MOGAS STC ja 98-oktaaninen autobensiini

[Peter Lord 185]

Lennän ajoittain eräällä C172-tyyppisellä lentokoneella jonka Lycoming-moottoriin on asennettu Petersen Aviation Inc STC SA2601CE   ns. MOGAS STC.
Koneen omistaja on suositellut minua tankkaamaan moottoriin tavallista 98-oktaanista autobensiiniä, jonka alkoholipitoisuutta ei ole mitattu,

En ole asiantuntija tässä lajissa joten kysyn nyt itseäni viisaammilta, onko tämä turvallista ja STC:n ehtojen mukaista ?

 

Peter

[Seppo Kohonen 311]

Vaimistajan mainospuheet löytyvät täältä: https://www.autofuelstc.com/

 

[Juri Pelkonen 590]

Ja vielä suorat lainaukset Petersenin sivuilta:

Lainaa

Ethanol Fuel Testing

Run the ethanol test on all the gas you buy.

DO NOT burn fuel with ethanol in your airplane. Revert to 100LL if ethanol free gasoline cannot be found.

• Ethanol fuels can damage the rubber and aluminum components of your aircraft fuel system.
• Ethanol increases the volatility of fuel.
• Ethanol can absorb significant amounts of water in flight.
• Ethanol may vent off at altitude, reducing both range and octane.
• Ethanol has fewer BTUs than conventional gasoline, which further reduces range.

... ja

Lainaa

The use of gasoline containing alcohol must be avoided because it can cause corrosion in the engine, damage the aircraft fuel system, decrease range, and increase the tendency toward vapor lock.

Lisäksi:

Lainaa

We recommend you use one tank full of 100LL every 75 hours to replace lead on the valve seats.By doing so you will be supplying adequate lead for these parts. Also, during break-in following an overhaul or replacement of a cylinder, you should use 100LL for 25 hours in order to supply lead during the break-in process. A mixture of 75% unleaded and 25% 100LL yields a lead content equivalent to 80/87 octane avgas (0.5 gram per gallon). Radial and Franklin engines should use this mixture at all times if possible because they are dependent on lead to prevent valve seat recession.

Enpä toki tiedä mitkä tarkalleen ovat Peterin käyttämän koneen ja STC:n speksit, mutta nuo nyt niin kuin yleisenä internet "tietona". 

[Tatu Koiranen 1 726]

Ottamatta mitään kantaa oikeudellisiin seikkoihin / laillisuuteen, STC:n ehtoihin tai siihen, kenen pitäisi polttoaine testata (jos sitä itse tankkaa ja se on testaamatonta/alkoholin määrästä on epäselvyyttä, niin sittenhän loogisinta olisi testata se itse), tai että minkälaisella testimenetelmällä testaus pitäisi suorittaa, niin joitain näkemyksiä ja kokemuksia kaasutinmoottorista, jossa käytetään viinallista autobensiiniä (experimental, muutostyö 98E5:lle) tai ylipäätään autobensiiniä:

Höyrylukon riski on suurempi, se on ihan kiistatonta. Koskee sekä 98E0 että 98E5, jos verrataan 100LL:ään. Riskin kuvittelisi C172:n kaltaisessa ylätasokoneessa (jatkuva paine polttoainelinjassa) reaalisoituvan mahdollisesti silloin, kun koneella lähdetään lentoon jonkin aikaa sillä laskeutumisen jälkeen, välissä moottori sammutettuna. Hinaustoiminnassa tämä tulee esiin alatasoilla, kun koneella tullaan laskuun, se sammutetaan ja moottoritilan letkuissa oleva polttoaine lämpenee huomattavan kuumaksi (joissa polttoaineen paine on liki 0, kun kone on sammutettu ja sähköpumput pois päältä). Alatasoisia hinauskoneita on yskinyt lentoonlähdössä, kun pian käynnistämisen jälkeen (puhutaan luokkaa 30-60 sekuntia) on aloitettu lentoonlähtö ja näillä koneilla onkin autobensiiniä käyttäessä olennaista, että moottoria käytetään ennen lentoonlähtöä sen verran, että tuoretta polttoainetta pääsee virtaamaan riittävissä määrin kaasuttimelle, jotta voidaan olla "varmoja" polttoaineensyötön häiriöttömyydestä. Ylätasoilla vastaava ongelma voi syntyä, jatkuvasta positiviisesta paineesta huolimatta. Tulee kuitenkin ottaa huomioon, että hydrostaattinen paine C172:n siivistä moottoritilaan on pienempi, kuin monen alatason sähköpumppujen aikaan saama paine.

