Matalalentoa

[Timo Partanen 210]

Oheisessa kolmen minuutin videossa on useampi pätkä lentotoiminnasta, mutta mua kiinnostaa erityisesti tuo ensimmäinen. Siinä Citation lentää todella matalan vedon lumisen kiitoradan päältä. Kyse on varmaan melko monen ilmailumääräyksen rikkomisesta, mutta minua kiinnostaisi tietää ihan teknisesti, miten tuossa nopeudessa voi arvioida korkeuden? Tuollaisessa toiminnassa korkeus tulee voida arvioida tarkasti, koska jos lentokorkeus on ehkä  noin 2 metriä, ja kiitoradan pinta luminen, niin visuaalisesti korkeuden arviointi on vaikeaa, ja olettaisin, ettei korkeusmittariin voi luottaa noin tarkasti, varsinkin jos sitä ei ole kalibroitu juuri tuolle kentälle. Jos ja kun nopeutta on paljon,  niin pienikin pystynopeuden muutos syö tuon korkeusmarginaalin vauhdilla.

  

 

[Juha Ritaranta 947]

Radiokorkeusmittari lienee paras apu.

[Ilpo Isoluoma 22]

Noissa radiokorkeusmittareissa näyttää olevan asteikon lukematarkkuus parhaimmillaan 10 jalkaa eli 3 m.

Niissä kai on tietty minikorkeus, jonka pystyy mittaamaan. Jossakin mainittiin 20 jalkaa eli 6 m.

Nopeudella 300 km/h maisema vaihtuu 83 m/s. Parhaiden pikajuoksijoiden reaktioaika on 0,14 s. Tämä tarkoittaa n 12 m:n matkaa. Luultavasti autopilotilla on nopeampi reagointiaika. Kuulemma autopilotti lentää tasaisemmin kuin lentäjä käsiohjauksella.

[Jorma Kosonen 1 679]

10 tuntia sitten, Timo Partanen kirjoitti:

Oheisessa kolmen minuutin videossa on useampi pätkä lentotoiminnasta, mutta mua kiinnostaa erityisesti tuo ensimmäinen. Siinä Citation lentää todella matalan vedon lumisen kiitoradan päältä.

Tuossa korkeudessahan on vaara hypoksiaan, mutta onneksi Citation on paineistettu. 

Oheisessa Ray Hannan legendaarisessa ylilennossa ollaan hieman matalammalla.

Rodney

P.S. Kuten äsken toisessa säikeessä kommentoin, niin matalalennossa voi päästä vain samaan ennätyskorkeuteen kuin monet, usein yrityksissä menehtyneet, ennätyksen haltijat.

https://www.youtube.com/watch?v=4iOoiEbtf2w

[Markku Mikkola 52]

1 tunti sitten, Ilpo Isoluoma kirjoitti:

Noissa radiokorkeusmittareissa näyttää olevan asteikon lukematarkkuus parhaimmillaan 10 jalkaa eli 3 m.

Niissä kai on tietty minikorkeus, jonka pystyy mittaamaan. Jossakin mainittiin 20 jalkaa eli 6 m.

Alla Honeywellin esityksestä tyypillisiä radiokorkeusmittarin tarkkuuksia siviilikoneille, alle metrin tarkkuuteen päästään alle 100 jalan korkeuksissa. Minimikorkeudesta ei mitään mainintaa, sellaista ei liene. Näyttölaitteen asteikon epätarkkuus riippunee näyttölaitteesta.

Lainaa

±1.5 ft to ±3 ft up to 100 ft AGL

±2% to ±3% from 100 to 500 ft AGL

±2% to ±5% above 500 ft AGL

https://avsi.aero/wp-content/uploads/2021/12/Radar-Altimeter-Overview-of-Design-and-Performance.pdf

 

[Jorma Kosonen 1 679]

39 minuuttia sitten, Markku Mikkola kirjoitti:

Alla Honeywellin esityksestä tyypillisiä radiokorkeusmittarin tarkkuuksia siviilikoneille, alle metrin tarkkuuteen päästään alle 100 jalan korkeuksissa.

Ellei radiokorkeusmittarin näyttö ole HUD:ssa, niin voisin kuvitella, että noilla korkeuksilla sitä vahtimalla voi päästä helposti ennätyksen yhdeksi haltijaksi. Eiköhän Mk 1 Eyeball, vakaa käsi ja trimmaaminen hienoisesti nousun puolelle (jos keskittyminen herpaantuu) auta, jos tuollaista on pakko yrittää.

