Jukka Nisula

Mersun pakkolasku Selänpäässä 1948

25 viestiä aiheessa

Finnasta löytyy oheinen kuva. Oliko pakkolaskupaikka Selänpään lentokenttä vaiko jossain pellolla tai niityllä Selänpään kylässä? Vaiko muualla lähiseudulla?

Kuvan tiedot Finna.fi:ssä: ”Juuso Pulkkinen ja Messerschmitt Bf 109 pakkolaskun jälkeen Selänpäässä 1948.

Kersantti, Lentolaivue 33:n ohjaaja Raimo Juho (Juuso) Pulkkinen ja Messerschmitt Bf 109 pakkolaskun jälkeen, todennäköisesti Selänpäässä 15. syyskuuta 1948. Onnettomuus johtui polttoaineen loppumisesta. Oikealla oleva henkilö tuntematon. Koneyksilö MT-500.”

Kuvalähde: Finna.fi/Suomen Ilmailumuseo/ Onni Parosen kokoelmat. 

Päivämäärä 15.9.1948.

Jukka

FE028CB8-BF1A-4322-9CB2-EDF0A389A80A.jpeg

1 henkilö tykkää tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

"Ohjaaja oli pakotettu tekemään pakkolaskun mahalleen pellolle Valkealan Selänpään asemalta noin 500 metriä itään."

Vesen-Siiropää: Utin koneet siiipi maassa (2. tarkistettu ja laajennettu painos).

Rodney

P.S. Teos antaa ohjaajan etunimeksi Juha.

Muokattu: , käyttäjä: Jorma Kosonen
P.S.
2 henkilöä tykkäävät tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kiitos Rodney. Sieltähän se paikka löytyi. Kirja on kyllä minulla kotona hyllyssä, muttei juuri nyt ”käden ulottuvilla”.

edit: karttaa katsomalla voi todeta, että Selänpään lentokentän länsi-lounaispuolen kiitoteiden päihin on Mersun pakkolaskupaikalta noin 3 km matkaa. Huomionarvoista on myös, että Selänpäänkankaan, jossa kenttä sijaitsee, eteläpuolen ja lounaispuolen suo- ja peltomaasto on noin 40 metriä kenttäaluetta alempana. Kenttä on ollut siis varsin lähellä, mutta niin kaukana… (;

Jukka

Muokattu: , käyttäjä: Jukka Nisula
Lisäys
1 henkilö tykkää tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
1 tunti sitten, Jukka Nisula kirjoitti:

Kenttä on ollut siis varsin lähellä, mutta niin kaukana… (;

Gasolino finito, propeller stoppo. Kone kuitenkin vielä korjattiin lentokuntoiseksi.

Rod :cool:

Muokattu: , käyttäjä: Jorma Kosonen
3 henkilöä tykkäävät tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
2 tuntia sitten, Jorma Kosonen kirjoitti:

Gasolino finito, propeller stoppo. Kone kuitenkin vielä korjattiin lentokuntoiseksi.

Rod :cool:

Joo korjattiin johtuen runsaista varaosista. G-kakkoset olivat tällöin jo lentonsa lentäneet, joten ehjiä runkoja riitti varastossa. Todennäköisesti sai MT-500 katkenneen tilalle G-2:n rungon.

IMG_0230.JPG

Muokattu: , käyttäjä: Raimo Heikkinen
asiakorjausta ja liite
2 henkilöä tykkäävät tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
3 tuntia sitten, Jorma Kosonen kirjoitti:

Gasolino finito, propeller stoppo. Kone kuitenkin vielä korjattiin lentokuntoiseksi.

Rod :cool:

Mikäs pilotin kainalossa on. Purkautunut laskuvarjo?

1 henkilö tykkää tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
2 tuntia sitten, Matti Kuosmanen kirjoitti:

Mikäs pilotin kainalossa on. Purkautunut laskuvarjo?

Laskuvarjohan se on ja ainakin valjaat ovat kotimaista valmistetta eli kyseessä on PAK/O (ohjaaja)varjo.

