Saksalaiskone vaikeuksissa - pakkolasku Raaheen

[Pasi Pirttikoski 267]

Facebookin puolella "joku" etsiskeli tietoa Raaheen pakkolaskun tehneestä saksalaiskoneesta.

Äkkiseltään en löytänyt sopivaa tapausta Hannu Valtosen kirjasta "LUFTWAFFEN POHJOINEN SIVUSTA".

Sain lisätietoja kirjasta "Talosta nousi savut" (Toimittanut Marja Halmetoja). Ote siitä kirjasta alla.

Tuokaan ei selvitä tilannetta, joskin vahvistaa tapauksen.
Löytyisikö täältä apua alkuperäiselle kyselijälle?

[Jukka Nisula 2 282]

Raahen suojeluskuntapiirin esikunnan Ilmasuojelutoimiston sotapäiväkirjassa ajanjaksolla 3.6.1943 - 9.11.1944 ei löydy mainintaa tapauksesta. Valitettavasti alkuvuoden 1943 päiväkirjaa ei Kansallisarkiston digiarkistosta löydy.

En löytänyt myöskään Kemin Ivakin vuosien 1943-44 sotapäiväkirjoista tästä Raahen tapauksesta merkintää. Kylläkin muista saksalaisten pakkolaskuista aina Pietarsaaresta Rovaniemelle saakka on mainittu. Joten tämä pistää ihmettelemään.

Jukka

 

Muokattu: Joulukuu 29, 2021, käyttäjä: Jukka Nisula

[Vesa Viero 72]

Tervehdys.

Eipä löydy  mitään .   Kaikista  pakkolaskuista ei löydy  tietoa   jos kone jäänyt ehjäksi  eikä ole henkilövahinkoja   .  Yleensä tällaisilla tapahtumilla oli suuri yleisömenestys

joten kumma on jos ei löydy tietoa  ja peräti valokuvia.  Paikalliset suojeluskunnat hoitivat koneiden  vartioinnin mikäli ei ollut omaa väkeä lähistöllä.

  Vartiointi olikin hieman  sallivampaa paikallisia  kohtaan.

Oletko tutkinut  olisiko kuitenkin suomalainen kone ?    Ylivieskan kentällä oli Kauhavalaisia  ainakin kesäaikaan  .   Tavalliset kansalaiset eivät  erottaneet

hakaristejä  .  ( eivät kyllä erota nykyäänkään ) .

Terveisin Vesa 

 

 

[Jukka Nisula 2 282]

Kovin on tapaus hämärän peitossa virallisten dokumenttien suhteen. Mutta ei ole ainoa laatuaan, jos kyseessä on ollut saksalainen kone ja kaputti!

Nimittäin Vaasassakin sattui kevättalvella -42, että kaksi JG 5:n "Mersua" eli Messerschmittiä (bf 109E-7) erehtyi meren jäälle Isolahdelle (eli Viikinganlahdelle) auratun kiitotien paikasta ja laskeutui vahingossa vastaavalle mutta kapeammalle jäätielle kaupungin viereisellä Onkilahdella. Toinen meni lumipenkkaan pystyyn nokalleen potkurin vääntyessä ja toinen meni kokonaan ympäri selälleen. Koneet purettiin jäällä sakemannien toimesta  ja vietiin kuorma-autolla luultavasti Vaasan lentokentälle tai sitten junaan. Kolme valokuvaa tapauksesta löytyi yllättäen yli 70 vuotta myöhemmin Pohjanmaan Museon kokoelmista. Lisäksi haastattelin paria silminnäkijää, jotka olivat nuoria poikia tuolloin ja näkivät koneiden epäonnistuneet laskut. Olivat jopa auttamassa toista pilottia pois Mersun ahtaasta ohjaamosta koneen olleessa selällään. Olen kirjoittanut tästä tapauksesta kirjaani "Kauhavan apu- ja leirikentät 1930- ja 1940-luvuilla", jossa on mukana kyseiset kolme valokuvaa. Koitin etsiä tapauksesta kaikkea mahdollista tietoa mm. Valtosen kirjoista ja muista dokumenttilähteistä, mutta huonolla menestyksellä...ei mitään. Lehdistökään ei tällaisista kirjoittanut sanaakaan sotasensuurin takia. Aivan kuten Raahen tapauksen yhteydessäkin on mainittu.

