Viima VI-12 kaputti 1949 ja OH-VIH:n kohtalo?

[Jukka Nisula 2 235]

Upseerikurssi 14:lla sattui seuraava kaputti, josta Kari Stenman kirjoittaa Koulukoneet -kirjassaan VI-12:n konehistoriassa näin: "15.3. 49 moottorihäiriö, pakkolasku Kauhavalle meni pitkäksi ja vasemmat siivet murskaantuivat sikalaan. Ups.opp. L. Hirvonen selviytyi vammoitta."

1. Löytyisikö tapauksesta Ilmavoimien onnettomuusraporttia?

2. Missä kone nyt?

Kone myytiin siviiliin v. 1960 ja sai tunnuksen OH-VIH. 

”APU-lehdessä julkaistiin 1960-luvulla artikkeli, jossa kerrottiin kahden keskisuomalaisen harrastajan, Arvo Pelanderin ja Kari Sikasen omistamasta ja ylläpitämästä Viima II -koneesta OH-VIH. Projektin myöhemmistä vaiheista ja koneen kohtalosta ei ole tuoretta tietoa.”

Lähde:,http://panssarivaunut.blogspot.com/2014/03/viima-i-ja-viima-ii-cold-windy.html?m=1

Näitä tietoja kaipaisin ja samalla toivotan oikein Hyvää Joulua kaikille foorumilaisille! 🎅🏼🎄✨

Jukka

[Raimo Heikkinen 2 474]

Hei,

Kohtaan 1. löytyy toistakymmentä pöytäkirja sivua. Pitäisikö ne kaikki laittaa, vai tärkeimmät (oleellisimmat)...

Tässä pari sivua, jotka liittyvät koneen siviilipuolelle siirtymiseen. Rauno Virtanen on tutun tuntuinen nimi.

Lähde: Kansallisarkisto

 

[Jorma J Osmala 9]

Tänne Joroisten lentokentälle tuo ko. Viima saapui n.-60 luvun puolivälin paikkeilla. Omistaja oli Virtasalmelainen, muistaakseni taxi-autoilija Arvo Hietanen ja Kari Sikanen. Karilla oli lupakirja ja toimi lentäjänä koneen täällä ollessa jokusen vuoden. Arvo oli iäkkäämpi, ja verenpainettakin oli, ei lentänyt. Talvella suksilla ja kesällä pyörillä lensivät. Silloin myös lentolehtisten ja mainosten lentokeikkoja oli. Laskuun tullessa osa lehtisistä yleensä korkeusperäsimissä kiinni oli.  VLK (Varkauden Lentokerho) toimi -60 luvulla vireästi, kouluttaen ja lentäen. Olin myös pursi kurssin -66 käynyt ja niinpä jonkun kerran pääsin Pihlmanin Hannun kanssa ko. Viimaa kokeilemaan, kun Hannu lensi.  Hannu lensi lupakirjaa tuolla, veljensä Seppo opetti.  Mieleeni jäi Viimasta ihmeellisen kevyt reagointi,varsinkin sauva. Tuosta sellainen muisto, että kovin jyrkkää vas. kaartoa ei tehty, siipi taipui ylöspäin salon kohdalta helposti. Kai se Lukkoliima periksi antoi siiven korjauksen jälkeen. Vuosiluvut voivat heittää, mutta myöhemmista vaiheista ei muistikuvaa ole. Stigu ja tuo Viima, joihin sain tutustua silloin täällä,  niiden tähti moottorien ääni jäi pysyvästi nuoren pojan mieleen. Pihlmannin veljekset jo tuolla yläkerran ilmavoimissa. Vanhat ajat oli hyviä aikoja.

[Jukka Nisula 2 235]

Kiitos vastauksista. Ritaranta-Mäkinen rekisterikirjan mukaan kone rekisteröitiin siviiliin OH-VIH tunnuksella vasta 28.6.1965. Seuraava omistaja on 25.2.1967 A. Hietanen, Virtasalmi, sen jälkeen 6.3.1970 alkaen J. Forsman & A. Kallio, Pori. Viimeinen maininta on 3.12.1974 poistettu. Missähän raato nykyään lienee…

Raimo, laitoin meiliä koskien onnettomuusselostusta.

Jukka

[Juha Ritaranta 930]

Tuosta Jukan vastauksesta puuttuu koneen ensimmäinen omistaja, joka oli Jyväskylän PK ry, lienee Purjelentokerho. Oliskohan nämä herrat Pelander ja Sikanen myyneet koneen Jyväskylän Purjelentokerholle kunnostettuaan sen, tai sitten olivat itse asiassa koneen omistajia. Hallissa oli aikanaan OH-VII (VI-21), jonka omistaja ilma-alusrekisterissä oli Jämsän Seudun Ilmailuyhdistys ry, vaikka tosiasiassa koneen ostivat ja maksoivat herrat Tuorila, Virkajärvi, Seppälä ja Järvinen (joista muuten kolme ensimmäistä sittemmin perustivat Ilmailuyhtymä Tuorila ja Kumppanit-nimisen firman, joka on taas toinen tarina).

Mielenkiintoista on myös, että VI-12:n näkyy ostaneen Rauno Virtanen, jonka hyvin monet muistavat Malmilta RV-Aviationin omistajana. Toinen hänen ostamansa Viima, VI-13, näkyy olleen hänen nimiinsä reksteröitynäkin, tunnuksella OH-VIC, 1960 - 62.

Kolmas pikku detalji tuosta pakkolaskusta vuonna 1949 on semmoinen, että ups. opp. L. Hirvonen tuli myöhemmin hyvin tunnetuksi liikenneilmailun parissa. Kyseessä on Lauri "Lörssi" Hirvonen, joka poistui joukostamme vasta suht hiljattain. Hän lensi Aerolla/Finnairilla DC-3:a, Convairia ja Caravelleä, siirtyi sitten Saksaan LTU:lle Caravellekippariksi, tuli Spearairille lentämään DC-kasia, sen jälkeen oli Syyriassa Caravellehommissa, 70-80-lukujen vaihteessa hän lensi Sir-Airissa Helsingissä kaikenmoisia lentokoneita, mm Lockheed Lodestaria (Navajoa, Aztecia, Cheyenneä, Mitsubishi Mu-2:a, Turbo Commanderia myös). Tämän jälkeen ainakin Caravelleä jälleen kerran Kongossa. Jotakin saattaa puuttua, kun en tiedä/muista. Tulin hänet tuntemaan, kun olimme samaan aikaan Sir-Airin hommissa, ja siellä kuulin tarinan häneltä tästä Viima-kaputista. Hauska saada tietää, että se on todellakin tapahtunut, vaikka ei ehkä ihan yhtä värikkäästi kuin Lörssi sen kertoi. En nimittäin ole ihan varma pitääkö paikkansa se, että onnettomuuspaikalta vietiin ambulanssilla sairaalaan vahingossa karju, ja vasta parin päivän päästä huomattiin sekaannus, kun se oli niin Hirvosen näköinen. Lörssi taas ei viitsinyt valittaa, kun sikalan ruoka oli parempaa kuin Ilmasotakoulun. Jotenkin näin se meni :).

 

[Raimo Heikkinen 2 474]

Tässä ohjaajan kertomus ja piirros lentoreitistä mainittuun eläinsuojaan.

Lähde: Kansallisarkisto