Blenheim siikaneva

[Keijo Koivunen 1]

Olen aina ollut kiinnostunut Ruoveden Siikanevalle tuhoutuneesta Blenheimistä, tuo paikka kun on suosituimpia retkikohteitani. Löysin joskus 90 luvulla Siikanevan eteläpuolelta n. 4 km päästä putoamispaikasta järven rannasta jonkinlaisen koneen osan, siivekkeen. Pidin sitä silloin lennokin osana, mutta olen jälkeenpäin tuuminut jos se olikin tuosta Blenheimistä ja osasyy putoamiseen? 

[Jukka Nisula 2 235]

Blenheim ajoi Siikanevan pintaan sakeassa sumussa yrittäessään takaisin lähtökentälle Tampereelle. Mukana ei ollut karttoja ja lennonvalmistelu oli hutiloitu. Ei ole tullut missään ilmi, että koneessa olisi ollut mitään vikaa. 

Viereinen Siikakankaan lentokenttä oli kovassa käytössä sotien aikana. Siellä oli konetta jos monenlaista, puurakenteisia koulukoneita, Fokker-hävittäjiä ja jopa Blenheim-pommareitakin. Sodan jälkeen sinne lennettiin lentokalustoa varastoitavaksi. Kentällä ja lähialueella myös sattui myös muita onnettomuuksia, joten tuo "siiveke" voi olla kulkeutunut sinne järven rantaan monella tavalla. Ja mahdollisesti jostain aivan toisesta koneesta kuin Siikanevan Blennusta. 

Jos tuo osa oli puinen, niin se ei ole Blenheimistä. Kone oli käytännössä kokonaan metallirakenteinen. (paitsi korkeusvakaajien johtoreunat ovat kärjistä puiset ja samoin sivuperäsimen yläosassa. Kiitos P. Manniselle täsmennyksestä) Lennokit olivat ja ovat useimmiten puusta... 

edit: LLv 32:n Fokker D.XXI FR-137 syöksyi taitolentoharjoituksessa Oriveden Lauttajärveen 19.5.1941 ohjaajan saadessa surmansa. Lauttajärvi sijaitsee juurikin noilla etäisyyksillä suoraan Siikanevan eteläpuolella. Kotimaisessa Wasp-Fokkerissa oli puuosia, mm. siivet olivat puurakenteiset. 

Google mapsin kuvassa Siikaneva näkyy kuvan yläosassa ruskeana ja entinen Siikakankaan lentokenttä sijaitsee heti suon takana sen pohjois-koillispuolella. Oliko tuo järvi kyseessä?

Ja tervetuloa vaan foorumille! 

Jukka

 

Muokattu: Joulukuu 28, 2022, käyttäjä: Jukka Nisula
Lisäys

[Jukka Lahtinen 285]

Tässä vanhassa säikeessä myös asiaa tapauksesta.

 

Muokattu: Joulukuu 28, 2022, käyttäjä: Jukka Lahtinen
Säätöä

[Jukka Raunio 515]

Äskettäin katselin vaurio-/kaputtitilastoja hakusanalla Siikakangas. Löytyi 38. Lisää löytyy mm. hakusanoilla Juupajoki tai Ruovesi. Osa kaputeista on sellaisia, että osia on voinut olla laajalti. 

 

[Timo Linkomäki 3]

Palaan hieman tähän vanhaan aiheeseen.
Olen kuullut että Siikanevan alueellle on pudonnut myös Venäläinen lentokone siis sodanaikaan, eikä sitä ole koskaan nostettu ja puheitten mukaan sen sisällä olisi vielä ruumiit ja aseistus. Onko kellään varmaa tietoa puheiden pohjaksi ?

[Jukka Nisula 2 235]

Olen tutkinut Siikakankaan lentokentän historiaa perusteellisesti viime vuosikymmenellä. Ensin kirjoitin kaksiosaisen artikkelin Feeniks-lehteen ja sitten tuli laajempi esitys/tutkimus kirjaani (julkaisija Ilmailumuseoyhdistys ry) "Kauhavan apu- ja leirikentät 1930- ja 1940-luvuilla" varten vuonna 2017. Missään yhteydessä ei ole tullut vastaan tietoa tai dokumenttia minkään venäläisen koneen putoamisesta Siikanevaan. Blenheim BL-108 kylläkin sitäkin useammin. Olen kolunnut läpi käytännössä kaikkien kentällä sota-aikana ja vielä sodan jälkeenkin toimineiden lentolaivueiden ja monien muiden sotilasyksiköiden sotapäiväkirjat. Sekä muun painetun kirjallisuuden. Missään ei mainita tällaista.