3 henkilöä tykkäävät tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Onko tietoa kyseisen lennon kestosta ja tankatusta polttoainemäärästä? Osattiinko Suomessa Mersulla(kaan) säästölentoa? Kun ei osattu muillakaan. 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
1 tunti sitten, Jukka Juutinen kirjoitti:

Onko tietoa kyseisen lennon kestosta ja tankatusta polttoainemäärästä?

Polttoainemäärästä ei ollut pilotillakaan tietoa.

Ohessa koko siipi maassa kertomus.

Rodney

P.S. Vahva ostosuositus kyseisestä erinomaisesta teoksesta.

62dc4e98410c1_MT-50019480915.thumb.jpeg.e57bf1450f73780802613462b90634c7.jpeg

 

1 henkilö tykkää tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kun katsoo tuota korjausselostusta, niin alkuperäisestä MT:500:stä ei jäänyt jäljelle isommista osakokonaisuuksista muuta kuin siipi ja siitäkin vain suurin osa.

 

1 henkilö tykkää tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

MT-500:n lennot syyskuussa -48:

IMG_0223.thumb.JPG.f0a443c41dc9222adea711aa6940ed1d.JPG

Sivu (15.9.48) palveluspäiväkirjasta:

IMG_6452.thumb.JPG.5c3925fae854b8ff4f7d05217f678bd2.JPG

Koulutusohjelma syyskuulle. (Laskuvarjojen pakkausta riitti useammalle kuukaudelle).

IMG_5751.thumb.JPG.7ed5ae2c4c67f544df63b07654349b7f.JPG

Koulutuskertomus syyskuulta. (Mikähän oli tuo UK-komennus?).

IMG_5768.thumb.JPG.f1ac721821d0e26563258723965ef1d0.JPG

Muokattu: , käyttäjä: Raimo Heikkinen
2 henkilöä tykkäävät tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
On 7/23/2022 at 1:21 PM, Jorma Kosonen said:

"Ohjaaja oli pakotettu tekemään pakkolaskun mahalleen pellolle Valkealan Selänpään asemalta noin 500 metriä itään."

Vesen-Siiropää: Utin koneet siiipi maassa (2. tarkistettu ja laajennettu painos).

Rodney

P.S. Teos antaa ohjaajan etunimeksi Juha.

Saako tätä kirjaa mistään? 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Ref. Utin koneet siipi maassa 2.tarkistettu ja laajennettu painos.

Utin Ilmakilta on painattanut teoksen ja sitä löytyy täältä: erkki.alatalo.utti(at)luukku.com tai puh. 0400 755 984

Pariin vuoteen ei ole käyty ilmailukirjallisuuspäivillä, mutta jos syksymmällä taas ryhdistäydyttäisiin perinnepuolella, niin sinnehän sitä tullaan kauppamaan.

Pulkkinen Raimo JUHA David (s.1927 - k. 2012 LentoRauk Kauhava 1946 eli sodan jälkeen ensimmäinen au-ohjaajakurssi). Tuosta Selänpään kaputista hän kertoi eläessään sen johtuneen siitä, että tuon Mersun vastaava mekaanikko oli joutunut lähtemään kiireellisesti Kouvolan sotilassairaalaan, jolloin hän oli hätäisesti delegoinut Pulkkisen koneen loppuvalmistelun jollekin toiselle mekaanikolle. Tälle oli jäänyt käsitys koneen olevan tankattu. Ei Pulkkinen kieltänyt omaa vastuutaan lopputuloksesta, koneen päällikköhän vastaa polttoaineen tarkistuksesta/riittävyydestä annetulle tehtävälle. Hätäilyn maku oli ollut lähdössä.

Muokattu: , käyttäjä: Juha Ritari
3 henkilöä tykkäävät tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Pentti ”Jänö” Kaukosen Taivaalla tuulee -kirjassa vuodelta 1995 purjelentäjä Väinö Niemenpää muistelee, että ilmavoimien viimeiset lentoleirit Selänpäässä pidettiin vuosina 1948 ja 1952. Sen jälkeen kenttä alkoi kasvaa umpeen ja kenttä jäi vuosikymmeneksi käyttämättömäksi. Vasta 1962 kouvolalaiset ilmailijat alkoivat raivata täysin metsittynyttä kenttää purjelentokäyttöön.