Rodney

[Juha Ritaranta 947]

Radiokorkeusmittariin voi asettaa ”hälytyksen” tietylle korkeudelle, jolloin laadusta riippuen tulee audiovaroitus tai syttyy valo, tai molemmat. Tämä auttaa silmämääräistä matalalentämistä huomattavasti. En silti suosittele harrastamaan videolla nähtyä.

[Tatu Koiranen 1 750]

Noh, jos mäntämoottoricessnalla voi lentää sen normaalihkolla nopeusalueella varsin vaivattomasti selvästi alle metrin korkeudessa veden pinnasta (vesilaskutelineellä) ja käydä koskettamassa pintaa (tehdä läpilaskun) tarkoituksellisesti, niin en tuota citikan lentoa nyt kuitenkaan ihan järjettömän kovana suorituksena vaikeusasteeltaan pidä tyypillä kokeneelle lentäjälle, vaikkakin tuon tyyppisillä koneilla hommaa ehkä vähän harvemmin harjoitetaan tai harjoitellaan yleisesti ottaen. Kiitotien tai muun pinnan lumisuus ei ole ratkaiseva ongelma korkeuden arviointiin, jos lumi on kuitenkin selkeällä kuviolla ja olosuhteet eivät muuten aiheuta varjokatoa. Tasainen hanki ja varjokato-olosuhteet ovatkin toinen juttu, jos visuaalisesti aiotaan pysyä pinnasta erossa. Oma arvio lentokorkeudesta videolla on selvästi yli 2 metriä. Mittakaavaa antaa rungon koko, korkeus putken yläreunasta keskisiiven pohjaan on melko tarkkaan 2 metriä.

Omalla lentokokemuksellani en yrittäisi Phenom 100:lla, vaikka saisin luvan :-)

Muokattu: Huhtikuu 6, 2022, käyttäjä: Tatu Koiranen

[Jorma Kosonen 1 679]

1 tunti sitten, Tatu Koiranen kirjoitti:

Noh, jos mäntämoottoricessnalla voi lentää sen normaalihkolla nopeusalueella varsin vaivattomasti selvästi alle metrin korkeudessa veden pinnasta (vesilaskutelineellä) ja käydä koskettamassa pintaa (tehdä läpilaskun) tarkoituksellisesti, niin en tuota citikan lentoa nyt kuitenkaan ihan järjettömän kovana suorituksena vaikeusasteeltaan pidä tyypillä kokeneelle lentäjälle

Mihin sitä vesilaskutelinettä tarvitaan, kun pyörissä on jarrut!

Rod 

 

[Seppo Kohonen 313]

Ei tuossa välttämättä tarvita edes jarruja. Sileä rengas menee kyllä plaaniin noilla nopeuksilla ilmankin.

 

[Timo Partanen 210]

Hyvä keskustelu, ja ainakin tällainen ei-lentäjä oppi tästä paljon! Sinänsä minusta lievästi omituinen yksityiskohta on se, että puhutaan radiokorkeusmittarista, kun kyseessä on oikeasti tutkaan (RADAR, RAdio Detection And Ranging) perustuva korkeuden mittaus. Tietysti se käyttää radioaaltoja (elektromagneettista säteilyä) toiminnassaan, mutta asia on tavallaan samanlainen kuin jos tavanomaista keskustelua kuvattaisiin paineaaltokommunikaatioksi.  

[Jorma Kosonen 1 679]

Tässä vielä sama sidottuna Lentävien Jellonien toimesta.

Rod

 

[Ilpo Isoluoma 22]

Kuulemma Suomessakin on ollut lentäjäsankareita, jotka ovat  pyöräkoneella pompotelleet veden pinnasta. Siinä kannattaa jo olla hyvää tuuriakin.

[Aki Suokas 80]

Tavalliseen lentäjän koulutukseen liittyy korkeuden arviointi matalalla.  Eli loppuvedon ajoituksessa.  
Kaikki ei tosin opi laskeutumaan sillälailla hipoen, jossa itse kosketusta ei tunne. 

[Heikki Pullinen 135]

On se laskun pehmeys myös telineestä kiinni. HS - 700 ja 800 olivat sellaisia että piti kysyä kaverilta , ollaanko maassa ?

Se sitten vaati kiitotieltä useimmin uutta pintaa.

[Tatu Koiranen 1 750]

20 tuntia sitten, Jorma Kosonen kirjoitti:

Mihin sitä vesilaskutelinettä tarvitaan, kun pyörissä on jarrut!