Ensimmäisenä tulee mieleen valvontakomission La-5 tapaus syksyllä 1944. Vuosikymmenet oli luulo, että yksi neljästä La-5 -hävittäjäkoneista on tehnyt pakkolaskun jonnekin järveen (tai suohon) ja kadonnut lentäjineen päivineen. Vasta monta vuosikymmentä myöhemmin asia on selvinnyt virallisista armeijan tai Ilmavoimien dokumenteista. Kaikki koneet tekivät pakkolaskut, eikä yksikään kone jäänyt kateisiin. Täälläkin on ollut tapauksesta juttua, jossa mainitaan nuo lähteet ja pakkolaskupaikat:

https://www.flightforum.fi/topic/23497-valvontakomission-la-5-koneiden-visiitti-porissa-syksyllä-1944/

Minusta tässä Siikakankaan "venäläiskoneessa" on kyseessä vuosikymmeniä elämään jäänyt legenda, toki paikkansapitämätön.

Olisi mukava Timo tietää lähde tai perimätieto, mistä olet tämän tarinan kuullut.

Jukka

 

Muokattu: Maaliskuu 9, käyttäjä: Jukka Nisula

[Juha Ritaranta 930]

Suomessa on epälukuinen määrä järviä ja soita, joihin on tarinan mukaan uponnut venäläinen, suomalainen tai useimmiten saksalainen lentokone. Suomalaisia kai nykyään harvemmin, ne kun on ollut niin helppo todentaa oikeaksi taikka tässä tapauksessa vääriksi. Saksalaisissa lentokoneissa on tyypillisesti ollut kyydissä joko Lapin sotaväen palkkarahat tai kultalasti. Kaikkein parhaissa tapauksissa jopa laatikkokaupalla konjakkia. Venäläisiin on yleensä riittänyt joko räjähtämättömät pommit taikka ihan vain miehistö vainajina. Jostakin syystä vodkalaatikoista en ole kuullut kerrottavan. Veikkaan, että tämä Siikanevan tapaus on tätä samaa sarjaa.

[Ari Simonen 28]

1 tunti sitten, Juha Ritaranta kirjoitti:

Suomessa on epälukuinen määrä järviä ja soita, joihin on tarinan mukaan uponnut venäläinen, 

On näitä joissa on todenperääkin. Kiteen Muljulassa on Partiissuohon pudonnut venäläinen Jak-9 jota on etsittykin muttei ole löydetty. Kitee seuran sivuilla juttua historia osiossa.

[Timo Linkomäki 3]

Kiitos Jukka tarkasta ja seikkaperäisestä vastauksesta.

Tarina elä parin vanhemman herran puheissa, mitään faktaa heillä ei ole osoittaa, vain tarina.
Mutta heille tarina/tapaus elää vahvana. Ehkäpä tarinaa vahvistaa vielä alueella oleva maakuoppa lähellä Ollinkiveä Siikanevalla Ruovesi. Tarina siis kertoo että maakuopan (asumus) tekijät olisivat 2 venäläistä sotilasta (vakoojia) jotka olisivat n. 40 luvulla raportoineet läheisen varikon toiminnasta kotimaahansa. Paikalta on löytynyt myös mm. lähettimen paristoja. No tuo ei tietty suoraan liity lentokoneisiin. Mutta vahvistaa tarinointia 

Itsekkin uskon että kyse on vain miesten puheisiin jääneestä hyvästä tarinasta, ja sekoittavat tarinan Blenheimiin.
Ovatko sitten joskun vuosia sitten kulkeneet suolla ja lähestyneet Blenheimin paikkaa eri suunasta ja luueet sitä toiseksi koneeksi ? No vaikea sanoa.

[Jukka Nisula 2 235]

2 tuntia sitten, Ari Simonen kirjoitti:

On näitä joissa on todenperääkin. Kiteen Muljulassa on Partiissuohon pudonnut venäläinen Jak-9 jota on etsittykin muttei ole löydetty. Kitee seuran sivuilla juttua historia osiossa.