Onko tietoa noista vuosien 1948 ja -52 ilmavoimien lentoleireistä Selänpäässä? Mitä yksikköjä ja mitä koneita siellä oli? Oliko porukka Utista vaiko muualta? Päivämäärätkin kiinnostaa.

edit: tuli vielä mieleen, että MT-500:n kaputti sattuu myös tuohon leirivuoteen -48. Mutta kone starttasi kuitenkin ilmeisesti Utista?

Jukka

Muokattu: , käyttäjä: Jukka Nisula
1 henkilö tykkää tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Ei ihan liity otsikkoon, mutta silloin tällöin on tullut mieleen tähän sopiva kysymys: jos alkuperäisestä koneesta vaihdettiin runko ja siipi ja ropelli ja kai moottorikin ja lähes kaikki mitä voi, niin onko edelleen kyseessä sama lentsikka? Muistelen jonkun todenneen joko autosta tai lentsikasta, että niin kauan kuin runkonumerolevyn saa ehjänä toiseen, se katsotaan samaksi peliksi. Onko noin? Jollain experimentalpalstalla voisi kysyä samaa asiaa, eli jos kokoan mopocessnan eri raadoista, voinko valita levyn mistä tahansa niistä???

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
4 tuntia sitten, hannu häkkinen kirjoitti:

Muistelen jonkun todenneen joko autosta tai lentsikasta, että niin kauan kuin runkonumerolevyn saa ehjänä toiseen, se katsotaan samaksi peliksi. Onko noin?

Ilmailuhallituksen ensimmäinen pääjohtaja Kaarlo ”(Kalle)” Jaakko Temmes kertoi virassa ollessaan tehneensä ko. tulkinnan ilma-alusten osalta. Tämän tuli puheeksi, kun keskustelin aikoinaan hänen kanssaan Ilmailumuseossa näytteillä olevan Sääsken entisöinnin laajuudesta. 

Muokattu: , käyttäjä: Topi Falkenberg

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
12 tuntia sitten, Jukka Nisula kirjoitti:

Pentti ”Jänö” Kaukosen Taivaalla tuulee -kirjassa vuodelta 1995 purjelentäjä Väinö Niemenpää muistelee, että ilmavoimien viimeiset lentoleirit Selänpäässä pidettiin vuosina 1948 ja 1952. Sen jälkeen kenttä alkoi kasvaa umpeen ja kenttä jäi vuosikymmeneksi käyttämättömäksi. Vasta 1962 kouvolalaiset ilmailijat alkoivat raivata täysin metsittynyttä kenttää purjelentokäyttöön.

Onko tietoa noista vuosien 1948 ja -52 ilmavoimien lentoleireistä Selänpäässä? Mitä yksikköjä ja mitä koneita siellä oli? Oliko porukka Utista vaiko muualta? Päivämäärätkin kiinnostaa.

edit: tuli vielä mieleen, että MT-500:n kaputti sattuu myös tuohon leirivuoteen -48. Mutta kone starttasi kuitenkin ilmeisesti Utista?

Jukka

Vastaanpa itse nyt ainakin alkuun, koska löysin maininnan Selänpäästä Heikki Parosen kirjasta "Lentomestari Utista -Onni Paronen." Kirjassa mainitaan, että Lentorykmentti 3 osallistui elokuussa 1950 3. Divisioonan sotaharjoituksiin. Sen aikana Onni Paronen lensi MT-511 -koneella sotaharjoituslentoja sekä Utista, että Selänpään kentiltä.