Itse en ole kuullut, että 5% viinaa olisi aiheuttanut C172:ssa ongelmia ja tietääkseni experimentalina näitä koneita lentää 5% viinamäärällä - tietysti experimentalilta ei edellytetä tyyppihyväksytyn koneen turvallisuustasoa. Kokonaisuuden kannalta ja toistaiseksi tuntemieni riskien kannalta vaikuttaa olevan operatiivisen toiminnan ja siihen välittömästi liittyvien riskien kannalta olennaisempaa, onko lycoming-moottorilla varustetussa lentokoneessa 100LL vai 98E0, kuin 98E0 vai 98E5. Minä olen tuota viinamäärän ylärajaa (5%) kolkutellut pääasiassa OH-TOW:lla, jonka polttoainejärjestelmän materiaalien kesto on ensin tositettu ja sitten kone hyväksytty käyttämään 98E5:sta (ko. kone on siis experimental ja alataso). Toki jos koneessa X olisi osia polttoainejärjestelmässä, jotka eivät kestäisi viinaa yli 1% prosenttia, niin määrän kasvattaminen sen yli voisi olla hyvinkin vaarallista.

Mielelläni kuulisin itsekin mahdollisista ongelmista suurilla lentokorkeuksilla, korkeintaan lentopinnalla 130 toimiessa mitään akuuttia ei ole tullut vastaan Suomen lämpötilaososuhteissa (harvemmin on hellettä 4 kilometrissä).

Vaikka sanoin ylempänä, etten ota kantaa oikeudellisiin seikkoihin (enkä ota tässäkään kohdin kantaa mihinkään yksittäiseen tapaukseen), niin yleisesti ottaen päällikkö toki vastaa siitä, että konetta käytetään sen lentokäsikirjan (tai lento-ohjekirjan) mukaisesti. Naapurin pena tai koneen omistaja ei vastaa siitä.

edit: jatkan vielä vähän tuosta testaamisesta: alkoholin liuottaminen veteen kyllä toimii kohtuullisesti testimenetelmänä, olen sitä päässyt kokeilemaan kunnon labravälineillä polttoainenäytteestä, jonka alkoholipitoisuus oli oikealla labratutkimuksella määritetty. Se, pystyykö "kenttäolosuhteissa" halvalla menetelmällä sitten sanomaan, onko sitä viinaa 0,75 vai 1,25 %, voi olla aika vaikeaa. Sen nyt erottaa, jos sitä on 4-5 %, mutta sen yhden prosentin ympärillä pyöriminen on aika vaikeaa.

Toisaalta tähän on sellainen helpostus olemassa, että likipitäen kaikessa 98:ssa jota suomessa myydään, viinaa on >1 % nykyään, koska Nesteellä ei ole vähempiviinaista polttoainetta Kilpilahdessa tai Naantalissa. Vielä pari vuotta sitten Naantalin prosessista tuli alle 1 % seosta, mutta ymmärtääkseni Naantalissa ei enää valmisteta 98:ia lainkaan, vaan sieltä jakeluun lähtevä 98 tulee Kilpilahdesta.

Muokattu: Heinäkuu 22, 2022, käyttäjä: Tatu Koiranen