SAAB B18 - onko käynyt Suomessa?

[Kari Lumppio 252]

Hei!

Vanhuus ei tule yksin. Minulla on hämärä, mutta sitkeä mielikuva josta en löydä mitään netistä tai mieleen tulleista kirjoistakaan.

Muistikuvan mukaan ruotsalainen B18 - porukka olisi eksähtänyt Pohjanlahden yläpuolella ja pari konetta olisi laskeutunut Kemiin. Tankannut ja palannut ilman sen kummempia noottikriisejä.

Ovatko aivoni yhdistäneet eri asioita vai onko noin tapahtunut?

Onko ylipäätään SAAB B18 (tai S18 ja T18) koneita käynyt Suomessa?

Edit

Todennäköisimmin 10.2.1946. Kahdeksan B18B ja yksi B3 (Junkers 86) F14 Halmstadista Väseråsin kautta F21 Kallax (Luleå). Flyghirtorisk Revy 31:ssä ei mitään muista koneista kuin 18172 "Röd David", joka myöhemmin nostettu merestä Härnösandin edustalta ja vieläkin (?) restauroitavana.

t.

Kari

Muokattu: Heinäkuu 13, 2022, käyttäjä: Kari Lumppio

[Jukka Nisula 2 274]

SAAB B18-koneet tulivat laivuekäyttöön vuonna 1944. Kävin varmuuden vuoksi läpi digiarkiston IVAK Kemin sotapäiväkirjan 30.12.1943 - 31.7.1944. Siinä ei ole mainintoja k.o. koneista.

Jukka

[Jukka Nisula 2 274]

8 tuntia sitten, Kari Lumppio kirjoitti:

Edit

Todennäköisimmin 10.2.1946. Kahdeksan B18B ja yksi B3 (Junkers 86) F14 Halmstadista Väseråsin kautta F21 Kallax (Luleå). Flyghirtorisk Revy 31:ssä ei mitään muista koneista kuin 18172 "Röd David", joka myöhemmin nostettu merestä Härnösandin edustalta ja vieläkin (?) restauroitavana.

t.

Kari

Tämä kahdeksan B18-koneen harjoituslento ja eksyminen 10.2.1946 tuli mieleeni myös, sillä olen siitä joskus kauan sitten tänne foorumillekin kirjoittanut. Kirjassa "I luften, Flygets årsbok 1981, on kerrottu tämä koko episodi valokuvineen. Kirjan mukaan kaikki koneet tekivät pakkolaskut Härnösandin ympäristöön yhden B18-koneen kadotessa ilmeisesti Pohjanlahdelle. Sitä ei ole koskaan löydetty. Joten tämän Lennart Bernsin kirjoittaman artikkelin mukaan yhtään konetta tuosta osastosta ei lentänyt Kemiin saakka.

Tarkempia pakkolaskupaikkoja, olen tehnyt yhteenvedon artikkelissa olleista alkuperäisistä sähkösanomista sekä Bernsin tekstistä ja valokuvien perusteella:

2 kpl B18 -konetta laski 2 km rannasta Härnösandin sataman edustalle jäälle Härnössä.

1 kpl B18 laski telakan ja satamalaiturin edustalle jäälle Lundessa Kramforsissa.

1 kpl B18 laski Granholmenissa Ångermanälvenin jäälle.

1 kpl B18 laski Ramvikiin sahan lähelle järven jäälle 25 km Härnösandista.

2 kpl B18 laski Norasundetiin 30 km pohjoiseen Härnösandista.

1 kpl B18 katosi ilmeisesti Pohjanlahdelle, kateissa edelleen.

1 kpl B3 (Junkers Ju 86) laski Storsjönin jäälle.

Tässä vielä B18-koneyksilöt ja niiden kohtalot på svenska:

18192 (L) nödlandade vid Norasundet 30 km NNO Härnösand. Flygplanet skar ner i en råk och slog runt med svåra skador på stjärtpartiet men reparerades och kom åter i tjänst.

18166 (A) nödlandade också vid Norasundet i form av buklandning med i stort sett bara krökta propellerblad som skador, varför även detta flygplan snart återgick i tjänst.

18177 (K) nödlandade vid Ramviks såg 20 km NNV Härnösand, varvid vänster landställ, motor och vinge ansågs totalhavererade. Flygplanet reparerades dock och kom åter i tjänst.

18163 (H) skadades mycket svårt pga felbedömning vid nödlandning 4 km norr om Ramviks såg. Flygplanet kasserades då det ej ansågs reparabelt.

18176 (G) buklandade på isen i Härnösands hamn och sjönk därefter igenom. Flygplanet bärgades något senare och kasserades.

