Kuinka lentokone toimii.. (linkki)

[Guest Rikuuho]

En tiedä mihin puolelle nyt tämä olisi pitänyt tunkea..

 

Eli aika hyvin tulee lentokoneen toimintaperiaate selville osoitteessa http://science.howstuffworks.com/airplane.htm . Tosin linkkin sivu on englannin kielinen, mutta kannattaa lukaista läpi. Ei opeta siis lentämään, vaan kertoo aika hyvin lentokoneen perusjutut.. Sivuilla muutenkin aika paljon kaikkea mielenkiintoista..

 

 

 

 

[Teemu Hiltunen 0]

Rollssin sivuilta löytyy mielenkiintoista materiaalia suihkumoottorin toiminnasta: http://www.rolls-royce.com/education/schools/gasturbine/default.jsp

[Kalle Keihänen 1]

En tiedä mihin puolelle nyt tämä olisi pitänyt tunkea..

 

Eli aika hyvin tulee lentokoneen toimintaperiaate selville osoitteessa http://science.howstuffworks.com/airplane.htm . Tosin linkkin sivu on englannin kielinen, mutta kannattaa lukaista läpi. Ei opeta siis lentämään, vaan kertoo aika hyvin lentokoneen perusjutut.. Sivuilla muutenkin aika paljon kaikkea mielenkiintoista..

 

 

 

...air is a fluid...  yeah rite!   

(ilma on nestettä)

[Lasse Förström 0]

...air is a fluid...  yeah rite!   

(ilma on nestettä)

Fluid-sanahan tarkoittaa muutakin kuin nestettä. Esim fluidi = juokseva, juokseva aine.

 

[Jukka Siirilä 80]

...air is a fluid...  yeah rite!     

(ilma on nestettä)

 

Voihan nyt taas. Otettu kolme sanaa pitkästä lauseesta ja kommentoitu niitä.

 

a principal concept in aerodynamics is the idea that air is a fluid

 

Eli aerodynamiikassa perusasia on että ilmaa on nestettä. Ei siis sanota että ilma on nestettä vaan

että aerodynamiikassa sitä käsitellään nesteenä.

[Markus Laitila 0]

a principal concept in aerodynamics is the idea that air is a fluid

 

Eli aerodynamiikassa perusasia on että ilmaa on nestettä. Ei siis sanota että ilma on nestettä vaan

että aerodynamiikassa sitä käsitellään nesteenä.

Lainataan tällä kertaa useampaa lausetta.

 

Eli niinkuin Lasse sanoi, sana "fluid" ei tarkoita pelkästään nestettä, vaan myös kaasua. Ilmaa ei aerodynamiikassa käsitellä nesteenä, koska ilma on kokoonpuristuvaa, kun taas neste yleensä ei.

 

  Markus

[Guest apheino]

 

Eli niinkuin Lasse sanoi, sana "fluid" ei tarkoita pelkästään nestettä, vaan myös kaasua. Ilmaa ei aerodynamiikassa käsitellä nesteenä, koska ilma on kokoonpuristuvaa, kun taas neste yleensä ei.

 

 

Aeron luennoilla käytettiin sujuvasti sanaa fluidi Fluidille on ominaista että se voi suhteellisen vapaasti muuttaa muotoaan ja että toisaalta sitä voidaan käsitellä jatkuvana aineena. Rajataan siis esim. tiiliskivi ja hiekka pois. Joku varmaan muistaa tarkemminkin määrittelyn.

 

Vaikken pidäkään siitä että 'Longer path' ja 'Newtonian explanation' tuodaan esille (helppouden takia niillä on taipumus jäädä mieleen), niin tuossa selityksessä on sentään kerrottu miksi ne ovat erheellisä. Ja ennen kaikkea annettu myös toimiva selitys.

 

Pete

 

[Jukka Övermark 0]

Mutta eikös ilmaa voi ajatella myös nesteenä. Joskus kuulin että ilmaa ymmärtää helpommin kun ajattelee sitä vetenä. Muodostuuhan  mm. veteen että ilmaan pyörteitä kun siinä kuljetaan.

[Jukka Siirilä 80]

Mutta eikös ilmaa voi ajatella myös nesteenä. Joskus kuulin että ilmaa ymmärtää helpommin kun ajattelee sitä vetenä. Muodostuuhan  mm. veteen että ilmaan pyörteitä kun siinä kuljetaan.

