Super Caravellen hätälasku Härmälään

[Jukka T Lahtinen 47]

https://youtu.be/ZW_lg64bkLI

Päivälleen 44 vuotta takaperin, heinäkuun 29. päivänä 1978, Suomen ilmatilassa koettiin vaaratilanne, jota ei välttämättä noteerattu erityisen vakavana, koska kaikki lopulta päättyi hyvin. Sterling-lentoyhtiön Super Caravelle, jonka kyydissä oli 109 matkustajaa ehti matkalla Kreikan Rhodokselta Helsinkiin käyttää lähes kaiken polttoaineensa, ennen kuin se teki onnistuneen laskun Tampereen Härmälän lentokentälle. Härmälän kiitotie täytti nipin napin Caravellen laskeutumisen mahdollistavat minimivaatimukset. Kun moottorit oli sammutettu, mittarit osoittivat polttoainetta jääneen käyttämättä 680 kiloa.

Lentosuunnitelman mukaan koneen oli määrä pysähtyä ennen Helsinkiä Tukholmassa tankkaamaan, mutta aiemmillakin lennoilla oli Tukholma jätetty väliin ja lennetty suoraan lennon varakentäksi määritellylle Helsinki-Vantaan kentälle. Niin tehtiin myös tuona heinäkuisena lauantaiaamuna. Helsingissä vallinnut sumusää esti kuitenkin aikeet laskeutua sinne ja kone sai pyyntönsä mukaisen selvityksen Ouluun, jonne lennettäessä koneen ohjaamossa oli kuitenkin polttoaineen loppumisen uhatessa tehtävä päätös lähimmälle kentälle laskeutumisesta.

Tamperelaiset innostuivat suihkarin vierailusta ja sanan kiirittyä konetta käytiin joukolla ihmettelemässä. Vasta myöhään iltapäivällä kello 17 jälkeen Caravelle nousi ilman matkustajia Härmälästä kohti Helsinkiä.

Härmälän kentästä ei kovin paljon olisi kuvadokumentteja ilman Juhani ja Pertti Sipilän useiden vuosien aikana kuvaamaa materiaalia. Kiitos Juhani, kun sain käyttää kuvia videon teossa! Helsingin lähestymislennonjohdossa tapahtumapäivänä työskennellyt Esa Karanko kertoi minulle tapahtumien kulun, joten siltä osin mallinnus oli helppo toteuttaa. Pitkän uran Tampereella Finnairin virkailijana tehnyt Risto Korkee valotti niin ikään minulle päivän tapahtumia. Kuten Risto muistelmasivuillaan kirjoittaakin, eivät he saatuaan puhelun Caravellesta Rautatienkadun toimistolle aivan heti uskoneet lennonjohtajan puheita, sillä isojen koneiden kyläilystä Härmälässä oli joskus aiemminkin väännetty jekkua.

Videon teko oli sikäli haastavaa, että käyttämissäni simulaattoreissa ei löydy Härmälän maisemia, eikä myöskään Super Caravellen mallinnuksia. Niinpä olen liikkuvaa kuvaa sijoittanut aitojen valokuvien lomaan ja modifioinut vanhemman sarjan Caravellen näyttämään Superilta.

Täällä varmaankin on väkeä, joka muistaa Caravellen vierailun, ehkä on niitäkin, jotka kävivät paikan päällä konetta katsomassa? Ja löytyisikö joku tai joitakin, jotka jopa olivat kyseisellä lennolla koneen kyydissä? Kommentteja kiitos! Ja katsokaa nyt ihmeessä videomallinnus, kuuteen minuuttiin on tiivistetty koko stoori.

T. Jukka

[Tauno Hermola 116]

Parin sivun aikaisempi keskustelu aiheesta:

https://www.flightforum.fi/topic/12718-sterlingin-caravellen-seikkailu-härmälään/

Hankalaa, kun foorumin oma haku on niin *aska, ettei sillä löydy mitään!

[Juha Ritaranta 955]

Minulla on semmoinen hämärä mielikuva, että ensin oli tarkoitus Vantaalta lentää Vaasaan eikä Ouluun. Vielä hämärämmin muistelen, että kun huomasivat, ettei löpö riitä Vaasaan, niin kääntyivät kohti Jyväskylää.

Edit: ja tuolta vanhasta keskustelusta löytyikin se, mitä silloin muistelin. Ja sen lopunkin muistan edelleen, mutta turha tässä toistaa.

Muokattu: Heinäkuu 30, 2022, käyttäjä: Juha Ritaranta
Lisäys

[Esa Karanko 1 317]

Jännittävä ilmailuvuosi 1978

 

Näin jälkeenpäin tuntuu vinkeältä katsoa videoelokuvaa tapauksesta, jossa olin itse mukana. Kiitos Jukka!  Ensimmäinen tällainen kokemukseni on elokuva Kaappari. Se kertoo 30.9.1978 kaapatusta Finnairin Caravellesta.

 

Keväällä 1978 olin ollut muutaman vuoron tuuraajana Härmälän tornissa. Minulla oli myös CPL ynnä IFR.

 

Sterlingin lennon aikana olin tutkavuorossa Helsingin lähestymisessä. Tajusin tilanteen vakavuuden heti, kun se kysyi onko Tampereella lentokenttä ja kertoi, että polttoaine ei riitä kauemmas. Vasta myöhemmin kauhistuin. Onneksi seurauksena oli vain henkisiä hiertymiä.

