Tyhmiä kysymyksiä ilmailusta

[Matti Palosuo 373]

56 minutes ago, Tarmo Kallio said:

Moi. Mihin kannattaa jättää auto Helsinki -Vantaalla, kun olen noutamassa porukkaa? En ole siellä käynyt pitkään aikaan omalla autolla. Tarkoitukseni on olla paikalla noin pari tuntia ennen koneen saapumista. Ihmetellen aluetta. Kierrellen  ja kuvaankin. ( Filmi + digi). Näkyykö joistain terminaaleista laskeutuvat  ulkomaan koneet? Mieluiten ulkoterassilta, ettei joudu ikkunan takaa kuvaamaan? 

Kuvauspaikkoja: 
- https://www.finavia.fi/fi/lentoasemat/helsinki-vantaa/lentoasemalla/palvelut-ja-toiminnot/katseluterassi 
- https://www.strawberry.fi/hotellit/suomi/helsinki-vantaan-lentoasema/clarion-hotel-helsinki-airport/   - ylhäällä terassi, voi joutua ostamaan juoman 
- Katriinantien aidan vieressä, riippuen mikä kiitorata käytössä.
 

Pysäköinti lienee helpoin Pikaparkissa 6€/h. https://www.finavia.fi/fi/lentoasemat/helsinki-vantaa/pysakointi/pikaparkki

 

[Pauli Hankonen 669]

1 hour ago, Tarmo Kallio said:

Moi. Mihin kannattaa jättää auto Helsinki -Vantaalla, kun olen noutamassa porukkaa? En ole siellä käynyt pitkään aikaan omalla autolla. Tarkoitukseni on olla paikalla noin pari tuntia ennen koneen saapumista. Ihmetellen aluetta. Kierrellen  ja kuvaankin. ( Filmi + digi). Näkyykö joistain terminaaleista laskeutuvat  ulkomaan koneet? Mieluiten ulkoterassilta, ettei joudu ikkunan takaa kuvaamaan? 

Terminaalista ei oikein nykyään pääse ilman matkalippua kuvaamaan, mutta katseluterassi löytyy Avia Fleetin katolta (rakennuksen entinen nimi on TOKE). Spotterguide näyttää olevan ajan tasalla Helsinki-Vantaan(kin) suhteen, joten sitä kannattaa tutkia mikäli koneiden katselu/kuvaaminen kiinnostaa.

https://www.spotterguide.net/planespotting/europe/finland/helsinki-vantaa-hel-efhk/

Valitettavasti pysäköinti Helsinki-Vantaalla ilman rahaa on nykyään käytännössä mahdotonta. Siellä on muutamia 30 min kiekkopaikkoja, mutta ne olisi tarkoitettu rakennuksissa asioiville ihmisille. Useimmiten nekin ovat kuitenkin varattuina halpataksien odotellessa asiakasta niillä paikoilla. Itse suosin paikoitustaloa P5 jos pitää maksulliseen ajaa Helsinki-Vantaalla. Sinne on myös järkevä matka kulkea saapuvien matkustajien ja heidän matkatavaroiden kanssa tuloaulasta.

Muokattu: Elokuu 16, 2024, käyttäjä: Pauli Hankonen

[Harri Koskinen 290]

1 tunti sitten, Matti Palosuo kirjoitti:

Pysäköinti lienee helpoin Pikaparkissa 6€/h. https://www.finavia.fi/fi/lentoasemat/helsinki-vantaa/pysakointi/pikaparkki

Lyhytaikaisen pysäköinnin hinta on sama myös parkkitaloissa. https://www.finavia.fi/fi/lentoasemat/helsinki-vantaa/pysakointi/ilman-ennakkovarausta

[Tarmo Kallio 239]

Kiitos vastauksista. Tänne yritän mennä: Katseluterassi | Finavia

[Tarmo Kallio 239]

16.8.2024 at 20.02, Tarmo Kallio kirjoitti:

Kiitos vastauksista. Tänne yritän mennä: Katseluterassi | Finavia

Löysin katseluterassin "suhteellisen" helposti. Sinne tullessani poikani  kanssa oli tasanteella herrasmies kuvaamassa ja katsomalla kiikareilla. Hän kirjoitti jotain paperiseen muistivihkoon. Sitten tuli nuorisoa paikalle. Eräs nuori poika kuvasi kännykällä samaa maisemaa, kuin minä. Pari nuorta tyttöä kävi katsomassa ja he jäivät istumaan hissiaulaan. 