Rod 

Viranomaisen miellyttämiseen :-)

Kysehän ei ole vesikoneilla edes pelleilystä tai temppuilusta, vaan harjoittelusta, jota käytetään koulutusmetodina paljon myös vesilentokelpuutuksen koulutuksen yhteydessä.

Muokattu: Huhtikuu 7, 2022, käyttäjä: Tatu Koiranen

[Jorma Kosonen 1 679]

57 minuuttia sitten, Tatu Koiranen kirjoitti:

Kysehän ei ole vesikoneilla edes pelleilystä tai temppuilusta, vaan harjoittelusta, jota käytetään koulutusmetodina paljon myös vesilentokelpuutuksen koulutuksen yhteydessä.

Tiedän kokemuksesta. ASES oli eka kelpuutus, jonka hankin reilut puoli vuotta PPL:n jälkeen.

Toinen matalentokoulutus oli kannuspyörää varten pitää kone valkoisen katkoviivan päällä, niin ettei se poikennut yhtään sivusuunnassa. Siinä mentiin mailikin muutamassa jalassa.

Rodney

[Markku Mikkola 52]

07/04/2022 at 08.03, Timo Partanen kirjoitti:

Hyvä keskustelu, ja ainakin tällainen ei-lentäjä oppi tästä paljon! Sinänsä minusta lievästi omituinen yksityiskohta on se, että puhutaan radiokorkeusmittarista, kun kyseessä on oikeasti tutkaan (RADAR, RAdio Detection And Ranging) perustuva korkeuden mittaus.  

Jäi itseänikin vaivaamaan tämä radio vs. radar kysymys, kun molempia näkyy käytettävän. Piti siis taas googletella. Oheisessa ICAOn dokumentissa todetaan ”There are two types of radio altimeters in use today.  One type utilizes Frequency Modulation Continuous Wave (FMCW) modulation, the second utilizes pulsed modulation.” Radar altimeteria ei mainita. Vertautuisiko radar tuohon pulssimoduloituun tyyppiin, esimerkiksi aiemmin linkkaamassani Honeywellin dokumentissa puhutaan radar altimetereistä. ICAOlle pääkäsite näyttäisi joka tapauksessa olevan radiokorkeusmittari.

https://www.icao.int/safety/acp/ACPWGF/ACP-WG-F-28/ACP-WGF28-WP11_Radio Altimeter input.doc

Tuosta kävi myös ilmi, että 3 jalkaa on tarkkuusvaatimus, jos radiokorkeusmittaria käytetään automaattilaskeutumisiin.

[Jorma Laiho 449]

Radioaaltoja ne molemmat toki käyttävät. Kuten myös tutkat. Tutkiakin on erilaisia. Joskus jopa puhuttiin pulssitutkasta jne... Ja onpa sitä sellainenkin laite kuin kaapelitutka.

Kai tässä alunperin on ollut tarkoitus vain erottaa painekorkeusmittari ja radiokorkeusmittari. 

Terminologia on aina vaikeaa. Minulla ei ole enää tallessa vanhoja sanastoja, mutta kyllä se radiokorkeusmittari on.

Räimiminen on sitten toinen juttu. Saamani tiedon mukaan Safirilla joskus on hurjasteltu Päijänteellä niin , että saatiin pärskeitä aikaan.... Potkurivirralla ?

Mutta eikös ne lentokoneet ole tehty lentämistä varten ?

Ja taas kohta on se aika, jolloin odotellaan ensimmäistä kuvaa kellukkeet ylöspäin olevasta koneesta. Kun jää ne pyörät ulos ....

Turvallista lentämistä

Jorma

[Juha Ritaranta 947]

Kerrotaanpas nyt tähän omakohtainen kokemus tästä kiitotien päällä matalalla lentämisestä. Vuodesta 1980 jonnekin pitkälle 90-luvulle lensin muiden hommien lisäksi aika paljon ilmailuviranomaiselle lähestymis- ja navigointilaitteiden kalibrointilentoja. Koneena oli enimmäkseen Turbo Commander OH-ACN, joskus Piper Cheyenne OH-PNT ja vielä harvemmin Cessna Citation I OH-CIT. Siihen aikaan, ja ehkä vieläkin, localizerin tsekkaus lennettiin suunnilleen niin, että suuurinpiirtein liukupolkua seuraten lennettiin localizeria pitkin. Kiitotien loppupäässä oli mies teodoliitin kanssa, antoi sieltä neuvoja keskellä pysymiseen. Oli vissiin ajatus, että lennetään sen teodoliittimiehen ohjeiden mukaan, eikä seurata suuntasädettä - toki asia olisi varmaan ollut sama kummallakin tavalla. Kynnykselle tullessa sitten ohje oli jatkaa kiitotien keskilinjaa localizerantennille asti (Localizer = suuntasäde) matalalla kiitotien loppuun saakka. Siihen aikaan ei ollut kunnollista työhönopastusta, joten itse päättelin, että "matalalla" on noin 100 jalkaa, eikä kukaan siitä valittanut. Vissiin kelpasi. Käytännössä pidin korkeuden silmällä, korkeusmittariin välillä vilkaisten, ja radiokorkeusmittariin olin laittanut hälytykseksi 50 jalkaa. Jos kone vajosi 50 jalkaan kiitotiestä, syttyi valo, jonka kyllä huomasi. En muista syttyikö koskaan epähuomiossa, saattaa olla, että ehkä joskus tuli testattua valon toiminta, varmuuden vuoksi.

