasnousu”. SZ koneella lennetty, suurin korkeus 3000m, kesto 1h 15min.

Millainen suoritus porrasnousu on ollut?

Lentokoneohjaajakurssi ajalla 7.1. - 2.12.1949.

Ote Lentoupseerikurssi 15 vuonna 1949 julkaisusta 50 vuoden jälkeen 1999, kertoo "porrasnoususta": Lentokoulutus. Alkeiskoulutus. "Harj. 7. Porrasnousu. Harjoituksen tarkoituksena on totuttaa oppilas lentämään määräajat määrätyissä korkeuksissa. (Nousu 1000 m:iin, jossa 10 min. vaakalentoa, nousu 2000 m:iin, 10 min. vaakalentoa ja nousu 3000 m:iin, 10 min. vaakalentoa.)"