 

Esa 

[Seppo Kolehmainen 1 868]

Pari sanaa itse Härmälän kentästä. Ei se kiitoradan pituus ollut ainoa ongelma. Koko kenttä oli sellainen kattilan pohja. Jos lähestyi lännestä, oli tunne ikäänkuin laskeutuisi alamäkeen. Jos lähestyi idästä, reunaesteinä olivat rautatiekiskojen suuntaiset sähköjohdot joita piti varoa. Sotaväen aikana ensimmäinen lasku piti Fougallakin tehdä jonkun kokeneemman kanssa ennenkuin pääsi lentämään sinne yksin. Hyvä, että rakensivät Pirkkalaan kunnon kentän. 

Seppo     

[Jorma Laiho 450]

Tyhmä kysymys :

Olisiko Hallin kenttä ollut mahdollinen vaihtoehto ?

[Esa Karanko 1 317]

Lennonjohto pyrkii kuormittamaan hädässä olevaa ohjaajaa mahdollisimman vähän. Ohjaaja saa kaiken pyytämänsä avun, mutta ohjaajan kanssa ei kinata. Esimerkiksi US Airways 1549:lle tarjottiin LaGuardian ja Teterboron kiitoteitä, mutta päätöstä laskeutua Hudsoniin kunnioitettiin. 

 

Suomalainen lennonjohto toimi Sterlingin kanssa samalla tavalla. Ohjaaja kertoi Vesin tasalla polttoaineen loppuvan. Se on hätätila. Ohjaaja sai kaiken pyytämänsä avun ja päätöstä laskeutua Härmälään kunnioitettiin. Tämä tapahtui Suomessa paljon ennen Hudsonin ihmettä.

 

Helsingin yllä Sterling jo oli varakentällä. Oulussa oli minimit ylittävä sää. Muualle Sterling ei yrittänyt. Polttoainetilanne valkeni lennonjohdolle vasta kun Sterling kertoi siitä. Silloin aika oli vähissä.

 

Esa

[Juha Lampi 282]

11 tuntia sitten, Seppo Kolehmainen kirjoitti:

Pari sanaa itse Härmälän kentästä. Ei se kiitoradan pituus ollut ainoa ongelma. Koko kenttä oli sellainen kattilan pohja. Jos lähestyi lännestä, oli tunne ikäänkuin laskeutuisi alamäkeen. Jos lähestyi idästä, reunaesteinä olivat rautatiekiskojen suuntaiset sähköjohdot joita piti varoa. Sotaväen aikana ensimmäinen lasku piti Fougallakin tehdä jonkun kokeneemman kanssa ennenkuin pääsi lentämään sinne yksin. Hyvä, että rakensivät Pirkkalaan kunnon kentän. 

Seppo     

Tulipas sivujuonteena mieleeni, että tämän vuoden toukokuussa 21. pvänä tuli täyteen 80 vuotta Pirhosen, Lehtisen ja Putkosen turmasta Pe-2:lla. Härmälän kattilanpohja, joka vielä oli osin pehmeänä, koitui nopean pommarin tuhoksi lähdössä.

[Tauno Hermola 116]

3 tuntia sitten, Esa Karanko kirjoitti:

Lennonjohto pyrkii kuormittamaan hädässä olevaa ohjaajaa mahdollisimman vähän. Ohjaaja saa kaiken pyytämänsä avun, mutta ohjaajan kanssa ei kinata. Esimerkiksi US Airways 1549:lle tarjottiin LaGuardian ja Teterboron kiitoteitä, mutta päätöstä laskeutua Hudsoniin kunnioitettiin. 

 

Suomalainen lennonjohto toimi Sterlingin kanssa samalla tavalla. Ohjaaja kertoi Vesin tasalla polttoaineen loppuvan. Se on hätätila. Ohjaaja sai kaiken pyytämänsä avun ja päätöstä laskeutua Härmälään kunnioitettiin. Tämä tapahtui Suomessa paljon ennen Hudsonin ihmettä.

 

Helsingin yllä Sterling jo oli varakentällä. Oulussa oli minimit ylittävä sää. Muualle Sterling ei yrittänyt. Polttoainetilanne valkeni lennonjohdolle vasta kun Sterling kertoi siitä. Silloin aika oli vähissä.

 

Esa

Taisi kuitenkin US Airways 1549 itse pyytää ja saada luvan laskeutua Teterboroon, mutta hylkäsi sen myöhemmin. Aikaakin oli tässä casessa vain sekunteja.

Lainaa

Sullenberger asked controllers for landing options in New Jersey, mentioning Teterboro Airport.^[23][25][26] Permission was given for Teterboro's Runway 1,^[26] Sullenberger initially responded "Yes", but then: "We can't do it  ... We're gonna be in the Hudson".^[25]

Swissair 111 pyysi lupaa Boston Loganille, lennonjohto tarjosi lähempänä olevaa Halifaxia; Halifax hyväksyttiin, mutta tämäkään ei estänyt katastrofia, aika ei riittänyt, ei olisi todennäköisesti riittänyt, vaikka kone olisi tuotu täysillä tankeilla suoraan laskuun.

Lainaa

The crew requested a diversion to Logan International Airport in Boston (234 nautical miles (433 km; 269 mi) away) before accepting Moncton ATC's offer of radar vectors to the closer Halifax International Airport in Enfield, Nova Scotia, 66 nautical miles (122 kilometres) away.^[1]: 1–2