Tietoa Helsingin Purjelentokerhon kalustosta?

[Harri Mustonen 151]

Nyt tarvittaisiin apuja Helsingin Ilmapuolustusyhdistykseen kuuluneen Helsingin Purjelentokerhon sotia edeltävästä kalustosta. Mukana taulukko (toivottavasti pelittää), johon olen saanut jo mukavasti tietoa mm. Cumulus ry:n arkistosta sekä Kansallisarkiston digiarkistosta http://digi.narc.fi/digi/.

Vielä puuttuu kuitenkin kahden ensimmäisen koneen tiedot eli HELSINKI-1 ja -2. Oletan, että ne olivat Grunau 9 -liitokoneita ja rakennettiin emoyhdistyksen toimesta 1935 järjestetyllä rakennuskurssilla, mutta oliko näin ja koska lopulta valmistuivat? Eräs Grunau 9 oli nimeltään Sinilintu, olikohan se helsinkiläisten ja toinen näistä ensimmäisistä koneista? Muutamasta puuttuu myös tarkka valmistumis/ensilentopäivämäärä, nekin olisi kiva saada.

t. Harri

Muokattu: Tammikuu 8, 2022, käyttäjä: Harri Mustonen
Taulukon lisäys

[Jukka Nisula 2 236]

Helsingin Sanomat 11.11.1935. Tässä hieman alkuhistoriaa. Lähde: digikansalliskirjasto.

Jukka

[Jukka Nisula 2 236]

Grunau 9 "Kippari-Kalle" valmistui syksyllä -36  ja Grunau Baby II alkuvuonna -37 tämän Ilmailu-lehden 1/37 mukaan.

Jukka

Muokattu: Tammikuu 9, 2022, käyttäjä: Jukka Nisula

[Jukka Nisula 2 236]

Alkutaipaleelta… ja tuosta löytyy ensimmäisten koneiden päivämääriä. Lähde: Ilmailu nro 11/1940.

Eli tämän mukaan 2 kpl Grünau 9 liitokoneita ja 1 kpl Grünau Baby oli täysin valmiina 15.6.1935 mennessä. "Toiset koneet valmistuivat vasta seuraavana syksynä", eli 1936.

Jukka

Muokattu: Tammikuu 8, 2022, käyttäjä: Jukka Nisula

[Jukka Nisula 2 236]

ILMAILU 1.1.1939, tämän taulukon mukaan HIPY:llä olisi peräti 9 konetta. Eli yksi Grünau 9 puuttuisi näin ollen Harrin listasta.

Komar OH-HELSINKI-6 "Eira" -koneesta löytyy valokuvia vuodelta 1937 myös tunnuksella OH-HIPY 6 "Eira".

Jukka

Muokattu: Tammikuu 8, 2022, käyttäjä: Jukka Nisula

[Harri Mustonen 151]

Hienoa! Kiitos Jukka!

Täytyypä perehtyä näihin julkaisuihin paremmin - harmi, että Kansalliskirjaston palvelusta ei näköjään löydy vuoden 1939 jälkeisiä Ilmailuja.

On muuten kerhossa urakoitu aika uskomattomaan tahtiin noita lentolaitteita.

t. Harri

 

 

[Jari Allan Lappalainen 197]

Tervehdys

Tällainen kuva Eirasta löytyy.

[Raimo Heikkinen 2 474]

Helsingin Ilmailukerhon 30 vuotisjulkaisussa on kerhon koneista taulukko:

Tyyppi                Alkuperämaa    Rek.tunnus  Lukumäärä   Käytössä       Poiston syy

Grunau 9           Saksa                IL-                        5         1936-1948      vanhentunut tyyppi

Grunau Baby     Saksa                OH-BAE              1          1937-1953      tuhoutui kaputissa

Grunau baby     Saksa                OH-BAF               1          1938-1958      saumat alkoivat aueta

Komar               Puola                 OH-MAA              1          1937-1957      myytiin Karhulan Ik:lle

Harakka-I          Suomi                H-27 ja H-16        2          1948-1956      vanhentunut tyyppi

Pik 3b               Suomi                OH-YKE               1           1959-1964      vaurioitui ja myytiin Varkauteen