Huom! Lisäksi kirjassa on tämä sama kuva, jonka laitoin finnasta tänne. Sen kuvan vieressä on seuraava teksti: "Yksi Mersulla koulutetuista, kersantti Aulis Rosenlöf joutui sotaharjoituslennolla hyppäämään laskuvarjolla MT-459:n moottorivian takia. Kuvassa ohjaaja tuhoutuneen koneensa vierellä Iitissä 14.9.1950."

Pystyykö joku kuvasta tunnistamaan ohjaajan? Onko hän Juha Pulkkinen vaiko Aulis Rosenlöf? Koneen tunnus ei näy kunnolla. Ihmettelen vaan, jos Rosenlöf hyppäsi ja kone on kuitenkin noin ehjän näköinen, selvästi tullut mahalleen, potkurin lavatkin vääntyneet eli kone on käynyt jotenkin vielä. Pakkolaskulta näyttää ilmiselvästi. Toki ohjaajalla on kuvassa laskuvarjo purkautunut, mutta... Kuvahan on alunperin kyllä Onni Parosen albumista ja Suomen Ilmailumuseolle luovutettu.

Jukka

 

Muokattu: , käyttäjä: Jukka Nisula
1 henkilö tykkää tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Jukka Nisula kyseli tuossa ylempänä muutamia asioita. Pulkkinen starttasi pakkolaskulennolleen Utista. Selänpään lentoleirejä pidettiin pääosin Niemenpään mainitsemina aikaväleinä. Suurin kapina oli elokuussa 1950. Tuolloin LeR 3:n kaikki iskussa olleet Utin Mersut siirrettiin Selänpäähän. Selänpää toimi rykmentin "Turkin sota" tukikohtana. Reino Turkki oli tuolloin Ilmavoimien komentaja ja koko Ilmavoimia koskeva sotaharjoitus nimettiin hänen nimensä mukaan. Sotilasmestari Paavo Honkanen oli itsekin mukana Mersupilottina ja kertoi muistaakseni heillä olleen jonkun verran toistakymmentä konetta taistelussa LeR 4:n Luonetjärveltä toimineita Mersuja vastaan. Selänpäässä oli tuolloin myös vahva ilmatorjuntavarustus. Luonetin Mersuista oli nokat maalattu valkoisiksi ja siipien alapinnalla oli valkoinen vyö. Näin konekiväärikameroista voitiin  tarkistaa kumpi "voitti". 

Jossain olen nähnyt myös suttuisen ilmakuvan Selänpään lentokentästä, jossa näkyy DC-3 tai DC-2 naamioituneena Selänpään kentällä metsän reunassa. Se voi olla jo siltä ajalta, kun Kouvolan Ilmailuyhdistys (nyk. Kouvolan Seudun Ilmailuyhdistys) on tullut Utista Selänpäähän. Utista ajettiin purjelentäjät pois Iljushinien Uttiin tulon myötä. Tuolloin erittäin vahva Inkeroisten Ilmailukerho kotiutui Wredebyhyn ja Kouvolan "kovaosaiset" aluksi yhdellä koneella Selänpäähän.

Imatran Ilmailukerho ja Lappeenrannan Ilmailuyhdistys pitivät yhteisiä lentoleirejä kesäisin ja olivat ainakin yhtenä kesänä 1950-luvun lopulla Selänpäässä purjekoneineen + hinauskone. Muut heidän leirikenttänsä olivat Taipalsaari ja LIY kävi yhtenä kesänä myös Savitaipaleen lentokentällä Hämäläisen kylän vieressä.

3 henkilöä tykkäävät tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Jukka Nisulalle: Kuvassa on auringon nousun varmuudella Juha Pulkkinen.