 

Niinkuin tuossakin linkissä sanotaan. Nesteet ja kaasut käyttäytyvät hyvin samalla tavalla

 

Like all gases, air flows and behaves in a similar manner to water and other liquids.

[Guest apheino]

Niinkuin tuossakin linkissä sanotaan. Nesteet ja kaasut käyttäytyvät hyvin samalla tavalla

 

 

Niinsanotussa puristumattomassa virtauksessa hitailla nopeuksilla (karkeasti alle Ma = 0,3) analogia pätee. Suuremmilla nopeuksilla ilman tiheyden muutos on sitä luokkaa ettei sitä voi jättää huomiotta.

 

Pete

[Kimmo Wjuga 1]

Aeron luennoilla käytettiin sujuvasti sanaa fluidi Fluidille on ominaista että se voi suhteellisen vapaasti muuttaa muotoaan ja että toisaalta sitä voidaan käsitellä jatkuvana aineena. Rajataan siis esim. tiiliskivi ja hiekka pois. Joku varmaan muistaa tarkemminkin määrittelyn.

 

Jatkuva aine kuvaa sitä aika hyvin... tai siis tuota yliopistolla käytellään. Tosin "fluidi" on must ihan hyvä. Kaikki tietää mitä se tarkoittaa (tai siis melkein kaikki...), eikä sitä sen kummemmin tarvi suomennella.

[Kimmo Wjuga 1]

Vaikken pidäkään siitä että 'Longer path' ja 'Newtonian explanation' tuodaan esille (helppouden takia niillä on taipumus jäädä mieleen), niin tuossa selityksessä on sentään kerrottu miksi ne ovat erheellisä. Ja ennen kaikkea annettu myös toimiva selitys.

 

Joo. Tosin Newtonin selitys on sinänsä ihan oikein, että jos vaan todetaan, että se virtaus taittuu siiven kohdalla ja lasketaan siitä aiheutunut nopeudenmuutos, niin sehän on ihan oikein (siis virtaus kokonaisuudessaan, myös yläpinta). Tarkoittaen, että ei mennä niihin detaljeihin, että mitä siellä siiven pinnalla/lähistössä tapahtuu. Taitaapi sirkulaatio kuvata sitä aika hyvin... Eli sillä newtonilaisella selityksellä on kuitenkin astetta vahvempi pohja, kuin sillä pitemmän reitin selityksellä.

[Jaakko Kuusisto 3]

Lentokone toimii, siis voi lentää, maassa ollessaan vain rahan voimalla.

 

Taivaalla ei rahalla ole merkitystä, vain nopeus pitää sen siellä.

[Guest apheino]

Joo. Tosin Newtonin selitys on sinänsä ihan oikein, että jos vaan todetaan, että se virtaus taittuu siiven kohdalla ja lasketaan siitä aiheutunut nopeudenmuutos, niin sehän on ihan oikein (siis virtaus kokonaisuudessaan, myös yläpinta). Tarkoittaen, että ei mennä niihin detaljeihin, että mitä siellä siiven pinnalla/lähistössä tapahtuu.

 

Jep, mutta musta tossa on kaksi asiaa sekaisin. Newtonin selityksen lähtökohtahan on että 'ilmahaulit' siirtävät liikemäärää siipeen niiden osuessa siiven alapintaan. Tämä jättää muun muassa siiven yläpinnan osuuden täysin huomiotta. Se että hypersoonisessa virtauksessa tiivistysaalto taittuu niin lähelle siiven pintaa, että tuo teoria antaa laskentavälineen, ei silti mielestäni tee siitä hyvää selitystä.

 

Tuon virtauksen alastaittumisen voi aivan hyvin perustella siiven ympärille muodostuvalla painejakaumallakin. Se on tuossa linkin selityksessä osittain tehtykin. Mun nähdäkseni ne ovat yksi ja sama asia eri kantilta nähtynä. Eli kääntyykö virtaus koska painejakauma muodostuu tietynlaiseksi vai muodostuuko painejakauma koska virtaus kääntyy? Muna vai kana...

 

Ja Jaakko on tietysti täysin oikeassa... 