Tuo sama mitä Vesa kertoo hakaristeistä, tuli myös mieleeni. Kirjassani on myös Ylivieskan Niemelänkylän sotakentän tarina. Kaivoin esiin tuolloin kirjaa tehdessä kaikki tiedossa olleet kaputit, mitä Täydennyslentolaivue 25:lle sattui Ylivieskassa alkukesästä 1941, sekä mitä Ohjaajakurssi 7:lle sattui v. 1944. Ne on kirjattu kaikki muutenkin kyseisen kurssin historiikkiin, mutta Raahea ei mainittu missään, toki muilla paikkakunnilla sattui joitakin onnettomuuksia, mutta ne eivät sovi millään tähän Raahen pakkolaskuun.

Kävin lisäksi läpi kaikki Lentosotakoulun harjoituskone-yksilöhistoriatkin niiden koneiden osalta, jotka Ylivieskassa sodan aikaan lensivät. Myös muut satunnaiset Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan alueella muille ilmavoimien konetyypeille sattuneet kaputit tarkistin siinä yhteydessä; ei yhtään tapausta Raahessa.

Joten veikkaan vahvasti, että kyseessä on ollut saksalainen kone ja lisäksi noissa alun otteissa puhutaan lentäjistä monikossa. Ainakin kaksi, jollei enemmän. Eli ei ole ollut ainakaan yksipaikkainen hävittäjäkone.

Jukka

Muokattu: Joulukuu 31, 2021, käyttäjä: Jukka Nisula

[Jukka Nisula 2 282]

Aikansa kun penkoo, niin jotain jää käteen... en kyllä ole varma onko kyseessä sama tapaus. Nimittäin tässä ei ole kevättalvi vaan alkutalvi 1943. Kokkolan suojeluskuntapiirin esikunnan spk:ssa on tälläinen Fieseler Fi 156 Storch tunnus FI+DO -tapaus, jossa on kylläkin mainittu pakkolaskupaikkana Raahe. Lähde: diginarc

9.12. 17.30: " Ilmoitti Raahe koneen laskeutuneen sinne klo 16."

Jukka

 

Muokattu: Joulukuu 31, 2021, käyttäjä: Jukka Nisula

[Pasi Pirttikoski 267]

Outo tapaus tosiaan. Kaksi eri lähdettä - ja tässä välissä luin Jukan viestin (+digiarkisto kuvan) - jotka kertovat tapauksesta.
Olin FB:n kautta yhteydessä alkuperäiseen kyselijiään. Hän kertoi yksityisviestillä, että koneena olisi ollut Storch. Eli tapaus on liki varmasti tuo yllämainittu vaikka tapahtumapäivä eivät täsmääkkään.

Sopinee Jukka, että välitän tuon kuvan eteenpäin?

 

[Jukka Nisula 2 282]

3 minuuttia sitten, Pasi Pirttikoski kirjoitti:

Outo tapaus tosiaan. Kaksi eri lähdettä - ja tässä välissä luin Jukan viestin (+digiarkisto kuvan) - jotka kertovat tapauksesta.
Olin FB:n kautta yhteydessä alkuperäiseen kyselijiään. Hän kertoi yksityisviestillä, että koneena olisi ollut Storch. Eli tapaus on liki varmasti tuo yllämainittu vaikka tapahtumapäivä eivät täsmääkkään.

Sopinee Jukka, että välitän tuon kuvan eteenpäin?

 

Ilman muuta!

Ja tässä suora linkki tuohon sotapäiväkirjaan, tapaus on sivulla 18.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2927918

Jukka

Muokattu: Joulukuu 31, 2021, käyttäjä: Jukka Nisula

[Vesa Viero 72]

Tämmöinen löytyy .    11.12. 1943   Werk 1409 13 (.Z ) JG5 .   Moottorihäiriö pakkolasku Oulun eteläpuolelle  

vaurio 90 %

Paikka saksalaisella tarkkuudella . Päivissäkin voi olla heittoa.

Muutenkin nuo Storch jutut huonosti dokumentoitu . 

[Vesa Viero 72]

Lisäys edelliseen.

Moombekin kirjan mukaan vaurio 20 %

[Jukka Nisula 2 282]

1 tunti sitten, Vesa Viero kirjoitti:

Lisäys edelliseen.

Moombekin kirjan mukaan vaurio 20 %

Juu, saman tiedon sain juuri Matti Saloselta:

”Tuo 9.12.1943 13.(Z)/JG 5:n Fi 156 C-3, VI+TO Raahessa oli vain välilasku matkalla Kemiin. Tosin se sitten matkaa jatkaessaan 11.12.1943 vaurioitui Oulun eteläpuolella moottorivian takia. Vauriot 20 %.”