[Tauno Voipio 87]

Olihan se tarkoituksenmukainen, alempana kuin ILS:n minimikorkeus (CAT1: 200 jalkaa). Kalibrointitulosten käyttäjänä saattoi olla aivan tyytyväinen.

[Tatu Koiranen 1 750]

3 tuntia sitten, Tauno Voipio kirjoitti:

Olihan se tarkoituksenmukainen, alempana kuin ILS:n minimikorkeus (CAT1: 200 jalkaa). Kalibrointitulosten käyttäjänä saattoi olla aivan tyytyväinen.

Varsinkin, kun 200 jalkaa on vain ratkaisukorkeus, eikä suinkaan korkeus, jonka alapuolella pitäisi jo pärjätä ilman ILS:n käyttöä huonossa säässä. Cat1-minimikelillä (RVR 550 metriä koko alueella) ei ole toivoakaan nähdä esimerkiksi papi-valoja ratkaisukorkeudesta, suunnilleen 100 jalan tietämillä niiden pitäisi alkaa näkyä jos lennetään 3 asteen liukupolkua.

[Tauno Voipio 87]

Jos ei näy ratkaisukorkeudessa, niin pitää aloittaa ylösveto, vaikka siitä voisikin tulla läpilasku. CAT1 rajaa myös RVR:n lisäksi pilven alarajan.

[Heikki Pullinen 135]

Lisään Juhan tarinaan. Jo ulkomerkillä Teodoliittimies kertoi, nyt  olet keskellä. Hetken kuluttua. Nyt lipsahti toinen moottori keskilinjalle.

Sama liukupolulla, teline keskellä jne.

[Tatu Koiranen 1 750]

12 tuntia sitten, Tauno Voipio kirjoitti:

Jos ei näy ratkaisukorkeudessa, niin pitää aloittaa ylösveto, vaikka siitä voisikin tulla läpilasku. CAT1 rajaa myös RVR:n lisäksi pilven alarajan.

Näy mikä? Kun esimerkiksi lähestymisvalojärjestelmän osia näkyy / voidaan tunnistaa, ei ole mitään estettä lähestymisen jatkamiselle vaikka kiitotiestä tai papeista ei olisi tietoakaan, mutta edelleen sitä lähestymistä lennetään todellisuudessa mittarilla, varsinkin kun mitään muuta korkeusopastusta ei ole. Jos mittareiden seurannan lopettaa ja kuvittelee lentävänsä lopun katsomalla ulos, ajautuu tyypillisimmin liukupolun alapuolelle.

Toki sinne ulos voi lyhyesti vilkuilla siinä 200...100 jalan välillä sen verran ettei aja päin maapalloa, mutta ainakin itselläni on katse pääasiallisesti sisällä, koska ei siellä ulkona ole juurikaan nähtävää ja paremmin lähestyminen pysyy stabiilina kun ei turhaa tuijottele ulos. Se on sinällään aivan se ja sama, saako vaikka ne papit näkyviin 110 vai 80 jalassa, joten turha niiden kyttäämiseen on keskittyä, kyllä ne sieltä näkyy sivusilmälläkin sitten kun selkeästi näkyvät.

Toki jos lukee icaon annex 10:n vaatimuksia kuin piru raamattua, niin facility performance cat 1 ILS:n vaatimus täyttyy, jos signaali on kelvollinen 200' asti, mutta normissa on erikseen huomautus siitä, ettei määritelmän tarkoitus ole kieltää käyttämästä cat 1 ILS:n opastusta alle 200' korkeuksissa.

Muokattu: Huhtikuu 9, 2022, käyttäjä: Tatu Koiranen