 

Pete

[Guest Rikuuho]

vain nopeus pitää sen siellä.

 

Paitsi VTOL-koneet . Tästä "ongelmasta" pitäisi päästä eroon että kone ei tarvitsisi nopeutta pysyäkseen ilmassa

[Jukka Ihalainen 0]

Aika jännää miten koko kansaa koskettavasta ja yli 100-vuotiaasta toiminnasta, ilmailusta - ja sen perusasiasta eli miten kone pysyy ilmassa - löytyy aina eri kuppikuntia.. toinen väittää virtauksen taittumista alaspäin, toinen hiukkasten erimatkan nopeuseroa Bernoullin ihmettä, toinen iskuvoimaa siiven alapintaan, toinen sitatoi Newtonin paria lakia.'

 

Luulisi että tuohon on vain yksi vastaus tietyllä ilmanopeusalueella ja se siitä?

 

Kimmo W., kerro sinä insinöörinä kaiken kattava kansantajuinen selitys.

 

T: PPL D/L oppilas

[Guest apheino]

Kimmo W., kerro sinä insinöörinä kaiken kattava kansantajuinen selitys.

 

En ole Kimmo, mutta ei tuon artikkelin oikeassa selityksessä( http://science.howstuffworks.com/airplane8.htm )sinänsä mitään vikaa ole.

 

Pete

[Jaakko Kuusisto 3]

Paitsi VTOL-koneet . Tästä "ongelmasta" pitäisi päästä eroon että kone ei tarvitsisi nopeutta pysyäkseen ilmassa

 

Onhan nuo Kuumailmapallot ja ilmalaivat,,,,, aika hitaita 

[Guest avrorj85]

Minusta siiven tai jms. nostovoima syntyy ylä- ja alapinnan välisestä paine-erosta.Luulisin olevani jäljillä. Näin minulle se on ainakin opetettu. Olihan toki myös puhetta siitä voiman ja vastavoiman laista. Kysehän lienee alisoonisesta ajelemisesta?

[Jaakko Kuusisto 3]

Minusta siiven tai jms. nostovoima syntyy ylä- ja alapinnan välisestä paine-erosta.Luulisin olevani jäljillä.

 

.. nopeudesta ja kohtauskulmasta. Olet oikeilla jäljillä.

 

Puhaltakaas reippaasti paperiarkin yläpuolelle, paperi nousee pöydältä

siinä sitä paine-eroa syntyy ylä- ja alapinnan välille ja nostovoimaa samalla, koska virtaus kiihtyy paperiarkin yläpinnalla ja paine pienenee

[Guest avrorj85]

Tuon paperiarkin avulla se minullekin havainnollistettiin. Juu nopeus ja kohtauskulma tässä ovat muuttujia, mutta yhtäkaikki, nostovoimaa syntyy silloin kun siiven johtoreunaan osuessaan virtaus jakautuu ylä- ja alapinnalle ja kummallakin virtauksella on sama päämäärä - jättöreuna. Alapintaa kuljettava matka on siiven profiilin takia lyhyempi ja yläpinnan pitempi, milloin Bernoullin lakia mukaillen yläpinnan puolella virtausnopeus kasvaa ja staattinen paine laskee ja vastaavasti alapinnan nopeus on ns.vakio, jolloin alapuolella vallitsee suurempi staattinen paine. Painelakien mukaan tyhjiö täyttyy, milloin siipeen kohdistuu ylöspäin nostava voima.

 

Olikohan se noin....

 

 

[Jaakko Kuusisto 3]

Just noin, (käsittääkseni) on.

[Guest Rikuuho]

 

 

Puhaltakaas reippaasti paperiarkin yläpuolelle, paperi nousee pöydältä

siinä sitä paine-eroa syntyy ylä- ja alapinnan välille ja nostovoimaa samalla, koska virtaus kiihtyy paperiarkin yläpinnalla ja paine pienenee

 

Miksei lentokoneessa mottoreita pistetä siiven yläpuolelle 

[Mikko Maliniemi 5]

Miksei lentokoneessa mottoreita pistetä siiven yläpuolelle 

 

Ai ei vai?

[Guest Rikuuho]

Ai ei vai?

 

No JOOJOO  , mutta voisi kuvitella että tuo "puhaltamis" homma toimisi myös niissä..