Eli tämä taas mutkistaa asiaa…

Jukka

Muokattu: Joulukuu 31, 2021, käyttäjä: Jukka Nisula

[Pasi Pirttikoski 267]

18 minuuttia sitten, Jukka Nisula kirjoitti:

Juu, saman tiedon sain juuri Matti Saloselta:

”Tuo 9.12.1943 13.(Z)/JG 5:n Fi 156 C-3, VI+TO Raahessa oli vain välilasku matkalla Kemiin. Tosin se sitten matkaa jatkaessaan 11.12.1943 vaurioitui Oulun eteläpuolella moottorivian takia. Vauriot 20 %.”

Eli tämä taas mutkistaa asiaa…

Jukka

Eipä tätä taittukaan ratkaista 2021

Hyvää Uutta Vuotta tasapuolisesti!

[Vesa Viero 72]

Tuota noin.

Kaksi konetta      VI+TO   ja FI+DO    sattumako ?

Olisikohan  rätisevät ja huonosti kuuluvat puhelinyhteydet   aiheuttaneet sen että  Kokkolassa  ymmärrettiin

Kemistä tullut puhelu  väärin    siis V     F ksi.     ja    T   D.ksi

Hyvää Uutta Vuotta Vesa

 

 

[Kari Lumppio 252]

8 tuntia sitten, Vesa Viero kirjoitti:

...

Kaksi konetta      VI+TO   ja FI+DO    sattumako ?

Olisikohan  rätisevät ja huonosti kuuluvat puhelinyhteydet   aiheuttaneet sen että  Kokkolassa  ymmärrettiin

Kemistä tullut puhelu  väärin    siis V     F ksi.     ja    T   D.ksi

...

 

Hei!

Aikoinaan tutkin sota-arkistossa paljonkin ilmavalvontakomppanioiden omat lennot-kirjoja (vihkoja). Varsinkin 7 Iv.K kirjoissa tuntui olevan sekoilua saksalaiskoneiden kirjaimien kanssa. Usein liikkeellä olivat samat koneet ja silloin tällöin ns. tuttu tunnus olikin kirjoitettu eri kirjaimilla. Eli tunnusten väärä kirjaaminen on aivan tavallista. Jos koneesta löytyi vain yksi kirjaus täytyi siihen suhtautua tietyllä varauksella.

Viron kielessä puhutaan "k, p, t -probleem"ista, koska g, b ja d äännetään niin kovana että monilla on ongelmia jopa oikeinkirjoituksen kanssa.

Olin itse ajatellut, että 7 Iv.K kirjauksissa olisi takana ollut virolainen ääntämistapa. Saksalaistiedoistahan valtaosa tuli Tallinnasta ja sinne oli puhelinyhteys Suomenlahden ali menevän kaapelin kautta (jo ennen sotia). Mutta voihan se olla, että saksalaisten kanssa tapahtui samaa. F:n ja v:n suhteen vertaa Volkswagen vs. "Folkswagen". Tämän tapauksen Storchin ilmaviesti on tullut saksalaisilta.

Eli aika varmasti VI+TO ja FI+DO tarkoittavat samaa konetta. Mutta kumpi on oikea?

 

t.

Kari

 

Muokattu: Tammikuu 1, 2022, käyttäjä: Kari Lumppio

[Jukka Nisula 2 282]

Samoilla linjoilla Karin kanssa on Matti Salonen, joka on kerännyt sekä suomalaisten, että saksalaisten sotalentoja. Matin vastaus oli seuraava, ja laitan sen tänne hänen luvalla:

”Nuo puhelimitse annetut tiedot ovat usein tulkinnanvaraisia. Mainittu Viron kielen probleem on Suomen kielessäkin sama.

Lisäksi saksalaisten kanssa touhutessa tuli vielä lisää:

f ja v menevät sekaisin, kun saksalainen sanoo ”v”:n ”fau”, jolloin suomalainen kirjoittaa joskus ”f”

c ja z samoin menevät sekaisin, kun saksalainen sanoo ”c”:n ”tsee”, jolloin suomalainen kirjoittaa ”z”

saksalainen sanoo ”k”:n ”kaa”, jolloin suomalainen saattaa kuulla ”aa”

saksalainen sanoo ”w”:n ”vee”, jolloin suomalainen kirjoittaa ”v”.

Jotta homma ei olisi liian helppoa, kirjoitettaessakin tulee eroja, kun joskus saksalaiset kirjoittavat ison i:n eli ”I”:n isona j:nä, eli ”J”. Tämä erityisesti alkukirjaimena nimissä ja joskus myös tunnuksissa.