Jälleen asia, johon olen törmännyt ennenkin monessa menneessä asiassa, miksi en kysynyt tätäkin aikanaan eli tuota auennutta varjoasiaa häneltä itseltään. Olen nähnyt sen kyllä aiemminkin. Vuonna 2010 taltioitiin Utissa kolmen vuoden 1946 au-ohjaajakurssin Mersupilotin, kuvassa kuvauskohteina vasemmalta Paavo Honkanen, Paavo Pietilä ja Juha Pulkkinen, muistoja jotakin tulevaa tarvetta varten. En muista haastattelun sisältöä eikä minulla ole tietoa materiaalin myöhemmästä mahdollisesta käytöstä tai sijainnista.62dfa25756b01_KaiKuntola2.thumb.jpg.9acb02d03db92e3248feea6959d87613.jpg                                                                                                                                                                                                                                 a Kuvassa kuvaaja,62df9ffe29404_KaiKuntola.thumb.jpg.bf4de9c715e9b7c62ddec19d36737210.jpgjolle materiaalikin meni, on muistaakseni Kai Kuntola.

Muokattu: , käyttäjä: Juha Ritari
3 henkilöä tykkäävät tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kiitos Juha! Hyvä, että asia selvisi. Ilmeisesti finnaan on korjattu kuvatiedot oikeaksi, sillä Parosen kirjahan ei ole aivan tuore. Eli MT-500 ja Pulkkinen kuvassa.

Selasin Karjalan Lennoston paksua historiikkiä ja siinä on kirjoitettu kyllä tästä suuresta sotaharjoituksesta elokuussa 1950 eli ”Turkin sodasta”. Kirjassa mainitaan Mersujen tukikohtina Utti ja Luonetjärvi, Selänpäätä ei kirjassa ole mainittu. Hyvä kun tarkensit tätäkin, kiitos.

Jukka
 

Muokattu: , käyttäjä: Jukka Nisula
kirjoitusvirheen korjaus
1 henkilö tykkää tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

 

48 minuuttia sitten, Juha Ritari kirjoitti:

Jukka Nisulalle: Kuvassa on auringon nousun varmuudella Juha Pulkkinen.

Vahvistan "Kansallisarkiston dokumenttien kautta !" että kuvassa on Juha Pulkkinen. Totean myös paikalla käyneenä, että silppu Rosenlöf´in MT-459:n putoamispaikalla on huomattavasti pienempää.

Kersantti Aulis Rosenlöf/MT-415 kuului tähän neljän MT:n puljaan kuin Pulkkinenkin. Jo puolen tunnin kuluttua pakkolaskusta oli Rosenlöf vaihtanut konetta ja startannut Utista Stigulla (SZ-2) yhdessä mekaanikko Loposen kanssa etsimään MT-500:n pakkolaskupaikkaa. "Kaveria ei jätetä":)

Lisäys: Pulkkisen MT-500 oli vielä saksalaisessa naamiointimaalauksessa kun taas Rösenlöf´in MT-459 oli maalattu kotimaiseen oliivin vihreä/vaalean siniseen DN- maalaukseen.

Muokattu: , käyttäjä: Raimo Heikkinen
Maalaus
3 henkilöä tykkäävät tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Juhan alemmassa kuvassa haastattelijoina ovat tykistön evl. Erkki Heinilä vasemmalla ja oik. Pertti Halinen.

Halinen ei muistanut mihin mahdollinen haastattelumateriaali on joutunut. Tuossahan on kamera. Se on varmaan taltioitu jonnekin.

Täytyy vielä painostaa.

2 henkilöä tykkäävät tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Englantilaisen taulukon mukaan Bf 109G-6:n paras toimintamatka ilman lisäsäiliötä oli n.  990 km ja vastaava lentoaika 3,1 tuntia. 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Pentti Manninenkin vielä vahvisti minulle, että kuvassa on todella MT-500: ”Koneessa on ohjaamon takana iso numero 8, joka oli MT-500:n. Minulla on myös korkeatasoinen skanni kuvasta, jossa näkyy ihan selvästi 500.”

Kiitokset tästäkin vahvistuksesta.

Jukka

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Luo uusi käyttäjätunnus tai kirjaudu sisään

Sinun täytyy olla jäsen osallistuaksesi keskusteluun

Luo käyttäjätili

Rekisteröi uusi käyttäjätili helposti ja nopeasti!


Luo uusi käyttäjätili

Kirjaudu sisään

Sinulla on jo käyttäjätili?


Kirjaudu sisään