Niin, miten tuon Jak-tapauksen nyt ottaa... tämähän on ns. selvä tapaus eikä mitään uskomusta tai perimätietoa. Konehan löytyi heti ja osia on nostettu vuosien varrella. Taitaa vain moottori olla kateissa.

http://kiteeseura.com/muljulan-jak/

Jukka

[Carl-Fredrik Geust 842]

Venäläisten arkistotietojen mukaan Muljulan lentokone oli kapt Fedor Ivanovitsh Korotun´in ohjaama 324 IAD:n (HävLeD) esikunnan Jak-9M hävittäjä (c/n  2519398).

[Risto Suomala 71]

https://www.ksml.fi/paikalliset/4632133

Onkohan tätä Viitasaaren mysteeri JU-88:ia käsitelty foorumilla aiemmin? Valitettavasti tuo juttu ei näy kokonaan. Muistan jo ainakin parinkymmenen vuoden takaa lukeneeni jutun edellisistä etsinnöistä. Syyskuussa 1941 olisi pudonnut miehistön hypättyä laskuvarjoilla mutta kone jäänyt kadoksiin.. Liekö totuuden siementäkään tässä..? 

 

 

[Jukka Nisula 2 235]

On käsitelty, ainakin lyhyesti vanhassa ketjussa. Tapauksesta on löytynyt myöhemmin tarkkoja sotapäiväkirjamerkintöjäkin joita olen ottanut talteen. Laitan tänne sivuja niistä myöhemmin. Miehistö, joiden nimet on selvillä, eli vääpelit Kurt Spura ja Hans Fröhling, ylikorpraali Josef Mayer ja luutnantti Lothar Georgi, hyppäsivät Kannonkoskella ja kone jäi automaattiohjaukselle. Konetta ei ole löydetty, sen on epäilty lentäneen ja pudonneen jonnekin Pohjanlahteen tai Perämerelle. Lentokorkeus ollut hyppyhetkellä 1800 metriä, suunta 45 astetta. Lentäjien kertoman mukaan kone on voinut lentää itsekseen korkeintaan 100 km.

https://www.flightforum.fi/topic/27336-sodan-aikana-kadonneet-lentokoneet/?page=2#comment-727483

Edit: ohessa dokumentit, lähde: Kansallisarkisto / Le.R 4 spk:n liitteet. (peiteluku 8540 = Lentorykmentti 4)

Jukka

Muokattu: Maaliskuu 11, käyttäjä: Jukka Nisula
liitteet, lisäys

[Raimo Heikkinen 2 474]

27.12.2022 at 13.00, Keijo Koivunen kirjoitti:

Olen aina ollut kiinnostunut Ruoveden Siikanevalle tuhoutuneesta Blenheimistä, tuo paikka kun on suosituimpia retkikohteitani. Löysin joskus 90 luvulla Siikanevan eteläpuolelta n. 4 km päästä putoamispaikasta järven rannasta jonkinlaisen koneen osan, siivekkeen. Pidin sitä silloin lennokin osana, mutta olen jälkeenpäin tuuminut jos se olikin tuosta Blenheimistä ja osasyy putoamiseen? 

Olimme pienellä porukalla käymässä BL-108:n luona elokuussa 2022. Löytyipä alueelta Blenheimille kuulunutta puutavaraakin.

 

[Pasi Pirttikoski 267]

10.3.2024 at 22.45, Jukka Nisula kirjoitti:

.... Miehistö, joiden nimet on selvillä, eli vääpelit Kurt Spura ja Hans Fröhling, ylikorpraali Josef Mayer ja luutnantti Lothar Georgi, hyppäsivät Kannonkoskella ja kone jäi automaattiohjaukselle. ...

 

Onko tiedossa kuka näistä ei selvinnyt?

[Jukka Nisula 2 235]

44 minuuttia sitten, Pasi Pirttikoski kirjoitti:

Onko tiedossa kuka näistä ei selvinnyt?

Sitä en tiedä. Ehkä nimi löytyy Helsingin Honkanummen saksalaiselta sotilashautausmaalta?

Tässä muutama lehtileike, löysin arkistostani. Paljon huhuja, vähän villoja... Viitasaaren Seutu 7.12.2006.