Ostin pojalleni automaatista suklaapatukat ja itelle vissypullon. Tässä on yksi kuva todisteeksi, että olin siellä: 

[Tarmo Kallio 239]

Moi taas!  Käytin kuvassani Panasonicin Lumix G Vario 45-200 mm f/4-5.6 Mega O.I.S. objektiivia. En oikeastaan pidä siitä. Linssit ovat varsin pieniä ja objektiivin vakautus ei toimi tällä yhdessä kamerarungon kennon vakauttimen kanssa dual-tilassa. Minulla oli paljon parempi 14-140 Power O.I.S. objektiivi mukana, mutta en paljon käyttänyt sitä.

Itse kuvasta. Aukko oli f/5.6, 1/800 sekuntia ja ISO 200. Polttoväli oli 162 mm, joka tarkoittaa kinokertoimella 324 mm. Olisi pitänyt ottaa mukaan digirunkoon adapterilla vuonna 1971 tammikuussa valmistettu Canon FD 135 mm f/2.5. objektiivi. Silloin polttoväli olisi ollut 270 mm.  Eli suunnilleen sama. Vanhalla objektiivilla olisi tullut terävämpiä ja parempia kuvia?

Olisiko?

Muokattu: Elokuu 25, 2024, käyttäjä: Tarmo Kallio

[Timo Partanen 208]

Helpointa ja halvinta on toimia saapuvien matkustajien kanssa siten, että odottelee jossain varsinaisen terminaalialueen ulkopuolella ja pyytää saapuvia tulemaan lähtevien puolelle ulos ja soittamaan sieltä. Jos on löytänyt hyvän kyttäyspaikan kentältä suht läheltä, vaikka siitä missä aiemmin oli 9lives- testipaikka, ajaa sieltä sinne lähtevien puolelle ja ottaa matkustajat kyytiin. Tämä ei ole mikään virallinen toimintamalli,  mutta näin voi välttyä niiltä älyttömiltä pysäköintimaksuilta ja homma hoituu hyvin pikaisesti..  

[Tatu Koiranen 1 726]

24 minuuttia sitten, Timo Partanen kirjoitti:

Helpointa ja halvinta on toimia saapuvien matkustajien kanssa siten, että odottelee jossain varsinaisen terminaalialueen ulkopuolella ja pyytää saapuvia tulemaan lähtevien puolelle ulos ja soittamaan sieltä. Jos on löytänyt hyvän kyttäyspaikan kentältä suht läheltä, vaikka siitä missä aiemmin oli 9lives- testipaikka, ajaa sieltä sinne lähtevien puolelle ja ottaa matkustajat kyytiin. Tämä ei ole mikään virallinen toimintamalli,  mutta näin voi välttyä niiltä älyttömiltä pysäköintimaksuilta ja homma hoituu hyvin pikaisesti..  

Pääsee sieltä pikaparkistakin läpi maksamatta, jos on alueella korkeintaan 10 minuuttia; tietysti kovimpana ruuhka-aikana saattaa alue olla täynnä, mutta kaikkina muina aikoina toimii.

Finavia koittaa omassa viestinnässään sanoa, että matkustajien ottaminen kyytiin lähtevien tasolta olisi kielletty, mutta vähän epäselväksi jää, mihin moinen kielto (tai sen velvoittavuus) sinänsä perustuisi. Sen ymmärrän, että aiheuttaa ongelmia, jos sinne ylätasanteelle joku tulee odottamaan autolla, että kuljetettava saapuu paikalle.

Muokattu: Elokuu 31, 2024, käyttäjä: Tatu Koiranen

[Harri Koskinen 290]

8 tuntia sitten, Tatu Koiranen kirjoitti:

Finavia koittaa omassa viestinnässään sanoa, että matkustajien ottaminen kyytiin lähtevien tasolta olisi kielletty, mutta vähän epäselväksi jää, mihin moinen kielto (tai sen velvoittavuus) sinänsä perustuisi.