Pik 5c               Suomi                OH-PBH               1           1959-

Kajava              Suomi                OH-YKT               1           1960-

Kajava              Suomi                OH-YKY               1           1966-

Vasama            Suomi                OH-VAM               1           1961-

                                                                    yht.     15

Lisäksi rakennettiin saksal. Rhön Bussard-tyyppiä 1936-1938. Kone ei valmistunut koskaan, sillä se kuljetettiin puuvalmiina Jämille päällystettäväksi, mutta kastui sateessa ja "unohtui" ulos ja kylmäliimattu kone rapistui pian käyttökelvottomaksi. Metalliosat myytiin sitten Kuopion Ilmailuyhdistykselle.

Juhlajulkaisusta poimittua:

- Purjelento sai voimakkaan alkusysäyksen Suomen Ilmapuolustusyhdistyksen rakennuskursseilla v. 1934. Kuitenkin vasta v. 1936, maaliskuun 11 pnä kokoonnuttiin innokkaimpien toimesta perustamaan Helsingin Purjelentokerhoa.

- Marraskuussa -34 aloitettiin Helsingissä ensimmäiset SIPL:n purjekoneiden rakennuskurssit Turun kasarmilla. Perustettiin 5 rakennusryhmää ja kohteena oli 4 konetta. 3 ryhmää rakensi kukin alkeisliitokone Grunau 9:ää ja 2 ryhmää rakensi yhdessä harjoituskone Grunau Babyä, toinen ryhmä rakensi runkoa ja toinen siipiä.

- Keväällä [1937] pidettiin Helsingissä Hiekkarannan lentonäytös, jossa koneille annettiin nimiä. HIPY:n Klemm OH-ILI nimettiin Aadolf Aarnoksi ja kerhon koneet Baby OH-Helsinki 5, Töölöksi ja Komar OH-Helsinki 6, Eiraksi.Nimet eivät kerholaisia erityisemmin miellyttäneet ja niinpä ne myöhemmin korjausten yhteydessä poistettiin ja koneisiin otettiin maskottitunnukset kuten Aku Ankka, Pluto, Josê Carioca ja sen sellaisia.

[Mikko Vänttinen 102]

Moron,

Kymin lentomuseolla on tallessa:

Komar OH-MAA (ex. OH-HIPY 6)
- nokkakartio
- sivuvaneerista reksiteritunnus OH-MAA

Grunau Babyn OH-BAF
- runko (kunnostettuna Oiva Lehtisen toimesta)

Edit: Niin, ja Komarin sivuperäsin rakennettu uudestaan kun taisi olla niin, että Oiva rikkoi sen koneen kaputin jälkeen reilut 60-vuotta sitten. Yleiskuvassa Grunau Babyn OH-BAF -runko ja sen sivuperäsimen yläpuollella seinällä Komarin "jäämistö"

Komar oli tarkoitus rakentaa uudestaan (myöhäisimmän Komar-sarjan kuvista), mutta toistaiseksi asia jäi pöydälle. Täydelliset kuvat Komarista löytyy edelleen kun yhdistetään Suomen Ilmavoimamuseon ja Suomen Ilmailumuseon Komar-arkit keskenään - teimme kaverin kanssa näistä vuonna 2015/2016 yhteenvedot.

Terv. MIkko

Muokattu: Tammikuu 8, 2022, käyttäjä: Mikko Vänttinen
täydennetty

[Jukka Nisula 2 236]

G-3            Schneider Grünau 9, valmistunut 1938, 1938 Helsingin IPY:n PK, 1945 HIY, 15.03.1947 poisto

G-4 P-55    Schneider Grünau 9, valmistunut 1938, 1939 Helsingin IPY:n PK, 1939 HIY, 02.11.1950 Arabian tehtaan PK, 26.10.54 Vallilan Lennokkikerho ry, P-55 rek.25.04.1957, 25.05.1957 poisto

G-6  P-57    Schneider Grünau 9, valmistunut 1940, Helsingin IPY:n PK, 25.04.1957 HIY, 25.05.1957 poisto        

                   Schneider Grünau 9, valmistunut "ennen sotia", Helsingin IPY:n Naiskerho, nimetty "Louhi"

                   Schneider Grünau 9, valmistunut Jämillä kesällä 1938, nimetty "Kippari"

Nämä ylläolevat 5 "ysiä" löytyvät Mäkinen-Ritaranta-rekisterikirjasta. Yksi niistä voi olla mainittu "Sinilintu". Lista on poikkeava sikäli, että Ilmailu-lehden mukaan ensimmäiset kaksi konetta olivat täysin valmiita jo kesällä 1935.