Jukka

[Jukka Nisula 2 235]

1 tunti sitten, Pasi Pirttikoski kirjoitti:

Onko tiedossa kuka näistä ei selvinnyt?

Kaikki selvisivät, Mannisen Pentiltä tuli vahvistus:

”Tuossa Ju 88 4D+ZN kukaan ei kuollut tai haavoittunut tai kadonnut. Kaikki kuljetettiin Tikkakoskelle. SIHL 4/2018 s.14-15.”

Jukka

[Raimo Heikkinen 2 474]

46 minuuttia sitten, Jukka Nisula kirjoitti:

Kaikki selvisivät, Mannisen Pentiltä tuli vahvistus:

”Tuossa Ju 88 4D+ZN kukaan ei kuollut tai haavoittunut tai kadonnut. Kaikki kuljetettiin Tikkakoskelle. SIHL 4/2018 s.14-15.”

Jukka

Saksalaismiehistön edelleenkuljetuksesta Luonetjärveltä Kemiin, pidettiin matalaa profiilia ilman merkintöjä LLv.46:n laivuepäiväkirjassa.

Lähde: KA.

Muokattu: Maaliskuu 12, käyttäjä: Raimo Heikkinen

[Jukka Nisula 2 235]

46 minuuttia sitten, Raimo Heikkinen kirjoitti:

Saksalaismiehistön edelleenkuljetuksesta Luonetjärveltä Kemiin, pidettiin matalaa profiilia ilman merkintöjä LLv.46:n laivuepäiväkirjassa.

Lähde: KA.

Yleensä ottaen eihän kuljetettavien matkustajien henkilötietoja ole sotilaslennoilla merkitty päiväkirjoihin, ei suomalaisten eikä muidenkaan, joten en pitäisi tuota nimimerkintöjen puuttumista mitenkään ihmeellisenä. Lentävä miehistö yleensä merkittiin. Saksalaisille sattui paljon vastaavia onnettomuuksia, hyppyjä ja pakkolaskuja. Lentäjiä siirreltiin sitten takaisin osastoihinsa sotilaskoneilla, junilla, autoilla… millä nyt sitten sattuivatkaan mennä, hehän olivat aseveljiä joten ei siinä ollut mitään erikoista. 

Jukka

[Raimo Heikkinen 2 474]

31 minuuttia sitten, Jukka Nisula kirjoitti:

Yleensä ottaen eihän kuljetettavien matkustajien henkilötietoja ole sotilaslennoilla merkitty päiväkirjoihin, ei suomalaisten eikä muidenkaan, joten en pitäisi tuota nimimerkintöjen puuttumista mitenkään ihmeellisenä. Lentävä miehistö yleensä merkittiin. Saksalaisille sattui paljon vastaavia onnettomuuksia, hyppyjä ja pakkolaskuja. Lentäjiä siirreltiin sitten takaisin osastoihinsa sotilaskoneilla, junilla, autoilla… millä nyt sitten sattuivatkaan mennä, hehän olivat aseveljiä joten ei siinä ollut mitään erikoista. 

Jukka

Ainakin "nuppiluvulla" näyttää olleen merkitystä.

Liite: KA.

[Esa Muikku 118]

Olisikohan tuossa Timo Linkomäen esille nostamassa tarinassa sen verran pienen pieniä totuuden hippusia, että kyse olisikin niistä kahdesta desantista, jotka pudotettiin Ruovedelle 18.5.1943? Miesten kohde oli Pori. 2-moottorinen lentokone oli lähtenyt Moskovasta Vnukovon kentältä tehden välilaskun Leningradin lähellä. Se suunnisti Porin radioaaltojen mukaan, mutta koska tämä oli havaittu jo aikaa sitten, siirrettiin radiolähetyspaikka öisin Ruovedelle, minkä vuoksi kone ei lentänyt oikeaan kohteeseen, vaan miehet pudotettiin "hämäys-Porissa".

Toinen heistä, alik Aarne Laine, loukkaantui kovassa alastulossa (varjon avaus matalalla) eikä voinut paeta vaan jäi välittömästi kiinni Pohjakylän Alatalossa. Laine oli JR 5:n sotureita ja oli joutunut Krivillä sotavangiksi 26.11.1941 ja sen jälkeen värvätty vakoojaksi. Toinen desantti, Osmo Mickelsson, pakeni, mutta jäi kutenkin myöhemmin kiinni.