Oma lukunsa on sitten vanhan saksalaisen tekstin (sutterlin) tulkinta, joka on joskus varsinaista salatiedetä. Eikä se uudempikaan saksalainen ”kaunokirjoitus” selkeää ole.

Tuo VI+TO lienee kuitenkin melko selvä, koska se muistikuvani mukaan on löytynyt koneella kirjoitetusta saksalaisten tappioilmoituksesta. Lisäksi se löytyy samassa muodossa Porin omakonetiedoissa 23.10. ja 9.12.1943.

Jos (kun) tällaisia tapauksia tulee esille, yritän etsiä ratkaisua saksalaisten kantatunnusten luetteloista, joita löytyy jopa netistä ja jollaista olen kerännyt eri lähteistä. Joskus asia selviää täysin vedenpitävästi ja joskus pitää pistää kysymysmerkki perään.”

Muokattu: Tammikuu 1, 2022, käyttäjä: Jukka Nisula

[Ari Oksanen 323]

Yhden kantatunnusluettelon tietojen mukaan:

VI+TO

Fi 156 C-3

Werkenummer: 1409

13. (Z)/ JG 5

6./ JG 5

Eli koneen valmistusnumero ja yksikkö sama kuin Vesan viestissä tuossa ylempänä. Muita spekuloituja kirjainyhdistelmiä ei löydy ainakaan ko. listauksesta.

Muokattu: Tammikuu 2, 2022, käyttäjä: Ari Oksanen

[Jukka Nisula 2 282]

29.12.2021 at 10.52, Pasi Pirttikoski kirjoitti:

Facebookin puolella "joku" etsiskeli tietoa Raaheen pakkolaskun tehneestä saksalaiskoneesta.

Äkkiseltään en löytänyt sopivaa tapausta Hannu Valtosen kirjasta "LUFTWAFFEN POHJOINEN SIVUSTA".

Sain lisätietoja kirjasta "Talosta nousi savut" (Toimittanut Marja Halmetoja). Ote siitä kirjasta alla.

 

Tässä otos vuoden 1954 peruskartasta, lähde Vanhat painetut kartat. Merkkasin tuohon ympyrällä Yritysperän jossa Korsun saha (# # = lautapinot) ja Ollinsaaren, sekä lisäsin nykyisen Paraatinmäen paikan. Sana "Märjennys" on arvoitus eli paikallista nimistöä, koska edes googlaamalla en löydä mitään mainintaa sanasta. Voisiko Märjennys tarkoittaa "märkää" eli märkää aluetta joka näkyy lampena tai vesipottina Ollinsaaren eteläpuolella lähistöllä olevine ojineen? Kellä olisi paikallistuntemusta?

Jukka

Muokattu: Tammikuu 3, 2022, käyttäjä: Jukka Nisula

[Jukka Nisula 2 282]

Sain paikallistietoa koskien Paraatinmäen sijaintiin. Vanhoissa kartoissa se näkyy hieman idempänä kuten olen laittanut karttaan. Myöhemmin kun alueelle on tullut asutusta, on nimi tavallaan seurannut sitä. Eli nykyisin Paraatinmäki asutuksineen on hieman lännempänä, sijoittuen osapuilleen kartassa näkyvien paikannimien Hietala ja Pikkarainen väliin. Tällaista nimien siirtelyä tapahtuu, kun ihminen muuttaa ja rakentaa maisemaa.

Lisäksi nimi Märjennys on selvityksessä, odotellaan tuloksia…kiitos Ojanperän Ilpolle näistä tiedoista.

Jukka

Muokattu: Tammikuu 4, 2022, käyttäjä: Jukka Nisula

[Pasi Pirttikoski 267]

Märjennys löytyi. Alla saamani kuvat. eli Märjennys on ollut noin nykyisen Citymarketin alueella. Alkuperäislähde toistaiseksi tuntematon minulle.

[Jukka Nisula 2 282]

Hieno juttu, kiitos Pasi. Ainoat sanomalehtileikkeet jotka löysin digikansalliskirjastosta hakusanalla ”Märjennys”, ovat kolme Raahen Seutu-lehdessä syys-lokakuussa 1929 julkaistuja ja koskevat konkurssihuutokauppaa. Tämä ohessa on 10.10.1929 julkaistu. Eli on ollut viljelyspalsta-aluetta.