Jukka

 

Muokattu: Tammikuu 8, 2022, käyttäjä: Jukka Nisula

[Jukka Nisula 2 236]

1.10.1935 olevassa AERO-lehden nr 10 artikkelissa mainitaan Jämillä olleen tuona kesänä 2 kpl helsinkiläisten tekemää Grunau 9-konetta ja 1 kpl Grunau Baby. Eli tässä vahvistusta vuosilukuihin. Grunau-nimestä näkyy riippuen lähteistä kahta kirjoitusversiota, alkuperäistä saksalaisella u:lla eli Grünau sekä "helpommin" kirjoitettavaa Grunauta.

Kyseisessä numerossa ja seuraavassa nr 11 on paljon asiaa ja valokuvia liito- ja purjelennosta sekä noista rakennuskursseista. Lähde: digikansalliskirjasto.

Jukka

Muokattu: Tammikuu 9, 2022, käyttäjä: Jukka Nisula

[Jukka Nisula 2 236]

Vielä tällainen uutinen "pakkaa sekoittamaan", on samassa AERO-lehdessä nr 10 1.10.1935. Tätä Babya en löydä Mäkinen-Ritaranta rekisterikirjasta, en myöskään sen "rekisteröimättömät purjekoneet"-sivulta. Tietääkö kukaan tämän koneen vaiheita ja kohtaloa? Lähde: digikansalliskirjasto.

Jukka

Muokattu: Tammikuu 9, 2022, käyttäjä: Jukka Nisula

[Raimo Heikkinen 2 474]

1 tunti sitten, Jukka Nisula kirjoitti:

1.10.1935 olevassa AERO-lehden nr 10 artikkelissa mainitaan Jämillä olleen tuona kesänä 2 kpl helsinkiläisten tekemää Grunau 9-konetta ja 1 kpl Grunau Baby. Eli tässä vahvistusta vuosilukuihin.

Helsingin Ilmailukerhon juhlajulkaisusta: Talven 34-35 aikana pantiin toimeen myös kilpailu Suomen Kuvalehdessä sopivan purjelentopaikan löytämiseksi Suomesta. Valinta osui Jämiin, ja sinne tuotiin sitten seuraavana kesänä koko Suomen purjelentokalusto valmiit ja keskeneräiset koneet, sillä katsottiin, että missään muualla ei purjelentoa voida harrastaa. Helsingistä valmistui Jämille yksi Grunau 9, joka viimeisteltiin Santahaminassa ja Saksasta Jämille purjelennon opettajaksi saapunut Enrst Philipp koelensi sen siellä.

Jospa se haettu "Sinilintu" onkin eestiläisen Volmar Vunn´in Virosta Santahaminaan 21.9.1934 lentämän Komarin lempinimi, joka oli "Sinilind" eikä nimi näin ollen kuulunut helsinkiläisten Grunau 9:lle? Kirjoitus löytyy Aerosta 10-1934.

 

Muokattu: Tammikuu 9, 2022, käyttäjä: Raimo Heikkinen

[Jukka Nisula 2 236]

Hyvä löytö Raimo. "Sinilind" voi olla kyseessä. Ja eri lähteestä riippuen löytyy näköjään hieman eri tietoa Grunau-koneiden määrästä Jämillä 1935. AERO-lehden jutut on kirjoitettu tuoreeltaan ja historiikki tietysti jälkeenpäin. Vaikea on tietysti sanoa kummassa on täsmälleen oikeaa tietoa. Lisäksi löysin tällaisen uutisen AERO-lehdestä 1.11.1937. Grunau Baby II:sta oli olemassa myös lennokkimuunnos nimeltään Sinilintu. Ei ehkä liity mitenkään asiaan, mutta laitanpa kuitenkin.