Muokattu: Maaliskuu 12, käyttäjä: Esa Muikku
tekstilisäys

[Jorma Laiho 446]

Nämä tarinat ovat kovin sitkeitä eikä niiden oikaisu tahdo onnistua.

Porin varsinaisia radioaalloilla tapahtuvia lähetyksiä ei siirretty yhtään mihinkään. Yleisradioasema kun ei edes ole kovin helposti siirrettävissä ja lyhytaaaltoasema vieläkin hankalampi. Eikä varaaseman rakentaminen ole pieni juttu. Yleisradion ns. lähetystoiminta toki oli evakossa Porissa talvisodan aikana. Se taas tarkoitti studiossa tapahtuvaa ohjelmien koostamista, kuulutuksia yms. Ja myös henkilökuntaa ! Tämä toiminta, jopa radio-orkesteri ja paljon muuta oli talvisodan aikana evakossa Porissa ja siirtyi talvisodan lopussa Nakkilaan, Pori paljastui. Jatkosodassa asemat jatkoivat entisillä paikoillaan ja tuo muukin toiminta oli taas normaali studioissa Helsingissä ja maakunnissa jne. Rintamaradiot on sitten oma juttunsa. Tuo legenda lienee peräisin Laineen muistelmista. Löysin netistä Tarvasjoen kotiseutuporukan artikkelin aiheesta.

http://www.aumanet.fi/TarvasKotiseutulehti/Tarvas21987.pdf

Minun tietääkseni Ruovedellä ei ollut mitään lähettävää radiotoimintaa. Radion sodanaikaista toimintaa on käsitelty perusteellisesti mm. Lasse Vihosen kirjassa Radio Sodassa.

oma tietämys noin 40 vuotta Yleisradion tekniikassa ja siihen päälle yli 10 vuotta historian penkomista.

Radiosuuntimisesta jatkosodassa olen minäkin kirjoitellut yhdessä Vihosen kanssa.

Jorma

Ps. Tarvasjoen kotiseututarinassa on mainittu myös Ruoveden lentokenttä, lieneekö Siikakangas ?

Muokattu: Maaliskuu 12, käyttäjä: Jorma Laiho

[Tapio Heinomaa 355]

Porissa oli myös huomattavasti tehokkaampi lennätinlähetin. Saksalaiset saattoivat käyttäa sitä radiomajakkana.

Muokattu: Maaliskuu 12, käyttäjä: Tapio Heinomaa
kirj vrihe

[Raimo Heikkinen 2 474]

16 tuntia sitten, Jorma Laiho kirjoitti:

Ps. Tarvasjoen kotiseututarinassa on mainittu myös Ruoveden lentokenttä, lieneekö Siikakangas ?

Selatessani lentokenttien rakentamiseen liittyviä asiakirjoja n. 1938-40, eteeni ei tullut sellaista paperia, missä mainitaan "Ruoveden lentokenttää". Kyllä kyseessä on Siikakangas, 17 km Ruoveden kirkonkylältä:

Kartassa on sinisen ympyrän 45 kohdalla Halinkankaan keväällä 1940 valmistuva lentokenttä ja sen vasemmalla puolella punainen ympyrä tarkoittaa jo valmista lentokenttää, joka on siis Siikakangas.

Liitteet: KA.

Muokattu: Maaliskuu 13, käyttäjä: Raimo Heikkinen

[Jukka Nisula 2 235]

Raimo, olet aivan oikeassa. Kentän historiaa tutkiessa on puhekielessä ja muistelmissa tullut joskus vastaan maininta "Ruoveden lentokenttä", mutta virallisesti kentän nimi on aina ollut Siikakangas. Siikakangas kuului Ruoveden pitäjään ja lähin taajama oli juuri 17 km:n päässä kentästä oleva Ruoveden kirkonkylä, josta tuo "Ruoveden lentokenttä" nimitys on saanut alkunsa.

Ohessa Ruovesi-lehdessä 28.8.1935 ollut uutinen kentän töiden aloittamisesta "Ruoveden pitäjän Siikakankaalle." Lisäksi Kansallisarkiston paperi sekä kartta ja ilmakuva päivättynä 15.10.1936, joiden lähde P. Paajasen arkisto.

Jukka

Muokattu: Maaliskuu 13, käyttäjä: Jukka Nisula