Hämärä muistikuva on, että siellä on pysähtymiskieltomerkit, joissa on lisäkilpi "matkustajien jättö sallittu".

[Tatu Koiranen 1 726]

1 tunti sitten, Harri Koskinen kirjoitti:

Hämärä muistikuva on, että siellä on pysähtymiskieltomerkit, joissa on lisäkilpi "matkustajien jättö sallittu".

Jooh, saattaa olla. No, seuraava kysymys on luonnollisesti se, että kuinkahan usein pysäköinninvalvoja tai poliisi on sitä tutkimassa..

[Harri Koskinen 290]

16 minuuttia sitten, Tatu Koiranen kirjoitti:

No, seuraava kysymys on luonnollisesti se, että kuinkahan usein pysäköinninvalvoja tai poliisi on sitä tutkimassa..

Vantaan kaupungin pysäköinninvalvojat kyllä aika ahkerasti liikkuvat lentoasemalla. Eivät välttämättä valvo matkustajien kyytiinottamista vaan kiekkopaikkoja ja jos on autonsa jättänyt hetkeksi parkkiin tuohon pysähtymiskieltoalueelle.

[Ilkka Kangastalo 8]

Kylläpä nyt tuli huono omatunto. Olen useita kertoja ajanut lähtevien kerrokseen parkkiin enkä ole jättänyt sinne yhtään matkustajaa, pikemminkin vastaanottanut. 

[Harri Koskinen 290]

31.8.2024 at 21.31, Harri Koskinen kirjoitti:

Vantaan kaupungin pysäköinninvalvojat kyllä aika ahkerasti liikkuvat lentoasemalla. Eivät välttämättä valvo matkustajien kyytiinottamista vaan kiekkopaikkoja ja jos on autonsa jättänyt hetkeksi parkkiin tuohon pysähtymiskieltoalueelle.

Facebookin muistoista löytyi, että kahdeksan vuotta sitten 3.9.2016 lauantaiaamuna kello 7 Vantaan kaupungin pysäköinninvalvojat olivat jo liikkeellä. Silloisen T2:n eteen jätetty auto (ei kuitenkaan minun) sai 60 euron virhemaksun.

[Aatu Impiö 2]

Tervehdys!

Ultrakevytilmailu kiinnostaisi ja luonnollisesti ensimmäisenä kysymyksenä tulee mieleen kustannuspuoli. Tässä pari kysymystä asiaan liittyen:

-Minkä suuruiset ovat keskimääräiset vuosikustannukset harrastamisessa, jos lentää kerhon koneella sellaisen lentotuntimäärä, että lentotaito pysyy kohtuullisesti yllä? Tähän sisällytetään kaikki mahdolliset lupamaksut, medikaalit, jäsenmaksut, lentotuntihinnat, jne.

-Missä hintaluokassa liikkuu oman koneen omistamiset vuosikulut muutaman kymmenen tunnin lentomäärillä? Sisältäen kaiken mahdollisen vakuutuksista ja huolloista hangaaripaikan vuokraan.

-Millä hintatasolla liikkuu uudet liukkaasti kulkevat ultrat (matkalentonopeus yli 200kmh), esimerkiksi ATEC 321 FAETA NG -tyylinen kone?

-Vielä yksi bonuskysymys: Kouluttaako mikään taho Oulun seudulla UPL-lupakirjaa?

[Jaakko Männistö 268]

Moi!    Varmaan kätevintä sinulle itsellesi olisi jos ottaisit yhteyttä paikalliseen toimijaan,eli tässä tapauksessa Oulun harrasteilmailijat ry.    juho.pesonen@rocketmail.com   

Nämä yhteystiedot kopsasin netistä.  

Terveisin: JM

[Tarmo Kallio 239]

Terve. Katselin hiukan jotain leffaa Areenalta. Eli elokuvaa Kuriiri. En normaalisti katso mitään Yle-Areenalta , mutta tämä elokuva jäi mieleen.  Katson elokuvan yleensa pätkinä ja en tiedä vielä loppukohtausta. Olen noin puolessa välissä elokuvaa. Minulle ei saa kertoa lisää.., 

Elokuvassa odotetaan pilviverhon hälvenemistä eräässä kohdassa, että Lockheed U-2 vakoilukone pääsee kuvaamaan Kuuban ylle. Elokuvassa vuonna 1962 Kuuban ohjuskriisin takia, tai muuten U-2 lähetetään matkaan. Vakoilukoneesta näytetään koneen objektiivin suojuksen avautuminen. Kaikki tiedot näkyvät objektiivin eturenkaassa.