Jukka

Muokattu: Tammikuu 9, 2022, käyttäjä: Jukka Nisula
korjaus/lisäys

[Harri Mustonen 151]

Kiitos mielenkiintoisista tiedoista!

Tuo Sinilind on erikoinen yhteensattuma. Helsingin Purjelentokerhon Nils Katajaisen lentopäiväkirjan merkintöjen mukaan hän lensi kuitenkin C-tutkintoon vaadittavia harjoituslentoja mm. "G 9 Sinilintu" -koneella  alkaen 3. lokakuuta 1937. Paikaksi on merkitty "HKI Lentok". Olettaisin siis, että Grunau 9 Sinilintu oli yksi niistä helsinkiläisten alkupään liitokoneista. Oppilaat lensivät kyllä ainakin Jämillä myös muiden kerhojen koneilla, mutta lennot Helsingissä on todennäköisesti tehty omalla kalustolla.

t. Harri

[Armin Zuger 236]

7 tuntia sitten, Jukka Nisula kirjoitti:

Grunau-nimestä näkyy riippuen lähteistä kahta kirjoitusversiota, alkuperäistä saksalaisella u:lla eli Grünau sekä "helpommin" kirjoitettavaa Grunauta. (..)

Aiheesta ohi: oikea (saksankielinen) nimi on tosiaan Grunau (ei Grünau), ja se perustuu tehtaan sijaintiin (kaupunki nimellä Grunau, nykyisin Jeżów Sudecki)

Muokattu: Tammikuu 9, 2022, käyttäjä: Armin Zuger

[Mikko Vänttinen 102]

Tässä heiman paremmat kuvat Komarista talteen jäänyttä. Tuon yhden kuvan ohessa on kopitoa Suomanlanden ylityksestä ja siinä tosiaan mainittiin tuo Sinilind.

T. Mikko

[Raimo Heikkinen 2 474]

Kerhon kolmas osoite 1970-luvulle saakka oli Topeliuksenkatu 3:ssa, jonka pihalla "Komar" on koekasauksessa (todennäköisesti) talvella 1936/37. Ahdasta on kun hiihtäjä joutuu ´alistumaan´ ja autokaan ei mahdu pihalle.

Kerhon historiasta: Koneiden metalliosat tulivat kaikki Saksasta koko 30-luvun ajan. Niissä oli kaikissa merkintä DFS, mitään muita metalliosia ei hyväksytty.

Sama piha 2014.

 

M/V-kuvat: Suomen Ilmailumuseo.

[Harri Mustonen 151]

Kiitos Raimolle kuvista ja etenkin tuosta tuoreemmasta pihakuvasta!

Komar-kuvat on tosiaan otettu alkuvuodesta 1937. Minulla on käytössäni Helsingin purjelentokerhon albumi, jossa on samoja kuvia ja teksti "Komarin koekasaus 1937". Nummelan kerhojen liittymisen myötä albumi kuuluu nykyään Cumulus ry:n arkistoon.

Saamieni tietojen pohjalta olen tullut siihen lopputulokseen, että Helsingin purjelentokerholla oli ennen sotaa yhdeksän liito- ja purjekonetta sekä yksi keskeneräinen Rhönbussard. Ensimmäiset kaksi Grunau 9:n liitokonetta oli käytössä Jämillä jo 1935 - silloin siis vielä Helsingin Ilmapuolustusyhdistyksen kalustona.

Liitteenä vielä päivitetty taulukko.

t. Harri

[Raimo Heikkinen 2 474]

Kiitos Harri päivitetystä yhteenvedosta.

Onko muuten OH-BAE:sta valokuvaa missä näkyy koneen lempinimi Tölö ? Se olisikin siten ainoa ruotsinkielinen lempinimi kerhon koneissa. Kerhon juhlajulkaisussa on nimenä Töölö.

[Harri Mustonen 151]

38 minuuttia sitten, Raimo Heikkinen kirjoitti:

Kiitos Harri päivitetystä yhteenvedosta.