18172 (D) buklandade i Härnösands hamninlopp och sjönk några dagar senare vid bärgningsförsök. Flygplanet kom dock att bärgas så sent som den 10 september 1979 - efter 33 år i vattnet, för att byggas upp för Flygvapenmuseet.

18180 (N) fört av fänrik H Hoffberg försvann över Bottenhavet och har aldrig återfunnits.

18170 (B) nödlandade vid Lunde 27 km N om Härnösand varvid landstället skar igenom isen och slets av med skador på propellrar och motorkåpor som följd. Flygplanet bärgades, reparerades och kom åter i tjänst.

Lähde: http://flygplanshistorik.se/index.htm?s=18/18samhav.htm

Linköpingin ilmailumuseossa oleva SAAB B18 ”punainen D” on nimenomaan Härnösandin edustalta pohjasta nostettu ja entisöity. Olen itse konetta käynyt ihailemassa joitakin vuosia sitten. Ohessa muutama ottamani kuva. Kone esittää huollossa ja moottorinvaihdossa olevaa.

https://flygvapenmuseum.se/utstallning/b-18b/

Jukka

Muokattu: Heinäkuu 13, 2022, käyttäjä: Jukka Nisula
lisäyksiä, täsmennystä

[Jukka Nisula 2 274]

Toisinpäin kyllä on sattunut, kun Suomen ilmavoimien Dornier Do 17Z DN-55 ja Junkers Ju 88 A-4 JK-271 kävivät Kiirunassa ”tankkaamassa” maaliskuussa 1945. Koneet lähtivät Kemin tukikohdasta. Dornier palasi Kemiin heti samantien tankkauksen jälkeen, mutta Junkers vasta toukokuussa, koska oli mennyt laskussa nokilleen ja vaurioitui hieman. 

DN-55 teki välilaskun 7.3.-45 ja JK-271 15.3.-45. Molempien syy vähäinen polttoaine, kyseessä sotalennot Käsivarteen.

edit: mahdollisuudesta käyttää Ruotsin kenttiä välilaskuihin oli sovittu salaisesti helmikuussa -45 Suomen sotilasasiamiehen majuri Ekin ja Ruotsin pääesikunnan päällikön kenraali Ehrensvärdin kesken. 

Jukka

Muokattu: Heinäkuu 13, 2022, käyttäjä: Jukka Nisula

[Kari Lumppio 252]

Jukka, kiitos "jalkatyöstä"! Toistaiseksi jää selvittämättömäksi miten olen sekoittanut Kemin asiaan. Ja tankkaukset. Ellei "Röd Niklas" sitten kadonnut Kemin suuntaan.

SAAB 18:lla ei siis ole ilmeisesti mitään suoraan kytköstä Suomeen tai suomalaiseen ilmailuhistoriaan.

Hyvää kesää!
Kari

Muokattu: Heinäkuu 13, 2022, käyttäjä: Kari Lumppio

[Jukka Nisula 2 274]

Hyvää kesää sinullekin Kari!

Sen verran tämä aihe kiinnostaa, että laitan tänne vielä muutaman kommentin ja linkin. Viitisen vuotta sitten tämä ”Röd N:n” katoaminen oli taas kovasti tapetilla naapurissa Ruotsissa. Esitettiin nimittäin uusi teoria, että kone ei olisikaan lentänyt huonossa säässä ulos merelle, vaan navigointivirheen takia sisämaahan länteen tunturialueelle lähelle Norjan rajaa Hotagsfjälleniin. Ja että se olisi tehnyt pakkolaskun erämaassa olleelle suojärvelle, ja olisi vajonnut suon sisään jään sulaessa keväällä. Olisi nähty jopa valorakettikin noihin katoamisaikoihin. Teorian esitti ilmailuhistorioitsija Henrik O. A. Barkman. 

Katsoin Ruotsin teeveestä tuolloin pakkolaskuista ja koneen katoamisesta ja etsimisestä tehdyn dokkarin. Siinä konetta etsittiin erämaajärvistä ja -soista, jotka tunnetaan nimellä ”myr” (räme). Konetta etsittiin mm. vanhojen ilmakuvien avulla vertaamalla niitä tuoreisiin kuviin ja tutkittiin ja verrattiin kasviston muutoksia soissa ja rämeiköissä. Konetta ei kuitenkaan ole löytynyt. 

https://www.svt.se/nyheter/lokalt/vasternorrland/jakten-pa-rod-niklas

Kuvia suojärvestä:

https://www.svt.se/nyheter/lokalt/vasternorrland/har-ligger-rod-niklas-barkman-saker-pa-sin-sak

https://www.svt.se/nyheter/lokalt/vasternorrland/det-handlar-om-en-gravplats

Jukka

Muokattu: Heinäkuu 14, 2022, käyttäjä: Jukka Nisula