Oliko silloin U-2 koneisa oikeasti vain kiinteä  f/8 objektiivi? Kuriiri | Yle Areena

[Juha Sippola 9]

Mitäpä ne olisivat muunlaisella tehneet. Helpompi valmistaa kiinteä objektiivi. Korkealta kuvatessa ei siinä koneen ja maan välillä juuri mitään mielenkiintoista ollut.

 

 

[Juha Liukkonen 390]

U-kakkosen kamerasta löytyy National Air and Space museon sivuilta lisää tietoa - Camera, Aerial, Hycon 73B

[Tauno Hermola 113]

Tatu kirjoitti toisessa viestiketjussa:

2 tuntia sitten, Tatu Koiranen kirjoitti:

Selvyyden vuoksi myös; liukukaarto ei tarkoita luisukaartoa. Liukukaarto on aivan normaali ja normaalisti koordinoitu lentotila.

Voitko selventää näitä käsitteitä meille lentotaidottomille.

 

 

[Tatu Koiranen 1 726]

30/10/2024 at 12.35, Tauno Hermola kirjoitti:

Tatu kirjoitti toisessa viestiketjussa:

Voitko selventää näitä käsitteitä meille lentotaidottomille.

Liukukaarto on siis vain liu'un ja kaarron yhdistelmä, ei mitään erikoista. Samaan aikaan kaarretaan ja vähennetään korkeutta.

(Sivu)luisukaarrossa kone on sitten sivuluisussa, eli lentää jompi kumpi kylki edellä suhteessa ilmavirtaan. Jenkki erottelee nämä vielä slipping ja skidding turneiksi sen mukaan, onko "peräsintä käytetty" liikaa vai liian vähän. Slipping turnia tai forward slippiä voidaan käyttää tarkoituksellakin vastuksen lisäämiseen, sen sijaan skidding turn (tästä voidaan käyttää suomeksi myös termiä jalkakaarto) on kaarto josta pääsee kätevästi vaikkapa syöksykierteeseen laskukierroslentämisessä, jos nopeus pienenee sopivasti.

Muokattu: Marraskuu 3, 2024, käyttäjä: Tatu Koiranen

[Tarmo Kallio 239]

En tiedä kuuluuko tämä lentämiseen, mutta laitan kysymyksen vain mielenkiinnosta.

Kuulennoilla noin kolmen miljoonan kilon painoisen raketin nostamiseen tarvittiin vain viisi moottoria. Nykyään on monta moottoria . Esimerkiksi Space-X- n raketit. Miten on polttoaineen kulutuksen kanssa?  Kumpi on tehokkaampi? Saturn 5:n ensimmäisen vaiheen paloaika oli noin 150-160 sekuntia, mutta korkeutta ja nopeutta oli jo paljon. Kiihtyvyyden rajoituksen vuoksi keskimoottorin poltto sammutettiin ennen muita neljää muuta päämoottooria. Keskimoottori oli kiinteäksi asennettu. Nämä neljä ympäröivää moottoria keskimoottrorista olivat yhteydessä yhtenäisillä "akseleilla" joita ohjasivat moottoreita kääntymään samaan tahtiin ja samaan suuntaan. 

Polttoaineen kulutus oli varmaan kova!  Kymmeniä tuhansia litroja sekunnissa. (Rocket Propellant-1 + nestehappi). 

[Aki Suokas 80]

3.12.2024 at 16.29, Tarmo Kallio kirjoitti:

En tiedä kuuluuko tämä lentämiseen, mutta laitan kysymyksen vain mielenkiinnosta.

Saturn F1 moottori suunniteltiin 60 luvulla.  SpaceX moottorit on kehitetty noin alkaen 2010.   Vertailu ei ole kovin reilua.

Mutta rakettien ominaiskulutusta kuvataan arvolla Ominaisimpulssi.  Kuinka monta sekunttia j1 kg ajoaineita pystyy kehittämään 1 kg työntövoiman. Suurempi impulssi on parempi.