Onko muuten OH-BAE:sta valokuvaa missä näkyy koneen lempinimi Tölö ? Se olisikin siten ainoa ruotsinkielinen lempinimi kerhon koneissa. Kerhon juhlajulkaisussa on nimenä Töölö.

Muistaakseni ainakaan kerhon albumissa ei ollut sellaista kuvaa, täytyy vielä tutkia tarkemmin. Siinä on itse asiassa melko vähän sotaa edeltävän ajan kuvia, muuten niitä löytyy aina 70-80-luvulle saakka. Tuo ruotsinkielin Tölö on tosiaan oikea muoto ja esim. Nils Katajainen käytti sitä nimeä lentopäiväkirjassaan. Samoin Hesari 30.3.1937, jossa kerrottiin uuden kaluston "ristimisestä".

t. Harri

[Ari Oksanen 322]

Noille muillekin kerhon koneille on annettu sarjakuva-aiheisia lempinimiä, joten olisiko tuohon aikaan Plutoa jostain syystä kutsuttu Tölöksi?

Lähde Finna.fi/ Väinö Kannisto:

Muokattu: Tammikuu 23, 2022, käyttäjä: Ari Oksanen

[Jukka Nisula 2 236]

Lisää kuvia vuodelta 1947, tässä Helsingin Purjelentokerhon Harakka H-27. Toisessa kuvassa Grunau Baby OH-BAE ja Harakka H-27, samassa yhteydessä Taivallahden jäällä otettu kuva, kuten myös ilmeisesti Arin laittama kuvakin.

Harakka-kuvan yhteydessä on seuraava teksti: "Liitolentokone Taivallahden jäällä. Ympärillä hiihtäjiä. Kuvan liitokone on suomalainen tyyppi Harakka I. Koneen rakensivat Helsingin Purjelentokerhon jäsenet kerhotyönä. Virallisten tietojen mukaan kone olisi valmistunut vasta 1948, mutta ilmeisesti se on otettu aiemmin käyttöön. Liitokoneen rekisteritunnus H-27 jää piiloon korkeusvakaajan taakse."

Kuvat: Lähde: Finna.fi /Kannisto Väinö / Helsingin kaupunginmuseo.

Jukka

Muokattu: Tammikuu 24, 2022, käyttäjä: Jukka Nisula

[Pasi Pirttikoski 267]

23.1.2022 at 10.44, Harri Mustonen kirjoitti:

 Nummelan kerhojen liittymisen myötä albumi kuuluu nykyään Cumulus ry:n arkistoon.

Harri, ei sattuisi yhdessäkään kuvassa näkymään laskuvarjoa? Siis ennen sotia otetuissa kuvissa.

[Ari Wan 51]

”Kerhon kolmas osoite 1970-luvulle saakka oli Topeliuksenkatu 3:ssa, jonka pihalla "Komar" on koekasauksessa (todennäköisesti) talvella 1936/37.”

Liityin kerhoon 1970. Silloin tuo Topeliuksenkadun kerhotila oli vielä käytössä. Tuo Komarin kasauskuva ja vastaava nykyaikakuva ovat talon eteläpuoleiselta pihalta. 70-luvulla käytettiin aina pohjoispuolen (Töölön sairaalan puolen) pihaa.

Kellaritilasta oli uloskäynti melko jyrkkiä portaita pitkin molemmille pihoille. Koneiden siirto kerhotilaan syksyllä ja ulos keväällä vaati melkoista jumppaamista. Portaiden alapäässä oli 90-asteen mutka. Ensin siipi tai runko portaita alas ja edellä menijät toisen puolen portaita ylös. Sitten nyt alhaalla oleva porukka kääntyi sen kulman ja etupään porukka alkoi laskeutua portaita alas. Näin koneen osat siirtyivät huoltotilaan. Minulla ei ole tiedossa, että operaatiossa olisi koskaan tullut kolhuja, vaikka se melkoisen riskaabelia hommaa olikin.

Huoltotilassa oli kaksi Vasaman proton perärungosta tehtyä istuinta. Mihinkähän ne ovat joutuneet?

AW