Jukka

Muokattu: Tammikuu 5, 2022, käyttäjä: Jukka Nisula

[Jukka Nisula 2 282]

Onko Citymarketin kohta kuitenkin aivan liikaa lännessä? Ei sovi nyt kuvioon. Minusta tuon Pasin viimeisimmän kartan ja siinä olevan selvennyksen mukaan Märjennys sijoittuisi Ollinsaaren itäpuolelle, ja Citymarket on huomattavasti lännempänä, jopa Ollinsaaresta länteen. Pakkolasku sattui tietojen mukaan myös "Paraantinmäeltä Ollinsaareen päin" eli nimenomaan Ollinsaaren ja Paraatinmäen välissä eli Märjennyksessä. Vuoden 1954 kartassa näkyy vesipotti Ollinsaaresta hieman kaakkoon, se on edelleen olemassa, näkyy ilmakuvissa ja kartoissa. Sen paikka olisi kutakuinkin "oikeilla hollilla". Samaa mieltä on myös Ilpo Ojanperä, joka on Raahesta lähtöisin.

edit: Olisiko todella tuo "potti"  Märjennys ja viljelyspalstat siinä heti itäpuolella olevat aukeat? Metsässä potin kohdalla menee vanha metsätie, joka voi olla se mistä kuljettiin sota-aikana reellä.

Jukka

Muokattu: Tammikuu 5, 2022, käyttäjä: Jukka Nisula

[Jukka Nisula 2 282]

Märjennyksen paikka alkaa selkiytyä pikku hiljaa. Tuli nimittäin uunituoretta tietoa, kiitos Harri Karvoselle, joka kirjoitti seuraavasti:

"Märjennys on nykyisessä maanmittauslaitoksen karttapaikassa merkitty kohtaan Ollinsaari. Siinä kohdassa on merkitty peltoa joka on nykyään puutarhapalstakäytössä.

40- luvulla paikka käsitettiin alueeseen joka nykyään on nimeltään Ollinkalliontie, Ollinsaarentie ja Pajuniityntie kolmiossa."

edit: väärin piirretty kartta poistettu. Alempana ketjussa uusi kartta.

Jukka

 

Muokattu: Tammikuu 5, 2022, käyttäjä: Jukka Nisula

[Ari Oksanen 323]

Paikkatietoikkuna.fi-palvelusta löytyy ilmakuvaa alueesta vuodesta 1948 alkaen. Olisiko tästä hyötyä hahmottaessa 40-luvun maisemia?

 

 

Muokattu: Tammikuu 5, 2022, käyttäjä: Ari Oksanen
Kuva poistettu käyttöoikeuksia loukkaavana

[Jukka Nisula 2 282]

Ari, tuota ilmakuvaa ja nykyistä olen itse kelannut edestakaisin pari päivää Vanhat ilmakuvat-palvelussa, joten on kyllä hyötyä ollut. Siinä palvelussa on kuitenkin käyttöehtosäännöissä tiettyjä rajoituksia kuvien julkaisuun, joten en ole tänne siksi kuvaa laittanut.

EDIT! Sen verran tuli muutosta aiemmin piirtämääni kolmioon, että alue on pienempi, sillä kolmion lännenpuoleiset kerrostalot eivät kuulu alueeseen (korkeampaa maastoa) vaan raja menee keskellä Ollinsaarentien kohdalla. (Korjattu allaolevaan karttaan).

EDIT: No niin, tässä päivitetty kartta vuodelta 1998, jossa sinisellä kolmiolla rajattu Harri Karvosen kertoma paikka alueelle josta käytettiin nimeä Märjennys 1940-luvulla. Kartta: Maanmittaushallitus / Vanhat painetut kartat.

"Märjennys on nykyisessä maanmittauslaitoksen karttapaikassa merkitty kohtaan Ollinsaari. Siinä kohdassa on merkitty peltoa joka on nykyään puutarhapalstakäytössä.

40- luvulla paikka käsitettiin alueeseen joka nykyään on nimeltään Ollinkalliontie, Ollinsaarentie ja Pajuniityntie kolmiossa."

EDIT: Finna.fi-sivustolta löytynyt ilmakuva Raahesta, ajoitus 1933-35. Merkkasin kuvaan paikannimet ja alinna osasuurennos alueesta. Lähde: Finna.fi / Aalto-yliopiston arkisto.

EDIT: Tuo Märjennyksen alue on ilmeisen kosteaa ja alavaa palsta-aluetta edelleenkin kun Ruonanoja näyttää lähtevän sieltä, eikä aluetta ole rakennettu.

Jukka

Muokattu: Tammikuu 5, 2022, käyttäjä: Jukka Nisula
lisäys / korjauksia