F1 moottorin ominaisimpulssi oli noin 263 sekunttia.  Ja moottori oli kertakäyttöinen (kuten koko raketti)

SpaceX Raptor moottorin impulssi on luokkaa 320 sekunttia.  Ja näitä käytetään uudelleen, suunnitteluarvo lienee 1000 kertaa.

 

Muokattu: Joulukuu 14, 2024, käyttäjä: Aki Suokas
Selkeämp impulssin selitys

[Timo Partanen 208]

Taas kerran tyhmä kysymys joka perustuu ennakkoluuloon ilman mitään kokemusta. Kun katsoo videoita, joissa ollaan tulossa laskuun, niin liki poikkeuksetta lentävä lentäjä vatkaa sauvaa /rattia liki kuin kauhaa puurokattilassa. Kone on iso ja painava, joten sen ihan mekaaninen inertia aiheuttaa hitautta reagointiin, saati sitten ohjainpinnat eivät voi mitenkään reagoida noin nopeasti kuin mitä sauva liikuttamisesta voisi olettaa. Kun kyseessä on iso matkustajakone, niin toki pienilläkin sauvan liikkeillä varmaan on joku vaikutus, mutta silti tuo vatkaus tuntuu oudolta.    

[Tatu Koiranen 1 726]

19 tuntia sitten, Timo Partanen kirjoitti:

Taas kerran tyhmä kysymys joka perustuu ennakkoluuloon ilman mitään kokemusta. Kun katsoo videoita, joissa ollaan tulossa laskuun, niin liki poikkeuksetta lentävä lentäjä vatkaa sauvaa /rattia liki kuin kauhaa puurokattilassa. Kone on iso ja painava, joten sen ihan mekaaninen inertia aiheuttaa hitautta reagointiin, saati sitten ohjainpinnat eivät voi mitenkään reagoida noin nopeasti kuin mitä sauva liikuttamisesta voisi olettaa. Kun kyseessä on iso matkustajakone, niin toki pienilläkin sauvan liikkeillä varmaan on joku vaikutus, mutta silti tuo vatkaus tuntuu oudolta.    

Sanotaanko nyt vaikka niin, että yliohjaaminen ei yleisesti ottaen ole mikään harvinainen virhe liikennelentäjillä ja siihen on sinänsä vaikeakin puuttua sen jälkeen, jos jo lentokoulutuksessa on opittu hölmöjä tapoja joita ei sen aikana ole saatu kitkettyä pois. Yksi hirvein video jonka vähään aikaan näin sisälsi yhdeksän edestakaisista liikettä ohjaussauvalla 5 sekunnin aikana (korkeusohjauksen suunnassa), kone taisi olla 737. Moinen vemputus alkaa käydä jo työstä.

Pieni osa saattaa joissain koneissa selittyä keinotunnon aiheuttamilla voimilla, jolloin ratti heiluu koneen tahdissa ja käsi siinä sitten mukana.

Mahtaako olla sitten niin, että ne, jotka osaavat konetta ohjata, eivät koe tarpeelliseksi somettaa siitä videoita?-) Sama kattilanvaivaajaporukka tuntuu kuvaavan myös innolla myös videoita, joissa pyytävät selvitystä. En tiedä onko näin, mutta tuleepa silti mieleen. Aika monen kannattaisi keskittyä johonkin muuhun kuin videokuvaukseen sekä koulutuksessa että työpaikalla. Viime syksynäkin taisi koulutus katketa kesken yhdeltä somevideoaktiivilta Finnairilla, kun homma ei sujunut yhtä hyvin kuin videoiden teko. Sääli sinänsä, aika paljon hukkaan heitettyä aikaa lentokoulutuksessa.

Muokattu: eilen 08:17, käyttäjä: Tatu Koiranen

[Timo Repo 31]

Meneekö myös kaasuvipujen vatkaaminen tähän samaan juttuun? On nimittäin aika vatkaamista kun E-2 Hawkeye lasketuu tukialukselle, en jaksa millään uskoa että se tehojen säätäminen lopulta kerkiää vaikuttaa mihinkään kun ajatellaan moottoreiden hidas kiihtyvyys ja lentokoneen massa...